Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
•
1 like•1,572 views
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Similar to Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön! (20)
More from TimoAro
More from TimoAro (11)
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
- 1. NURMIJÄRVI –ILMIÖSTÄ HELSINKI –ILMIÖÖN! Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2014 ______________________________ VTT Timo Aro 2.12.2014
- 2. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN JA KÄYTETTÄVÄT AINEISTOT § Analyysin kohteena ovat viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungit (5) ja kehyskunnat (44): Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut § Analyysin aikajänne käsiBää vuosien 2000-‐2014 (syyskuu) välisen ajan, joka jaeDin kolmeen viisivuoFsjaksoon: 2000-‐2004, 2005-‐2009 ja 2010-‐2014: 15 vuoBa opHmaalinen aika muutoksen toden-‐ tamiseksi § Data pitää sisällään vain kunFen välisen neHomuuton (maan sisäinen muuBoliike) eikä kansainvälistä muuBoliikeBä § Aineisto perustuu Tilastokeskuksen StatFin – Hetokantaan ja vuoden 2014 osalta väestömuutosten kuukausiHetoihin. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 Hlanteeseen. 1
- 3. MIKÄ IHMEEN NURMIJÄRVI –ILMIÖ? § Käsite perustuu ex. pääministeri MaD Vanhasen vuonna 2008 esiHämiin ajatuksiin puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakoHtalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyBä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elin-‐ voimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. § Ilmiö tarkoiBaa käytännössä ajatusta akHivi-‐ikäisten lapsiperheiden muuBovirrasta suurten kaupunkien läheisyydessä oleviin kehyskunHin, joilla on tarjota kaupunkien ”tonR-‐ ja pientaloniukkuuden” vastapainona huokeammalla hinnalla tonBeja ja omistus-‐ ja pientalo-‐ valtaiseen asumismuotoon perustuvia vaihtoehtoja pende-‐ löinHetäisyydellä ydinkaupungista § Ilmiö liiHyy kaupunkiseutujen sisäiseen eriytymiseen ja valikoivaan muuHoliikkeeseen. Työpaikat jäävät usein asuinkunnan ulkopuolelle oleviin keskuskaupunkeihin, joihin pendelöidään ja jotka toimivat ”vetovoimamarkkinoiden” kohteena. Valikoiva muuBoliike ilmenee kehyskunHen tulo-‐ ja lähtömuuBajien profiilieroina esimerkiksi taloudellisten, sosiaalisten ja väestöllisten ominaisuuksien perusteella. PendelöinF ja valikoiva muuHoliike lisäävät kaupunki-‐ seudun sisäisiä eroja luomalla hyvä-‐ ja huono-‐osaisuuden taskuja saman toiminnallisen kaupunkiseudun/alueen sisälle 2
- 4. ANALYYSIN PÄÄKYSYMYKSET: ONKO NURMIJÄRVI – ILMIÖ HIIPUMASSA? SIIRRYTÄÄNKÖ NURMIJÄRVI – ILMIÖSTÄ HELSINKI –ILMIÖÖN? § Suurten kaupunkien kehyskunHen muuBovoitot ovat vähentyneet merkiBäväsH vuosina 2010 -‐ 2014 verraBuna aikaisempaan kehitykseen. § Iso kysymys: § Onko kyse väliaikaisesta ilmiöstä talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vuoden 2008 finanssi-‐ ja talouskriisin jälkeen VAI § Onko kyse muuBajien varovaisuudesta ja epäluoBamuksesta talouden kehiBymisen suhteen, johon liiByy pankkien kiristyneet lainaehdot ja vakuusarvojen alueellinen eriytyminen VAI § Onko kyse pysyvästä muutoksesta nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä sekä ensimmäisen urbaanin sukupolven esiinmarssissa? 3
- 5. PITKÄN AIKAVÄLIN PERSPEKTIIVI KESKUSKAUPUNKIEN JA KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTOON 1950-‐LUVULTA 2010-‐ LUVULLE 33000 30000 27000 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0 -‐3000 -‐6000 -‐9000 -‐12000 -‐15000 -‐18000 -‐21000 -‐24000 -‐27000 -‐30000 -‐33000 -‐36000 -‐39000 -‐42000 -‐45000 kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut 1990-‐luvun alun lama ja koFkuntalaki (1993) KehyskunFen nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestöHlastot; Janne AnHkainen 2014 4
- 6. SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN (44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 § Suurten keskuskaupunkien muuBovoitot kunHen välisestä muuBoliikkeestä kas-‐ voivat merkiBäväsH vuosina 2010-‐2014: suurten keskuskaupunkien muuHovoitot viisinkertaistuivat vuosiin 2005-‐2009 verraHuna! § Helsingin muuBovoiBo (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlaske-‐ tusta muuBovoitosta vuosina 2010-‐2014: Helsinki sai vielä muuBotappiota vuosina 2000-‐2004 ja Turku vuosina 2005-‐2009 § Suurten kaupunkien kehyskunHen muut-‐ tovoitot vähentyivät merkiBäväsH vuoden 2010 jälkeen: 12 (44) kehyskuntaa sai muuHotappiota vuosina 2010-‐2014 16150 5014 26649 33233 27401 8341 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44) Lähde: Tilastokeskus, 5 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 7. SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2014 KESKUS-‐ KAUPUNGIT 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Helsinki -‐1652 518 13244 Tampere 5706 2861 5164 Oulu 6177 1705 3497 Turku 1112 -‐1541 3555 Jyväskylä 4807 1471 1189 KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ 16150 5014 26649 § Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muuHovoiHoa kunFen välisestä muuHoliikkeestä yhteensä 47 800 henkilöä vuosina 2000-‐2014 § Keskuskaupunkien saamat muuBo-‐ voitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-‐2014 verraBuna edelliseen viiteen vuoteen verraBuna § Helsinki sai muuBotappiota kunHen välisestä muuBoliikkeestä 2000-‐luvun alussa ja pientä muuBovoiBoa vuosina 2005-‐2009, jonka jälkeen muuBovoitot ovat 25 kertaistuneet § Turun muuBovoitot ovat kasvaneet merkiBäväsH, Tampereen säilyneet samalla tasolla ja Jyväskylän ja Oulun vähentyneet 2000-‐luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, 6 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 8. SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-‐2014 SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Metropolialueen kehyskunnat 17930 10855 3232 Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791 Oulun kehyskunnat 2727 2246 15 Turun kehyskunnat 4210 4364 741 Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562 SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341 § Viiden suuren keskuskaupungin kaikki kehyskunnat saivat kunFen välisestä muuHoliikkeestä muuHovoiHoa yhteensä 69 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014 § Kehyskunnat saivat noin neljä kertaa vähemmän muuHovoiHoa vuosina 2010-‐2014 kuin aikaisemmin 2000-‐ luvulla: kaikkien suurten kaupunki-‐ seutujen kehyskunHen muuBovoitot ovat laskeneet merkiBäväsH viimeisen viiden vuoden aikana. § Helsingin, Oulun ja Turun seudun kehys-‐ kunHen muuBovoitot ovat vähentyneet vuosina 2010-‐2014 eniten aikaisempaan kehitykseen verraBuna: metropolialueen kehyskunnat saivat vuosina 2010-‐2014 noin kuusi kertaa vähemmän muuBo-‐ voiBoa kuin 2000-‐luvun alussa Lähde: Tilastokeskus, 7 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 9. METROPOLIALUEEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 2170 284 75 487 -‐84 -‐296 -‐44 295 331 550 106 -‐680 38 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 -‐500 -‐1000 -‐1500 -‐2000 -‐2500 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 13244 § Metropolialueen kunnat saivat muuHo-‐ voiHoa maan sisäisestä muuHoliikkeestä yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH samalla tasolla 2000-‐luvun alussa ja viime vuosina, muBa suurin muutos on tapahtunut kehyskunHen ja Helsingin välisessä suhteessa § Helsingin kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta § -‐0 % vuosina 2000-‐2004 § 4,5 % vuosina 2005-‐2009 § 80,4 % vuosina 2010-‐2014 § Helsingin seudun kehyskunHen muuBovoitot vähentyivät merkiBäväsH (kuusinkertaisesH) vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna lähes kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja ja Vantaa saivat muuHotappiota vuosina 2010-‐2014. Helsingin ohella vain Kauniaisten muuHovoitot kasvaneet viime vuosina. Lähde: Tilastokeskus, 8 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 10. METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 KUNTA 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Espoo 5981 331 2170 Helsinki -‐1652 518 13244 Hyvinkää 354 688 284 Järvenpää 493 -‐120 75 Kauniainen -‐178 -‐16 487 Kerava 469 1057 -‐84 Kirkkonummi 1852 1570 -‐296 Lohja 968 1021 -‐44 Mäntsälä 1062 1173 295 Nurmijärvi 2848 1296 331 Sipoo 798 1096 550 Tuusula 1996 947 106 Vantaa 47 676 -‐680 VihF 1240 1166 38 METROPOLIALUE 16278 11403 16476 9 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
- 11. TAMPEREEN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 § Tampereen seutu sai muuHovoiHoa maan sisäisestä muuHoliikkeestä yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH suurimmillaan vuosina 2000-‐2004 § Tampereen kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta § 42,6 % vuosina 2000-‐2004 § 24,9 % vuosina 2005-‐2009 § 57,7 % vuosina 2010-‐2014 § Tampereen seudun kehyskunHen muut-‐ tovoitot vähentyivät vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna erityisesH Kangasalalla, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli ainoa seudun kunnista, joka kärsi muuHotappiota vuosina 2010-‐2014 101 144 1059 574 24 1183 -‐121 5164 56 771 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 -‐500 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, 10 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 12. TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2014 KUNTA 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Hämeenkyrö 136 346 101 Kangasala 1475 1178 144 Lempäälä 1261 1532 1059 Nokia 1352 1640 574 Orivesi 138 205 24 Pirkkala 1653 1160 1183 Pälkäne 192 307 -‐121 Tampere 5706 2861 5164 VesilahF 251 584 56 Ylöjärvi 1226 1675 771 TAMPEREEN SEUTU 13390 11488 8955 11 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
- 13. TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 § Turun seudun kunnat saivat muuHo-‐ voiHoa maan sisäisestä muuHoliik-‐ keestä yhteensä 12 400 henkilöä vuosina 2000-‐2014: muuBovoiBo oli määrällisesH samalla tasolla 2000-‐luvun alussa ja viime vuosina, muBa suurin muutos tapahtui kehyskunHen ja Turun välisessä suhteessa § Turun kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta § 20,9 % vuosina 2000-‐2004 § -‐0 % vuosina 2005-‐2009 § 82,8 % vuosina 2010-‐2014 § Turun seudun kehyskunHen muuBo-‐ voitot vähentyivät merkiBäväsH (noin kuusinkertaisesH) vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna lähes kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa. Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo kärsivät muuHotappiota vuosina 2010-‐2014. 3900 3600 3300 3000 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 -‐300 -‐600 -‐900 -‐1200 -‐1500 -‐1800 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, 12 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 14. TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 KUNTA 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Kaarina 1218 1348 415 Lieto 776 517 681 Masku 576 816 130 Mynämäki 217 25 -‐128 Naantali 736 699 67 Nousiainen 162 241 -‐96 Paimio -‐36 361 39 Raisio 100 85 -‐413 Rusko 389 109 63 Sauvo 72 163 -‐17 Turku 1112 -‐1541 3555 TURUN SEUTU 5322 2823 4296 13 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
- 15. OULUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-‐2014 § Oulun seudun kunnat saivat muuHo-‐ voiHoa maan sisäisestä muuHoliik-‐ keestä yhteensä 16 400 henkilöä vuosina 2000-‐2014: seudun yhteenlas-‐ keBu muuBovoiBo vähentyi 2000-‐luvun aikana. Vuosina 2010-‐2014 seudun muuBovoiBo perustui vain Oulun muuBovoiBoon. § Oulun kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta § 69,4 % vuosina 2000-‐2004 § 43,2 % vuosina 2005-‐2009 § 99,6 % vuosina 2010-‐2014 § Oulun seudun kehyskunHen muuBo-‐ voitot vähentyivät merkiBäväsH vuosina 2010-‐2014 aikaisempaan kehitykseen verraBuna: kehyskunnat saivat muuBo-‐ voiBoa 2200-‐2700 henkilöä vuosina 2000-‐2004 ja 2005-‐2009, muBa enää 15 hlöä vuosina 2010-‐2014. Muhos ja Tyrnävä kärsivät muuHotappiota vuosina 2010-‐2014. 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 -‐500 -‐1000 Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, 14 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 16. OULUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2013 KUNTA 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Hailuoto 35 53 9 Kempele 1009 603 186 Liminka 957 1021 103 Lumijoki 42 89 2 Muhos 196 327 -‐209 Oulu 6177 1705 3497 Tyrnävä 488 153 -‐76 OULUN SEUTU 8904 3951 3512 15 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
- 17. JYVÄSKYLÄN SEUDUN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESSÄ MUUTTOLIIKKEESSÄ VUOSINA 2000-‐2014 § Jyväskylän seudun kunnat saivat muuHovoiHoa maan sisäisestä muuHo-‐ liikkeestä yhteensä 10 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014: seudun yhteenlas-‐ keBu muuBovoiBo vähentyi 2000-‐ luvun aikana. § Jyväskylän kaupungin muuBovoiton osuus oli koko seudun muuBovoitosta § 87,6 % vuosina 2000-‐2004 § 52,9 % vuosina 2005-‐2009 § 67,9 % vuosina 2010-‐2014 § Jyväskylän seudun kehyskunFen kehitys oli kaksijakoinen 2000-‐luvun aikana: esim. Laukaan ja Muuramen muuBovoitot vähentyivät 2000-‐luvun aikana ja Uurainen, Toivakka ja Petäjävesi nousivat muuBotappiolli-‐ sista kunnista muuBovoiBoisiksi kunniksi. Jyväskylän nopea kasvu laajensi alueen kasvukehää 2000-‐ luvulla ja nosF osan tappiollisista kunnista kasvu-‐uralle. Seudun kunnista Hankasalmi sai muuBotappiota vuosina 2010-‐2014 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 -‐500 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, 16 StatFin -‐Hetokantataulukot
- 18. JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2014 KUNTA 2000-‐ 2004 2005-‐ 2009 2010-‐ 2014 Hankasalmi -‐110 23 -‐90 Jyväskylä 4807 1471 1189 Laukaa 390 513 160 Muurame 402 255 200 Petäjävesi -‐15 314 97 Toivakka 34 7 70 Uurainen -‐19 197 125 JYVÄSKYLÄN SEUTU 5489 2780 1751 17 Lähde: Tilastokeskus, StatFin –Hetokantataulukot
- 19. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA TAMMI-‐ SYYSKUUSSA 2014 3266 1236 633 806 492 6 10 14 27 51 52 74 75 85 87 118 180 190 239 96 8 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Hailuoto VesilahH Uurainen Liminka Hyvinkää Nurmijärvi Muurame Kerava Järvenpää Kempele Kauniainen Pirkkala Kaarina Lempäälä Jyväskylä Ylöjärvi Oulu Espoo Turku Tampere Helsinki MuuHovoiHoa sai keskus-‐ kaupungit paitsi Vantaa ja 15 kehyskuntaa Keskuskaupun-‐ kien muuHo-‐ voiHo yhteensä 6 583 ja kehys-‐ kunFen yh-‐ teensä -‐204 hlöä 0 -‐52 -‐49 -‐47 -‐46 Raisio Tuusula Lohja Karkkila Muhos Lieto Kangasala Hämeenkyrö -‐41 Nousiainen Hankasalmi -‐34 -‐33 -‐31 -‐31 -‐26 -‐24 VihF Vantaa Pälkäne Masku Orivesi Naantali Nokia Petäjävesi Mynämäki Kirkkonummi -‐18 Lumijoki -‐17 -‐10 -‐10 -‐4 Paimio Sauvo Mäntsälä Rusko Laukaa Sipoo Tyrnävä SiunFo -‐5 -‐9 -‐7 -‐6 -‐5 -‐21 -‐28 -‐40 -‐51 -‐67 -‐116 -‐116 -‐138 -‐284 Pornainen Toivakka MuuHotappiota sai Vantaa ja 30 kehyskuntaa -‐300 -‐250 -‐200 -‐150 -‐100 -‐50 0 18 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausiBain 2014
- 20. KESKEISIÄ NOSTOJA 1 (2) 1) Viisi suurinta kaupunkiseutua saivat muuHovoiHoa maan sisältä yhteensä 116 000 henkilöä vuosina 2000-‐2014 eli keskimäärin 7719 henkilöä vuodessa. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskunFen suhteen välillä tapahtui täyskäännös 2000-‐luvun kuluessa: keskuskaupunkien muuBovoitot moninkertaistuivat 2010-‐2014 ja kehyskunHen päinvastaisesH vähentyivät moninkertaisesH 2) Helsinki-‐ilmiö: Helsingin kaupungin muuHovoitot kasvoivat hurjasF 2010-‐luvulla ja Helsingin kehyskunFen vähentyivät. Turun kaupungin muuBovoitot kasvaneet erityisesH 2010-‐2014. Tampereen muuBovoiBoisuus säilynyt samalla tasolla koko 2000-‐luvun. Oulun ja Jyväskylän kaupungin muuBovoitot vähentyneet 2000-‐luvun kuluessa (kehyskuntaliitoksia). Oulun, Jyväskylän ja Turun kehyskunHen vetovoima laskenut merkiBäväsH 2010-‐2014 yksiBäisiä kunHa lukuun oBamaBa 3) Vuoden 2014 ensimmäisen 9 kuukauden aikana keskuskaupungit saivat 6 600 henkilöä muuBovoiBoa ja kehyskunnat muuBotappiota noin -‐200 henkilöä. Vuonna 2014 on 12 kuntaa 44:stä saanut muuBotappiota 19
- 21. KESKEISIÄ NOSTOJA 12 (2) ④ KehyskunHen muuBovoitot ovat perinteisesH vähentyneet talouden laskusuhdanteiden aikana ja keskuskaupunkien kasvaneet. Aika näyHää, onko kyse talouden suhdannevaihteluista vai pysyvämmästä käänteestä nuorten muuHajaryhmien valintojen, arvojen, asumispreferenssien ja kulHuurimuutoksen suhteen. EpävarmuuBa lisää pankkien kiristynyt laina-‐ ja vakuuspoliHikka. ⑤ Asumiseen, asuntomarkkinoihin ja kulBuurimuutokseen liiByvä käänne: eri ikäryhmien ja elinvaiheessa olevien asumistarpeet ovat edelleen monimuotoistumassa. Nuorten ikäryhmien kohdalla korostuu vapaa-‐aikaan, harrastuksiin, toiminnallisuuteen, joukkoliikenteeseen, urbaaniin kaupunkimaiseen elämänmuotoon jne. liiHyvät arvot. Asunto oikeassa ympäristössä ja asuinalueen brändi voi olla tärkeämpi kuin asumisen fyysinen muoto (ok-‐talo, rivitalo, paritalo, kerrostalo jne.). Urbaani kaupungissa syntynyt sukupolvi haluaa asua todennäköisesH jatkossakin kaupungissa. ⑥ KehyskunHen kasvu on perustunut 1980-‐luvun vaihteesta alkaen jatkuvaan väestö-‐ ja verotulokasvuun. Kasvavat palvelu-‐ ja investoinHtarpeet on kyeBy rahoiBamaan akHivi-‐ikäisten tulomuuBajien tasaisten muuBovirtojen ansiosta. AkHivi-‐ikäisten ja työllisten tulomuuBovirrat ovat heijastuneet posiHivisesH verotulokertymään. Romahtaako kunFen väliselle muuHoliikkeelle perustuvat kehyskuntastrategiat, jos muuHovoitot nimenomaan kunFen välisestä muuHoliikkeestä jäävät jatkossa yhtä vähäisiksi kuin 2010-‐luvun alkupuolella ja iäkkäiden osuus kasvaa aikaisempaan verraHuna nopeasF? 20
- 22. YHTEYSTIEDOT LisäFetoja: ValFoFeteen tohtori Timo Aro Fmokaro@gmail.com www.Fmoaro.fi @Fmoaro 045 6577890 21