Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tutkimus sopeutumisvalmennuskurssien vastaamisesta odotuksiin. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tutkimus sopeutumisvalmennuskurssien vastaamisesta odotuksiin. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Johtavan tutkijan Yrjö Mattilan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä Mattila esittelee suomalaisen sosiaaliturvan taustaa ja kertoo, millaisia väliinputoamisia Kelan etuuksiin voi liittyä.
Tutkija Elina Aholan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä kerrotaan toimeentulotuen saajista Helsingissä. Ketkä tukea saavat, kuinka kauan ja mihin käyttötarkoituksiin tukea myönnetään?
LaserSpeed: Not All Non-Contact Length and Speed Encoders Are Created EqualLaserSpeed
Learn how to successfully evaluate non-contact encoders to select the best system for your manufacturing application and to gain a productivity advantage.
Kütahya için MEGA PROJELERİMİZ (Spor) / Prof.Dr.Alim IŞIKAlimBey
Türkiye'nin En Çalışkan Milletvekili seçilen, Milliyetçi Hareket Partisi (MHP) Kütahya Milletvekili ve Belediye Başkan Adayı Prof.Dr.Alim IŞIK ve Ekibinin; 30 Mart 2014 tarihinde Kütahya'da gerçekleştirilecek yerel seçimler için hazırladıkları MEGA PROJELER'inden Spor ile alakalı projeleridir.
AlimBey.com
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen, Hennamari Mikkola (Kela): Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus. Esitys seminaarissa "Valinnanvapaus terveydenhuollossa. Onko sitä ja toimiiko käytännössä?" 17.9.2015 Turun yliopistollinen keskussairaala.
Dosentti Jouko Kajanojan (Helsingin yliopisto) esitys "Hyvinvoinnin eurooppalainen ja globaali hallinta" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Marja Saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Similar to Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus (20)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus
1. Lasten ja nuorten narkolepsia
PSYKOSOSIAALINEN
TUKI
Narkolepsia osana elämää -seminaari
19.1.2015 klo 12.00–17.30
Kelan päätalon auditorio
2. Ohjeistuksen tekijät
Anne-Elina Auranen (1), Auli Joutsenoja (2), Kristina Kahila (3), Eeva-Riitta Kokkonen
(4), Pekka Nokelainen (5), Leena Pihlakoski (6), Tuomo Puruskainen (7), Tuomo
Ronkainen (8), Sami Räsänen (9), Veli-Matti Tainio (10), Virpi Vauhkonen (11)
1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun Yliopistollinen Keskussairaala, Psykiatrian tulosalue, Lastenpsykiatrian vastuualue,
erikoislääkäri
2. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun Yliopistollinen Sairaala, Psykiatrian tulosalue, Lastenpsykiatrian vastuualue,
erikoislääkäri
3. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollinen sairaala, Psykiatrian toimialue, Nuorisopsykiatrian vastuualue, osastonhoitaja
4. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin Yliopistollinen Keskussairaala, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö,
Lastenpsykiatrian klinikkaryhmä, apulaisylilääkäri
5. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Lasten ja Nuorten Klinikka, Lastenneurologian yksikkö, ylilääkäri
6. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen Yliopistollinen Sairaala, Lasten ja naisten toimialue, Lastenpsykiatrian vastuualue,
apulaisylilääkäri
7. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Lasten ja Nuorten Klinikka, Lastenneurologian yksikkö,
kuntoutusohjaaja
8. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Psykiatrian palveluyksikkö, Nuorisopsykiatrian yksikkö,
erikoislääkäri
9. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun Yliopistollinen Sairaala, Psykiatrian tulosalue, Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian
vastuualue, apulaisylilääkäri
10. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin Yliopistollinen Keskussairaala, Psykiatrian tulosyksikkö, Nuorisopsykiatrian
klinikkaryhmä, ylilääkäri
11. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Lasten ja nuorten Klinikka, Lastenpsykiatrian yksikkö,
erikoislääkäri
3. Työryhmän kuulemat
asiantuntijat
l Tuula Ahlgren, kehittämispäällikkö, terveysosasto, kuntoutusryhmä,
Kela
l Risto Ahonen, kansalaisvaikuttaja, Jämsä
l Ilona Autti-Rämö, LT, terveystutkimuksen päällikkö,
tutkimusprofessori, Kela
l Marita Hovi, lastenneurologian erikoislääkäri, HUS
l Maarit Rautio, Tatu ry:n narkolepsiajaoston pj
l Outi Saarenpää-Heikkilä, LT, lastenneurologian ayl, TAYS
l Anni-Riitta Virolainen-Julkunen, ylilääkäri, STM
4. Johdanto
l Rokotteen myötävaikuttamana
sairastuneita talvesta 09-10 lähtien
l Kansallisen narkolepsiatyöryhmän
loppuraportti 2011, THL
l Narkolepsiaan sairastuneen lapsen
ja nuoren arki ja siinä selviytyminen
–raportti 2012, STM
l Lasten- ja nuorten narkolepsia -
Hyvä hoito –ohjeistus 2013, STM
l Narkolepsiaan sairastuneiden
lasten, nuorten ja heidän
perheidensä tukeminen, 2014, STM
l Psykososiaalisen tuen ohjeistus
2015, STM
l tuen yhtenäistämiseksi ja
ymmärryksen lisäämiseksi
6. Psykososiaalisen tuen toimijat ja
järjestäjät
l Tarvitaan laaja-alaista ja moniammatillista yhteistyötä
l Terveydenhuolto
l perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, yliopistolliset
sairaalat
l Sosiaalitoimi
l palvelusuunnitelma, uusi sosiaalihuoltolaki 12/2014
l Koulutoimi
l kasvatuksellinen kuntoutus
l Kolmas sektori
l Suomen Narkolepsiayhdistys, TATU ry
l Muut tahot
l Kela, TE-keskus, Suomen Keskinäinen
Lääkevahinkovakuutusyhtiö
9. Ensitieto ja psykoedukaatio
= yleinen tieto sairaudesta
l oireet, kulku, ennuste, hoito
l Riittävä ensitieto voi edesauttaa
sopeutumista ja vähentää psyykkistä
kuormitusta
l Ensitieto annetaan hoitavan tahon toimesta
potilaalle ja hänen läheisilleen
l ajoittaminen välillä vaikeaa
10. Ensitieto ja psykoedukaatio
l Potilaan ja perheen lisäksi koulu ja muut
ammattilaiset tarvitsevat tietolähteitä
l STM:n julkaisut
l Lasten ja nuorten narkolepsia - hyvä hoito -ohjeistus
l Yksin ja yhdessä
l THL
l Vammaispalvelun käsikirja
l Lastensuojelun käsikirja
l Tutkimustietoa tulee jatkuvasti lisää
11. Psyykkinen tuki ja psykiatrinen hoito
l Mitä jo tiedettiin?
l Somaattisesti sairastuneilla lapsilla esiintyy enemmän psyykkisiä
oireita ja sosiaalisia ongelmia kuin terveillä samanikäisillä
l Lasten ja nuorten narkolepsia – Hyvä hoito –ohjeistus;
l Narkolepsiaan sairastuneilla verrokkeja enemmän käytösongelmia,
masennusoireita, sosiaalista vaikeutta ja akateemisen suorituksen
laskua
l Perheiden ja lasten psyykkinen pahoinvointi on ollut suuri ongelma
käytännön työssä.
l Monet sairastuneet nuoret hyötynevät psykiatrisesta tuesta.
12. Psyykkinen tuki ja psykiatrinen hoito
l Mitä uutta?
l Vähän tutkittua tietoa
l Läpikäytyjen artikkelien (mm. Stores G. e al. 2006, Jara C. et al 2011,
Innocente C. et al 2014) perusteella tuli selvästi esille, että
narkolepsiaan sairastuneilla lapsilla ja nuorilla on ikätovereitaan
enemmän elämänlaatua laskevia masennusoireita,
keskittymispulmia ja ylivilkkautta sekä käytösongelmia.
l Tämä voi näkyä koulumenestyksen heikkenemisenä,
harrastuksista luopumisena sekä sosiaalisena vetäytymisenä ja
kaverisuhteiden haasteina.
l Sairastuminen rokotteen myötävaikutuksesta voi aiheuttaa
ongelmia sairauteen sopeutumisessa
13. Psyykkinen tuki ja psykiatrinen hoito
l Suositus:
l psyykkisen terveydentilan arvioon ja hoitoon syytä kiinnittää
huomiota arviointivastuu hoitovastuulla olevalla taholla
l tarvittaessa konsultaatiopyynnön tai lähetteen tekeminen
psykiatriseen erikoissairaanhoitoon
l lapsen tai nuoren ja hänen perheensä tuen ja hoidon yksilölliset
tarpeet huomioitava hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa
14. Kuntoutus
l tehtävänä on tukea tilanteissa, joissa sairaudet tai
vammat seurauksineen ovat heikentäneet
mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa
ja elämänympäristössä
l tavoitteena on edistää toimintakykyä, itsenäistä
selviytymistä, hyvinvointia,
osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä
l lääkinnällinen, ammatillinen, kasvatuksellinen ja
sosiaalinen kuntoutus
l useita toimijoita yhtäaikaisesti
15. Muita psykososiaalisen tuen muotoja
l Ohjaus ja tukeminen arjessa
l kuntoutusohjaus lakisääteistä
l kuntoutusohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja
l (ammatillinen) tukihenkilö
l Vertaistuki
l keskinäinen tuki ja vastavuoroisuus
l perheiltä kerätyn tiedon mukaan
l jatkuvaa, säännöllistä, paikallisesti organisoitua ja
koordinoitua
l elämänmuutos- ja nivelvaiheissa
16.
17. Kelan palvelut
l Kelan palvelut ovat hyvin laajat
l Kelan palveluita on pyritty jäsentämään siten, että
Kelan mahdollisuudet tukea narkolepsiaa sairastavia
ja heidän perheitään tulevat selvästi esille
l Ohjeistuksessa Kelan palveluista on koottu ne
etuudet, joihin narkolepsiaa sairastavalla ja hänen
perheellään on erilaisissa tilanteissa ja
elämänvaiheissa mahdollisuus
l Tarkoituksena on, että kooste toimii ”karttana” Kelan
palveluista narkolepsiaa sairastavien asioita
hoitaville
22. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma
l Ohjeistuksen keskeisimpiä asioita!
l Hoidosta vastaava taho laatii suunnitelman yhdessä
tarvittavien tahojen kanssa
l Suunnitelma tehdään vuosittain tai tarpeen mukaan
erikseen sovittuna aikana
l Taataan eri kehitys-, elämän- ja siirtymävaiheissa tarpeiden
huomioiminen
l Ohjeistuksessa ”konkreettinen muistilista”
hoitosuunnitelman sisällöstä.
l Tavoitteena kokonaisvaltainen psykososiaalisen tilanteen
huomiointi
23. Erityisesti huomioitavaa hoito- ja
kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa
1) Psyykkinen ja fyysinen tila
2) Arjen hallinta ja toimintakyky
3) Sosiaaliset suhteet
4) Koulu/työ
5) Kuntoutustavoitteet
6) Toimenpiteet ja suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi
7) Sosiaaliturva ja – palvelut
8) Seuranta ja yhteyshenkilö
24. Suunnitelmat ja
suunnitelmallisuus
l Hoito- ja kuntoutussuunnitelma
l suunnitelma tehdään vuosittain tai tarpeen mukaan erikseen
sovittuna aikana
l hoidosta vastaava taho toteuttaa ja kutsuu tarvittavat tahot
neuvotteluihin
l suunnitelmaan kirjataan nykytila ja jatkosuositukset
l Palvelusuunnitelma
l palvelutarpeen selvittäminen kotikunnan sosiaalitoimen kanssa
yksilöllinen tarve huomioiden
l huomioitava voimassa oleva hoito- ja kuntoutussuunnitelma
25. Ikävaiheet
l Lapsuusikä
l vaikutus psyykkiseen kehitykseen
l Nuoruusikä
l nuoruusiän kehityshaasteet
l pitkäaikaissairauden ja nuoruusiän kehityksen
vastavuoroinen suhde
l Aikuisikä
l siirtyminen aikuisuuteen
l itsenäisyys ja vastuu
26. Erityisesti huomioitavaa eri ikä- ja
siirtymävaiheissa
l hoitovastuun siirtyminen (”saattaen vaihtaminen”)
l hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä palvelusuunnitelman
tarkistaminen
l sairauden aiheuttamat rajoitteet koulunkäyntiin, opiskeluun ja
työelämään
l perheen ja muiden läheisten tuen tarve
l itsenäisen asumisen onnistuminen, mahdollinen tuetun asumisen
tarve
l asevelvollisuus (kts. Terveystarkastusohje (TTO) 2012)
l ajokyky (kts. Hublin ym.,Duodecim 2011)
27. Johtopäätökset
l Narkolepsia on pitkäaikaissairaus, jonka oireet
vaikuttavat merkittävästi potilaan ja hänen
perheensä jokapäiväiseen elämään
l Merkittävällä osalla narkolepsiapotilaista psyykkisiä
oireita ja vaikeuksia sosiaalisessa selviytymisessä
l Merkittäviä kustannuksia sairastuneille, heidän
perheilleen ja yhteiskunnalle
28. Suositukset
l Sairastuneen ja lähiympäristön psykososiaalisen tuen tarve
otettava huomioon kaikissa elämänvaiheissa
l Saatavuus, resursointi
l Tukipalvelujen kehittäminen ja koordinointi
l Psykososiaalisen tuen huomioiva kuntoutussuunnitelma
määrävälein
l Kehitysvaiheesta ja hoitopaikasta toiseen siirryttäessä
l Hoitovastuussa olevan julkisen terveydenhuollon tahon
tehtävä
l Tarvittava tuki on useimmiten arjen ympäristöjen järjestämistä
l Kotona, koulussa, vapaa-ajalla
l Jos psykiatrinen hoito tarpeen, hoitomuodon arviointi
erikoissairaanhoidossa