1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021
•
1 like•87 views
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija. Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to 1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021
Similar to 1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021 (20)
More from EHYT
More from EHYT (20)
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021
- 2. Finnish Institute for Health and Welfare Nuorten mielen hyvinvointi - missä mennään ja mihin suuntaan? Henna Haravuori, nuorisopsykiatri vieraileva tutkija THL Mielenterveystiimi ja asiantuntijalääkäri Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- 3. • Tutustutaan nuorten mielenterveyden ja päihdekäytön trendeihin, mitä tutkimuksen perusteella pystytään arvioimaan. Pohdin lisäksi nuorisopsykiatrin näkökulmasta, mitkä asiat vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. 3
- 4. Mielenterveys ei ole vain sairauden puutetta vaan voimavara 4
- 5. Nuorten mielenterveysoireilun trendit (1/4) • Usein oletetaan, että mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana • Tutkimustietoa puuttuu ja tulokset ovat osin ristiriitaisia • Edustavaan väestöotokseen perustuvia diagnostisia epidemiologisia tutkimuksia ei suomalaisista nuorista käytännössä ole, on 1) toistuvia kohortteja joissa käytetään itseraportointiin perustuvia oiremittareita ja 2) hoitoilmoitusrekisterien tietoja. • Mielenterveyspalvelujen käyttö on ”räjähtänyt” • Erikoissairaanhoidossa olevat nuoret eivät ole lievempioireisia kuin aieimmin • Hoitoa tarvitsevat ovat yhtä oireellisia kuin aiemmin (lähetteiden määrän kasvu ei tarkoita sitä, että palveluihin tulee vähemmän oireilevia nuoria) 5
- 6. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon potilaat 6 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0-12 v 13-17 v 18-22 v
- 7. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon käynnit 7 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Koko maa 0-12 v Koko maa 13-17 v Koko maa 18-22 v
- 8. Nuorten mielenterveysoireilun trendit (2/4) • Iso kuva on, että mielenterveysoireiden määrä ei ole huomattavasti lisääntynyt (pois luettuna itse raportoidut kuormitus ja burn-out oireet) • Ulos päin suuntautuvan käytöshäiriötyyppisen oireilun määrä on vähentynyt suotuisasti • Masennuksen ja ahdistuksen itse raportoidut oireet (emotionaaliset oireet) ovat lisääntyneet tytöillä ja naisilla. Tämä voi merkitä oireilun lisääntymistä tai oireilun puhkeamisen aikaistumista (Mishina et al. 2018) • Itsetuhoisen ajattelun esiintyvyys on vähentynyt • Somaattisia oireita raportoivien osuus on kasvanut • Keskittymisvaikeuksia raportoivien osuus on kasvanut 8
- 9. Nuorten mielenterveysoireilun trendit (3/4) • Alkoholin käytön aloitusikä on noussut ja humalajuomisen määrä on vähentynyt • Tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt ja nuuskaa käyttävien lisääntynyt • Kannabista vähintään kokeilleiden 15-16-vuotiaiden osuus on ollut noin 10 % luokkaa. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt nuorten aikuisten ikäryhmissä • Muiden huumeiden käyttö on yleisesti ottaen harvinaista • kentän havaintona on myös rajusti huumeita käyttävien nuorten joukko 9
- 10. 10 THL – Tilastoraportti 40/2019. ESPAD tuloksia
- 11. 11 THL – Tilastoraportti 40/2019. ESPAD tuloksia
- 12. 12 THL – Tilastoraportti 40/2019. ESPAD tuloksia
- 13. Nuorten mielenterveysoireilun trendit (4/4) • Unihäiriöiden esiintyvyys on lisääntynyt ja unen kesto on vähentynyt • Osallistuminen vapaa-ajan ja ohjattuun urheiluun tai fyysisesti aktiiviseen toimintaan on vähentynyt 13
- 14. Polarisoituminen • Vaikka yleinen kehitys on pääosin positiivista, niillä nuorilla, jotka ovat sosioekonomisesti (vanhemmat) heikommassa asemassa, oireilu on lisääntynyt • masennusoireet • kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen • toistuva juominen ja humalajuominen, • säännöllinen tupakointi • säännöllinen kannabiksen käyttö • rikekäyttäytyminen • Torikka et al. 2014, Torikka et al. 2017, Knaappila et al. 2018, Knaappila et al. 2019a, Knaappila et al. 2019 b, Knaappila et al. 2020 14
- 15. 15 Mielenterveyttä suojaavat tekijät Riskitekijät Yksilön taso Hyvä fyysinen terveys ja aktiivisuus Hyvä koulusuoriutuminen Yksinäisyys Miessukupuoli ja yksinäisyys Oppimisvaikeudet koulussa, heikko koulusuoriutuminen Kuuluminen seksuaalivähemmistöön Runsas ruutuaika, netin käyttö, pelaaminen Uhkapelit Päihteiden käyttö Energiajuomat Somaattinen ja psykosomaattinen oirehtiminen Varhainen puberteetti Painoon liittyvät ongelmat Teiniraskaus Unen ongelmat: riittämätön uni, heikkolaatuinen uni, iltavalvominen
- 16. 16 Mielenterveyttä suojaavat tekijät Riskitekijät Sosiaalinen taso Kavereilta saatu tuki Koulun sosiaaliset suhteet Perheen tuki ja tyytyväisyys perheissä, ehjä perhe Autonomiaa tukeva vanhemmuus Kaveriongelmat, heikot sosiaaliset suhteet ikätovereihin Kiusaaminen, nettikiusaaminen, haitalliset nettisisällöt Koettu seksuaalinen häirintä Perhetason vuorovaikutussuhteen ongelmat, huoltajan vaihdokset), puuttuva vanhemman tuki, vanhemman stressi Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat
- 17. 17 Mielenterveyttä suojaavat tekijät Riskitekijät Rakenteellinen taso Suotuisa oppimisympäristö, koulun yhteisöllisyys Maahanmuuttoon liittyvät sopeutumista edistävät tekijät (sosiaalinen tuki, kielitaito ym.) Perheen köyhyys (erityisesti lapsuudessa), vanhemman taloudellinen stressi ja heikko tulotaso Nuoren koulua käymättömyys, taloudelliset vaikeudet Sijoitus kodin ulkopuolelle Vanhemman väkivalta Maahanmuuttoon liittyvät sopeutumista vaikeuttavat tekijät (koettu syrjintä, heikko kielitaito ym.) Työttömyys Koulun riittämättömät tukitoimet Oppilaslähtöiset oppimiskäytännöt
- 18. Mihin tulevaisuudessa kiinnittää huomiota? COVID-19-pandemia ja sen seuraukset (psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset) Syrjäytymisen ja polarisoitumisen ilmiöt Ilmastonmuutos (merkittävä ahdistuksen aiheuttaja nuorille) Koulutuksen epätasa-arvoistuminen Maahanmuutto Ikääntyvä väestö Digitalisaatio, sosiaalisen median ilmiöt Vähentynyt uni Vaatimukset itseohjautuvuudesta ja sosiaalisista taidoista FOMO, “pakko tehdä valintoja” 18
- 19. ”Nuoret oli häkellyttävän helppo siirtää etäopintoihin ja sulkea huoneisiinsa ilman sen suurempaa poliittista keskustelua” Silja Kosola, Lääkärilehti 19
- 20. Uupumusta • Alustavien tulosten mukaan jopa 60 % kyselyyn vastanneista Helsingin yliopiston opiskelijoista tunsi olevansa joko täysin uupunut tai uupumisriskissä • Vahvaa opiskelu-uupumusta koki keväällä 2020 18 % ja loppuvuodesta 26 % vastaajista. Aiemmissa vuosien 2008–2016 kaikille korkeakouluopiskelijoille tehdyissä tutkimuksissa vahvasti uupuneita oli vain 7-10 % • Opiskelu-uupumusriskissä oli keväällä 2020 24 % ja syksyllä 33 % vastaajista, alustavana tietona kevään 2021 kyselyssä 41 % • Keväällä opiskeluintoa koki 28 % vastaajista, mutta joulukuun 2020 alussa vain 17 % • Aiemmissa uupumista ja intoa mittaavissa tutkimuksissa opiskelusta on ollut innostunut 44 % korkeakouluopiskelijoista ”Tuloksissa näkyy, miten voimakkaasti opiskelijat kokevat nyt riittämättömyyttä. Salmela-Aro onkin esittänyt, että rutiinisuoritusta olisi pidettävä huippusuorituksena. Hänen mukaansa opiskelu-uupumus on voimakas riski masennukselle. –Yksinäisyys lisää myös uupumusta, kun taas yhteisöllisyys suojaa uupumukselta. Etäopetukseen siirtyminen pandemia-aikana on lisännyt yksinäisyyttä.” -HY tiedote 20
- 21. Tyytymättömyyttä • Nuorisotutkimusverkostossa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, jossa kysyttiin nuorten kokemuksia korona-ajan ensimmäisestä puolesta vuodesta (N = 1001, 12–25-v) • Vertailu osoittaa, että 15–25-vuotiaiden nuorten tyytyväisyydessä elämään on tapahtunut Nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku • 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään on laskenut 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana, ollen nyt kouluarvosana- asteikolla 8,0 • Näin matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa ei ole mitattu Nuorisobarometreissa kertaakaan sitten vuoden 1997, jolloin elämään tyytyväisyyttä alettiin seurata 21
- 22. Poikkeusajan plussia ja miinuksia +++ • Perheissä yhdessä vietetty aika on lisääntynyt • Arki on leppoistunut osassa perheitä • Hälinästä jne. kärsivät saaneet helpotusta etäopinnoissa ja pystyneet keskittymään paremmin • Koulumaailman sosiaalisesta kuormituksesta kärsineet ovat saaneet helpotusta • Kiusaamisesta kärsineet saaneet helpotusta, mutta kiusaaminen ilmiönä pitäisi itsessään kitkeä --- • Epävarmuutta vaikea sietää • Yksinäisyys ja eristäytyminen haitallista • Ruutuajan ja liikkumattomuuden lisääntyminen • Oppimisvaikeuksien korostuminen • Vuorokausirytmi sekaisin, ajelehtiva arki • Mikäli vanhempien voimavarat niukat, ei tukijaa → epätasa-arvon lisääntyminen • Kyydistä putoaminen ja poissaolot • Opintojen keskeytyminen, harjoittelujaksojen keskeytyminen • Epätasa-arvo kirjoituksiin ja pääsykokeisiin valmistautuvilla • Hoitovelka koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja osin psykiatrisissa palveluissa • Lastensuojelun tarpeen lisääntyminen • Vellominen ostareilla, lieveilmiöt, väkivallan lisääntyminen? 22
- 23. Haasteita palvelujärjestelmälle • Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulisi koskea kaikkia alle 23-vuotiaita, ja palvelujen tarjoajasta riippumatta kehitysvaiheen erityispiirteet tulisi pystyä huomioimaan • Asianmukaisesti porrastetut ja integroidut palvelut • Päihdehäiriöiden näkeminen erillisenä muusta mielenterveydestä on erityisen hankalaa nuorissa ikäryhmissä ja nuorten päihdepalvelujen tulisi olla selkeästi integroituna osaksi nuorten mielenterveyden palvelujärjestelmää • Huomio nivelvaiheisiin • Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon potentiaali • Ns. terapiatakuun toteuttaminen, ohjaaminen palveluun? • NEET -nuorille keskittäen palvelut? 23
- 25. Hei Hei mitä kuuluu? Sekasin-chatin kertomaa Mikä tämän päivän nuoria huolettaa? Tiimipäälikkö/Sekasin-chat Miguel Reyes MIELI Suomen Mielenterveys ry
- 26. Osanamme ei ole loputon murhe, vaan ikuinen toivo – Michael Tippet A Child of Our Time Kaikesta huolimatta uskon vieläkin, että ihmiset ovat oikeastaan sydämeltään hyviä – Anne Franck
- 27. Poikkeuksellinen vuosi 2020 • 2020 on ollut hyvin poikkeuksellista aikaa globaalisti, johtuen korona viruksesta. Lukuisat palvelut joutuivat sulkemaan fyysiset ovensa, mistä johtuen tarve verkkopalveluille kasvoi entisestään • Poikkeusolot näkyivät myös Sekasin-chatissa, sekä lisääntyneenä avun tarpeena mutta myös lisääntyneinä päivystäjämäärinä useiden toimijoiden siirtyessä verkkoon • Ennen koronaa osalla nuorista paha olo. Myös koronan aikana mutta… • Etäkoulu. Yksinäisyys. Sosiaalinen eristäytyminen. Pelko tulvaisuudesta
- 28. SEKASIN-chat Sekasin-chat on valtakunnallinen, laajasti avoinna oleva (ma-pe 9-24, la-su 15-24) 12-29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, joka tukee mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviämistä. Palvelu on ilmainen, anonyymi ja luottamuksellinen. Diagnooseja tai lähetteitä ei tarvita – nuoren oma arvio avun tarpeesta riittää. Vastaajina toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä koulutettuja vapaaehtoisia lukuisista eri järjestöistä ja seurakunnista. Työotteena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. SEKASIN ryhmächat Sekasin ryhmächat on erityisesti yksilöchatin pitkien jonojen ajaksi nuorille tarkoitettu tukimuoto, jossa keskiössä on mielenterveyden edistäminen ja vertaistuellinen, moderoitu keskustelu. Ryhmächat toteutetaan vahvasti yhteistyössä Nuorten mielenterveysseura Yeesin kanssa. SEKASIN Gaming Sekasin Gamingin on suurin syrjäytymisen ehkäisyä, vertaistukea ja matalankynnyksen apua tarjoava verkkoyhteisö. Keskeisin toimintamuoto on Discordissa toimiva Sekasin serveri, joka on vahvasti moderoitu sekä auki 24 tuntia päivässä vuoden ympäri. Vertaistuen lisäksi Sekasin Gaming tukee nuoria elämäntilanteissaan, sekä tarjoaa asiantuntevaa osaamista mainituista teemoista järjestöyhteistyön avulla. Kaikki palvelut ovat ilmaisia, anonyymejä sekä toimivat nuorille tutuilla alustoilla. Tausta-ajatuksena toimii itseohjautuvuusteoria: usko nuoren omaehtoisuuteen, kyvykkyyteen ja yhteisön tärkeyteen MISSIO: KUKAAN NUORI EI JÄÄ SUOMESSA PAHAN OLONSA KANSSA YKSIN.
- 29. Vuoden 2020 aikana mukana päivystämässä ovat olleet seuraavat organisaatiot: SOS-kriisikeskus, Helsinki Kouvolan kriisikeskus Kainuun kriisikeskus Kuopion kriisikeskus Lahden seudun kriisikeskus Mikkelin kriisikeskus Oulun kriisikeskus Pohjanmaan kriisikeskus Pohjois-karjalan kriisikeskus Rauman kriisikeskus Rovaniemen kriisikeskus Saimaan kriisikeskus Salon kriisikeskus Sastamalan kriisikeskus Savonlinnan kriisikeskus Seinäjoen kriisikeskus Tampereen Kriisikeskus Lohjan Mielenterveysseura Nuorten turvatalot: Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku SPR Länsi-Suomen piiri SPR Varsinais-Suomen piiri SPR Satakunnan piiri Kotipolku-hanke A-klinikkasäätiö Aseman lapset / Walkers Suomi Auta lasta ry Diakonia-ammattikorkeakoulu Ehyt ry Espoon nuorisotoimi Helsingin nuorisopalvelut Helsingin nuorisotakuutalo Helsingin toisen aseteen op.h. Helsinki Missio / Nuorten Kriisipiste Jyväskylän nuorisopalvelut Kajaanin tyttöjen tupa Kasper ry Kemin nuorisotoimi Kukunori ry Me-säätiö Mielen ry Mikkelin setlementti Monkkari 2.0 Ranuan vap.aj.t. Lasten ja nuorten keskus Nyyti ry Paltamon nuorisopalvelut Setlementtiliitto SOS-lapsikylä Tampereen nuorisopalvelut Tornion nuorisopalvelut Turun kaupungin nuorisotoimi Vamos Vantaan nuorisopalvelut Yeesi ry
- 30. 2020 SEKASIN—CHATTIIN YHTEYDENOTTOJA ENNÄTYS MÄÄRÄ -YLI 170 000 Nuorten halu saada apua ja tulla kohdatuksi näyttäisi lisääntyneen entisestään. Yhteydenottojen määrä kasvoi edellisvuodesta 25% 2020: 170 171, 2019: 135 747 Käytyjen keskustelujen määrä kasvoi 50% 2020: 30 996, 2019: 20 695
- 31. 2017 2018 2019 2020 97317 115604 115052 139175 16639 18602 20695 30996 SEKASIN-CHAT Chattiin jonottaneet (ei läpipäässeet) Chat keskustelut Yhteydenotot ja vastaajat 32% 56% 12% Vastaaja (%osuus tilastoituista yhteydenotoista, n=25702) Vapaaehtoinen Työntekijä opiskelija 22 28 30 72 115 650 850 1400 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 2017 2018 2019 2020 Yksiköt Päivystäjät
- 32. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Yhteydenoton yritykset, Sekasin-chat 2017 2018 2019 2020 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Sekasin-chatissa käydyt keskustelut 2017 2018 2019 2020 Sekä yhteydenoton yrityksissä että käydyissä keskusteluissa 2020 poikkeaa edellisvuosista merkittävästi
- 33. JONOSSA JAKSETAAN ODOTTAA OMAA VUOROA ”Neuvoo, auttaa ja antaa vinkkejä!! Hyvää tukea ja ymmärrystä sitä tarvitsevalle ja chatin jonotusaika ei haittaa ollenkaan, kun ajalle saa erinomaista vastinetta. ”
- 34. Osalle käyttäjistä palvelu on päivittäinen pystyssä pitäjä – osa käyttää sitä vain kerran Päivystäjän arvio Google analyticsin tietoihin perustuen 79 % käyttäjistä vierailee sivustolla ensimmäistä kertaa, 21% palaa sinne useamman kerran ”Kiitos eils illan toiminnasta ! Poikani pääsi hoitoon, vihdoinkin. Kauan on oireillut ja teidän ansiosta asiat lähtivät rullamaan. Nyt poika on osastolla ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta vihdoin löytyy! Mahtavaa työtä teette - KIITOS <3 ”
- 35. YHTEYDENOTOISSA KUULUU NUORTEN MONINAINEN PAHA OLO
- 36. Yhteydenottajissa paljon myös nuoria aikuisia 68% 23% 3% 6% 72% 18% 4% 6% 0% 20% 40% 60% 80% Nainen Mies Muu En osaa sanoa Yhteydenottajien sukupuolijakauma 2019 2020 0% 12% 27% 20% 38% 3% 5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Alle 10 10-14 15-17 18-19 20-29 Yli 29 Ei tietoa Yhteydenottajien ikäjakauma 2019 20% 23% 33% 26% 39% 26% 5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 12 tai alle 12 - 14 15 - 17 18 - 19 20 - 24 25 - 29 Ei tietoa Yhteydenottajien ikäjakauma 2020 2 4 8 35 49 0 10 20 30 40 50 60 Muu Työtön Palkansaaja Ei tietoa Koululainen/Opiskelija Yhteydenottajan työtilanne (%, n=12584)
- 37. Selittämätön paha olo, ongelmia ihmissuhteissa, itsetuhoiset ajatukset ja teot, koulu, kuka minä olen… 0 1 1 1 1 2 2 3 3 3 3 4 6 9 10 11 13 26 0 5 10 15 20 25 30 Maahanmuuttajataustaan liittyvä kriisi Häiriöyhteydenotto Läheisen kuolema Äkillinen järkyttävä tapahtuma / trauma Riippuvuus Väkivalta Muu kriisi Kehityskriisi tai elämänkriisi Uutistapahtuma Huoli läheisestä Omaan sairauteen liittyvä kriisi Yksinäisyys Identiteetti ja minäkuva Halu kertoa kuulumiset Arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat Itsetuhoisuus Ihmissuhdeongelmat Paha olo Yhteydenoton syy (n=39462, % osuus yhteydenoton syistä, kustakin keskustelusta voidaan kirjata max 3 syytä)
- 38. Vuorovaikutukseen ja opiskeluun tai työhön liittyvät ongelmat kuormittavat nuoria 1 4 5 5 6 10 20 48 0 10 20 30 40 50 Byrokratiaan uupuminen Asuminen Unettomuus Talous Tiedontarve palveluista Pettymys / vaikeudet palveluissa Uupuminen Opiskeluun ja työelämään liittyvät ongelmat Arjessa selviytymiseen liittyvän ongelman tarkenne (%, n=4690) 1 1 1 1 3 4 5 23 24 36 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kulttuuriset ristiriidat Lasten kasvatukseen liittyvät ongelmat Uusperheongelmat Talouteen liittyvät ongelmat Päihteet Seksuaaliset vaikeudet Uskottomuus Omiin tai puolison vanhempiin liittyvät ongelmat Avo/avioero/seurustelusuhteen päättyminen Vuorovaikutusongelmat Pari- ja perheongelman tarkennus (n=3259, %)
- 39. ”Ettei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin” 1 5 6 11 27 49 0 10 20 30 40 50 60 Fyysinen kipu Psyykkinen kipu Syömishäiriö Pelot Masentuneisuus Ahdistuneisuus Yhteydenoton syy paha olo, tarkenne (n=12188, %) ”Hei! Päivystäjä pelasti henkeni muutama kuukausi sitten. En tiedä vastaajan nimeä. ” ”Kiitos niin paljon. Sain uutta voimaa ja virtaa ja ymmärsin että olen elämän arvoinen ja tärkeä. Olen niin onnellinen että uskalsin tulla. ”
- 40. Itsetuhoisuudesta keskusteltiin päivittäin keskimäärin 10 kertaa 161 146 234 233 172 153 196 180 267 282 230 263 210 260 340 514 436 338 360 343 296 340 301 411 5 5 8 8 15 11 12 11 10 11 10 13 0 100 200 300 400 500 600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Itsetuhoisuus yhteydenoton syynä per kk/ vrk 2019 2020 2020 per vrk 74 76 394 1294 3116 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Läheisen itsetuhoisuus Itsemurhayritys akuutti Konkreettinen itsemurhasuunnitelma Itsetuhoinen käytös Itsetuhoiset ajatukset Itsetuhoisuus yhteydenoton syynä, tarkenne (n=4954, kpl)
- 41. Mitäs nyt sitten? • Pidetään lupaukset. Ei toisteta laman jälkeisiä virheitä. • Aikuisten tehtävänä kantaa ja ottaa huoli vastaan • Huolehditaan huono-osaisimmista lapsista ja nuorista • Mielenterveystaidot mahdolliseksi kaikille • Ennaltaehkäisy. Panostetaan ajoissa ja oikea-aikaisesti • Varhaiset hoitopolut kuntoon (perustason oikea aikainen apu) • Luodaan uskoa tulevaisuuteen nuorille.
- 42. Nuoruus hymyilee ilman syytä. Siinä yksi sen tärkeimmistä viehtymyksistä – Oscar Wilde Joskus luulee olevansa epätäydellinen, mutta onkin vain nuori – Italo Calvino
- 43. Kiitos Jokainen meistä on joskus vähän SEKASIN.
- 44. Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi
- 45. Kunnioittava kohtaaminen? Kinkkisten aiheiden puheenottamisesta PÄIHDEPÄIVÄT 2021 Leena Ehrling, VTT, kouluttajapsykoterapeutti leena@ehrling.fi
- 46. Mikä meille kaikille ihmisille on yhteistä? Ihmisen psyykkiset perustarpeet: •Autonomia •Kyvykkyys ja palaute siitä •Kuuluminen yhteisöön hyväksyttynä ryhmän jäsenenä 24.05.2021
- 47. Kunnioittavan kohtaamisen perusnuotit ovat kyky olla samalla riittävän lähellä ja tarpeeksi kaukana.
- 48. Kontaktia rakennetaan vuoro vuorolta • Työntekijän vastuulla on luottamuksen ja sitoutumisen rakentumisen tukeminen • Tapahtuu KUUNTELEMALLA JA PIDÄTTELEMÄLLÄ • Tekniikkana kannattaa käyttää kutsumista ja houkuttelemista
- 49. Dialogin rakentamisen perusedellytykset “The position-of-not-knowing” • Kaksi osallistujaa, joiden välillä on kontakti • Kaikki alkaa kuuntelemisesta ja kuulemisesta • Asiakas kokee, että hänen näkemyksensä on arvokas • Työntekijä ei oleta, että tietää paremmin kuin asiakas, mistä on kyse tai mikä on oikea tapa toimia • Työntekijä ei oleta, että hän voi saada asiakkaan tekemään jotain mitä asiakas ei itse valitse
- 50. Ymmärtäminen ja kuuleminen: “the moment of meeting” Varsin eri asia kuin samaa mieltä oleminen! • Neuvottelemisen ja ymmärretyksi tulemisen peruskivikyky ymmärtää erilaisia mielipiteitä ja tunteita • Pyri luomaan yhteinen ymmärrys tilanteesta (yhteisen ”totuuden” etsiminen oikean ”totuuden” sijaan) • Aito halu auttaa asiakasta • Tunne, oli se minkälainen tahansa, luo tunnesiteen • Vasta kun ymmärtää toisen näkökulman, voi oikeasti auttaa. • Ymmärtäminen on eri asia kuin samaa mieltä oleminen
- 52. Mitä minä näen? Mitä minä kuulen?
- 53. Mitä minä näen? Mitä minä kuulen? Mitä en kuule? • Tilannetaju on kokonaistilanteen ymmärtämistä eli metsän näkemistä puilta ja oman toiminnan ohjaamista tästä näkökulmasta käsin • Huomaa omat havaintosuodattimesi: Ennakoivat käsitykset ja odotukset – suhtautuminen - suuntaavat huomiota Tunteilla on suuri merkitys: tunne muuttaa havaintoja ja merkityksiä Negatiiviset tunteet eivät ole vaaraksi, jos niiden merkityksen tajuaa. Tunne on mieölenliikettä. Tunteita voi säädellä.
- 54. Uskomusten voima • Kiinnitämme enemmän huomiota asioihin, jotka vahvistavat olemassa olevia uskomuksiamme ja odotuksiamme kuin niihin, jotka eivät näin tee. • Kuulemme toista ihmistä omien ”havaintosuodattamien” ja niihin liittyvien tunteiden läpäiseminä. • Esimerkki: VÄ LTTELEVÄ NUORI –tulkitsenko hänet muutosvastaiseksi, sairaudentunnottomaksi, ylimieliseksi, uhatuksi, pelokkaaksi vai passiiviseksi?
- 55. ”The temptation to form premature theories upon insufficient data is the bane of our profession” Sherlock Holmes in The Tragedy of Birlstone
- 56. Vuorovaikutuksen tasot, joissa liikumme ja joita vaihdamme itseltämme huomaamatta: • Havaintojen taso Tosiasiat, tutkimustulokset, kerrotut asiat, omaisten ilmoittamat asiat ja huoli, viranomaisasiat. • Tulkintojen ja merkitysten taso Mitä ajatuksia ja tunteita havainnot herättävät? Miten havainnot nähdään ja tulkitaan? Mitä nämä tosiasiat merkitsevät? • Johtopäätösten taso Mihin pää̈telmiin havainnot ja tulkinnat johtavat? Minkaälaiseen toimintaan se johtaa?
- 57. Tunnetaitojen teoriaa: Ihminen toimii vastavuoroisesti Sosiaaliseen perimäämme on ”kirjoitettu” vastavuoroinen rooli(positio) suhteessa toisiimme Ihminen toimii ja katsoo maailmassa aina tietystä kokemuksellisesta paikasta, positiosta käsin ja sijoittaa kohteen sen vastapositioon -- ”kutsu tietynlaiseen tanssiin” • Vastavuoroiset asetelmat ja toimintatavat toteutuvat elämän ja toiminnan eri tasoilla: • Ihmissuhteissa • Työssä toteutuvat • Suhtautuminen itseen, ”sisäinen puhe” • Oireilu • Suojautumistavat (esim. kontrollointipyrkimys) 24.05.2021
- 58. ”Sisäinen navigaattori” • Vastavuoroiset asetelmat perustuvat tunteisiin ja tarpeisiin ja ne ohjaavat toimintaa Tapahtuu huomaamatta – myös sisäisessä dialogissamme asetumme vastavuoroiseen positioon suhteessa itseemme, esim. vaatii – suoriutuu ( tai epäonnistuu), kritisoi – häpeää (kokee alemmuutta), toivoo – ohittaa (tulee kuulluksi) Oleellista on tunnistaa, mikä suhtautumistapa on itselle ominainen ja mitä siitä seuraa
- 59. Hankalassa, tunteita herättävässä tilanteessa… Asetutaan usein ”vastapositioon”, jolla ei ole välttämättä tekemistä realiteettien kanssa - Esimerkiksi valmis tulkinta itsestä vaikkapa uhrautujana saa aikaan hankalia tunteita: vihaa, ärsyyntymistä, joka seuraa kaikkialle Tunteet johtavat toimintaan ja toiminnasta tulee: 1) Symmetristä: syytös – vastasyytös 2) Täydentävää: syytös – puolustautuminen 24.05.2021 Esityksen nimi / Tekijä Hankalassa, tunteita herättävässä tilanteessa…
- 60. Pyri ymmärtämään Mikä on asiakkaan kokemuksen todellinen kohde – mistä (asiasta, henkilöstä, tunteesta, tilanteesta) hän puhuu? Miten asiakas suhtautuu kohteeseen – tunnesävy, merkitykset, sisällöt.
- 61. Pyri dialogisuuteen • Kuuntele monologit asiakkaan kokemusmaailmasta käsin • Kytkeydy niihin dialogisesti eli • Käytä sanoja joita toinen käytti • Pyri löytämään ja nimeämään merkityksiä ja tunteita • Joskus auttaa, että erottelet toiminnan ja siihen liittyvän tunteen • Hae mieluummin sekä – että asetelmia, kuin joko – tai asetelmia ”Huolimatta siitä, että meillä on erilaiset mielipiteet asiasta, saammeko aikaiseksi suunnitelman, johon kumpikin meistä voi sitoutua…” ”Sen lisäksi, mitä juuri sanoit, ajattelen, että…” 24.05.2021
- 62. Reflektoi, heijasta takaisin, kuuntele aktiivisesti, asetu dialogiin • Kerro, miten kuulet ja näet: sana antaa nimen ja merkityksen tunteelle • Kuuleminen ei ole samaa mieltä olemista tai kaiken hyväksyntää • Kuulluksi tuleminen tekee avoimen keskustelun mahdolliseksi, sillä se neutralisoi tunteita • Luo eteenpäin vieviä vastavuoroisia asetelmia: kertoja – vastaanottaja, kuulija neuvottelija – neuvottelija • Tuottaa ammatillista asennetta/suhtautumista, mikä suojaa työntekijää • Hälventää työntekijän henkilökohtaista asennetta Esityksen nimi / Tekijä 24.05.2021
- 63. Kohtaaminen on yhteistoimintaa , joka perustuu kykyyn kuunnella. On mahdollista, kun keskustelusta ei tule ”vastapalloilua” Edellyttää, että työntekijä tuntee ja tietää oman perustehtävänsä, roolinsa, velvollisuutensa ja oikeutensa Edellyttää erillisyyden tematiikan ymmärtämistä: Toisen näkökulman tavoittaminen synnyttää ymmärrystä Ymmärrys on sekä työväline että tulos: jos ymmärrän, en tuomitse Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää
- 64. Kohtaamisen valmistelu • Oma itsetuntemus, suhtautuminen itseen • Tavoitteen, tehtävien ja roolien selkeyttäminen • Näihin liittyvä suhtautuminen: vahvistetaan enemmän hyvää kuin vähennetään pelkästään huonoa • Toisen näkökulman ymmärtäminen • Ymmärrys, että ilman yhteyttä ei tapahdu mitään 24.05.2021 Esityksen nimi / Tekijä
- 65. Out of clutter, find simplicity. From discord, find harmony. In the middle of difficulty lies opportunity. Albert Einstein
- 66. Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi