Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Kristiina Juntunen: Mikä auttaa omaishoitajaa jaksamaan? Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Tuomo Ronkainen: Lasten ja nuorten narkolepsia – psykososiaalisen tuen ohjeistus. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Kristiina Juntunen: Mikä auttaa omaishoitajaa jaksamaan? Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Lääkinnällinen adhd-hoito ei sovi kaikille ja muiden hoitokeinojen kehittämiselle on huomattavaa tarvetta. Eräs kokeellista tukea saanut hoitomuoto on neuroplastisuusterapia.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Marianna Virtanen: Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Marko Merikukka: Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Lääkinnällinen adhd-hoito ei sovi kaikille ja muiden hoitokeinojen kehittämiselle on huomattavaa tarvetta. Eräs kokeellista tukea saanut hoitomuoto on neuroplastisuusterapia.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Marianna Virtanen: Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Marko Merikukka: Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
This document summarizes research on maternal employment in Finland. The research examines how policy affects the duration of time mothers spend out of the workforce caring for children full-time. The study analyzes data on 50% of Finnish mothers from 1999-2009, controlling for personal characteristics, previous work experience, and business cycles. Preliminary results show different individual factors influence when mothers return to work, and that receiving home care allowances postpones returning to the workforce, with higher allowances postponing return further for both previously employed and unemployed mothers. Statistical modeling finds the baseline hazard is not constant over time, requiring alternative modeling approaches.
Kati Lehtonen: Lääkärinpalkkion määräytyminen – palkkiokehitys ja sen vaihteluun vaikuttavat tekijät. Esitys Mistä yksityislääkäripalvelujen hintaerot johtuvat? -seminaarissa 2.3.2017.
Timo Partio: Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt keskimääräiset maksut. Esitys Mistä yksityislääkäripalvelujen hintaerot johtuvat? -seminaarissa 2.3.2017.
Johtava tutkija Anita Haatajan esitys "Miten äitien ja isien osallistuminen lastenhoitoon muuttui 2000-luvulla?" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014. Esityksen tekijöinä myös tutkijat Miia Saarikallio-Torp ja Vesa-Pekka Juutilainen.
Petri Roponen: Miten vertailla hintatietoja - hintaerot esille helposti? Esitys Mistä yksityislääkäripalvelujen hintaerot johtuvat? -seminaarissa 2.3.2017.
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Esitys Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle 29.8.2018. Esityksessä käydään läpi mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja malleja mielenterveyden edistämiseksi, häiriöiden ehkäisemiseksi ja palvelujen järjestämiseksi perustasolla.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
4. 0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet alle
35-vuotaat 2003-2015
Lähde: EläketurvakeskusEi sisällä kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä
5. Tutkimusprojekti: Nuorten aikuisten mielenterveys,
työkyky ja työelämään kiinnittyminen (2014-2016)
Tutkimusryhmä:
Kirsi Ahola, TTL
Matti Joensuu, TTL
Teija Kivekäs, TTL
Mika Kivimäki, Lontoon yliopisto ja TTL
Aki Koskinen, TTL
Pauliina Mattila-Holappa, TTL
Katinka Tuisku, HUS
Jussi Vahtera, Turun yliopisto ja TTL
Marianna Virtanen, TTL
Rahoittajat: Kela ja Työterveyslaitos
8.2.2017 5
6. Aineistot
POIMINTA ELÄKETURVAKESKUKSESTA:
• VUONNA 2008 KUNTOUTUSTUELLE SIIRTYNEET 18-34-VUOTIAAT
DIAGNOOSEILLA F10-F48, F50-F69, F80-F99 (N~1800)
REKISTERIAINEISTOT (n~1800)
• REKISTERITIEDOT V. 2005-2013
• KAIKKI ELÄKELAITOKSET
ASIAKIRJA-AINEISTO (N=1163)
• YKSITYISET JA JULKISET TYÖELÄKELAITOKSET
• ELÄKEHAKEMUKSET JA NIIDEN LIITTEET V. 2008
PERUSPOPULAATIO: SUOMESSA ASUVAT 18-34-VUOTIAAT
V. 2008 (N=1 116 384)
8.2.2017 6
7. Tutkimuksen tavoitteet
• Eläkehakemuksista ja niihin liittyvistä B-lausunnoista ja
liitteistä poimittiin
1) sosiodemografiset tekijät
2) kliiniset tekijät
3) työmarkkina-asema ja –historia
4) saatu hoito ja kuntoutus
• Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata 18–34-
vuotiaiden mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden
taustatekijöitä.
• Hankkeen toisena tavoitteena on ennustaa kuntoutustuelta
työelämään tai opintoihin palaamista
8.2.2017 7
18. Yhteenveto
Mielenterveyden häiriön perusteella
työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista
aikuisista merkittävällä osalla oli
• Matala koulutustaso
• Heikko kiinnittyminen työelämään
• Pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria
• Vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa
• Hoito painottunut lääkehoitoon
• Joukko on kuitenkin hyvin heterogeeninen
8.2.2017 18
22. Potilaalle on tehty ammatillisen kuntoutuksen
suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella)
8.2.2017 22
34.6 37.2
31.6 31.2 32.2
36.7 34.6 32.4 32.6
38.8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Kyllä
Sukupuoli Ikä Diagnoosi
%
23. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat:
interventioiden kohdentuminen
• Työhön aikaisemmin
kiinnittyneet
• Naiset
• Korkeakoulutetut
• Muut kuin psykoosipotilaat
• Vain yksi
mielenterveysdiagnoosi
8.2.2017 23
Psykoterapia
• Ei päihdeongelmaa
Työhön suuntaavat toimet
26. Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön
• 5,6 vuoden seurannan aikana 48 %
palasi jossain vaiheessa
ansiotyöhön
• Keskimääräinen aika työhön
paluuseen kuntoutustuen alusta oli
n. kaksi vuotta
• Ennustajat: vakiintunut aiempi
työllisyys, korkeakoulutus ja se, että
psyykkinen oireilu oli alkanut vasta
18 ikävuoden jälkeen.
8.2.2017 26
Palasi jossain vaiheessa
seurantaa työhön
• Ennustajat: vakiintunut aiempi
työllisyys, korkeakoulutus ja se, että
psyykkinen oireilu oli alkanut vasta
18 ikävuoden jälkeen. Vain yksi
mielenterveysdiagnoosi, ei
päihteidenkäytttöä, ei
psykoosisairautta.
Työssä seurannan lopussa
27. Hoito, kuntoutus ja työhön paluu
27
• Ne joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma (n. 1/3) palasivat muita
todennäköisemmin työhön seurannan aikana*
• Ne joille oli suunniteltu työhön paluuta tukeva kurssi tai valmennus palasivat
muita todennäköisemmi työhön seurannan aikana.*
• Ne joille oli tehty sekä psykoterapiasuunnitelma, että suunnitelma työhön
paluun tuesta (vain 10 %) olivat muita useammin työssä 5,6v. seurannan
lopussa.*
• Pelkkä työkyvyn arvio tai osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen ei
vaikuttanut työhön paluuseen.*
• Työssä tapahtuva kuntoutus on todennäköisesti tehokasta, mutta sitä oli
tarjolla lähinnä työhön aikaisemmin kiinnittyneille.
*vakioitu ikä, sukupuoli, peruskoulutus, diagnoosi, psykiatrinen sairaalahoito, työhön
kiinnittyminen ennen kuntoutustukea.
28. Haasteet
• Vähän työhön paluuta
tukevia toimia
• Pirstaleiset palvelut,
hoitotaho – tuki työhön
liittyvissä asioissa
• Tukiviidakko,
kannustinloukut
• Toiminnan hankemaisuus
• Toimiva työhön
sijoittaminen (IPS)
• Sopivien työpaikkojen
määrä
• Palveluja koottu yhteen:
• Ohjaamo-toiminta
• Oma tukihenkilö – mallit
Mahdollisuudet
• Vahvempi painotus
tuettuun työllistymiseen
kurssien sijaan?
• Työkykykoordinaattori-
toiminta
28
Kokeillut ratkaisut
29. Lähteet:
• Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Tuisku K, Vahtera J, Virtanen M (2014) Mielenterveyssyistä
työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suom Lääkäril 69, 3441-3448.
• Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat
pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymistä. Kuntoutus 2015;1:71–3.
• Joensuu M, Mattila-Holappa P, Ahola K, Ervasti J, Kivimäki M, Kivekäs T, Koskinen A, Vahtera J, Virtanen M.
Clustering of adversity in young adults on disability pension due to mental disorders: a latent class analysis.
Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2016;51:281-7.
• Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Vahtera J & Virtanen M: Attachment to employment and education
before work disability pension due to a mental disorder among young adults: BMC Psychiatry 201616:143.
DOI: 10.1186/s12888-016-0854-1 http://bmcpsychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12888-016-0854-1
• Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Koskinen A, Tuisku K, Ervasti J & Virtanen M: Psychotherapeutic and
work-oriented interventions: employment outcomes among young adults with work disability due to a
mental disorder. International Journal of Mental Health Systems 201610:68. DOI: 10.1186/s13033-016-0101-7
https://ijmhs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13033-016-0101-7
29