VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018 Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle ja Milloin velkaa on liikaa?

1. Milloin velkaa on liikaa?
Esa Jokivuolle ja Matti Virén
Suomen Pankki
Tutkimusyksikkö
Perustuu artikkeliimme ”Miksi Suomi säästyi pankkikriisiltä?”,
Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2017

2. -0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016
luottotappiot/bkt
1990-luvun alussa luottotappiot olivat
yli 10 % pankkiluotoista

3. Kolme keskeistä ”selittäjää” pankkisektorin luottotappioille
• Velkaisuusaste (altistava tekijä)
• Reaalikorko (shokki)
• BKT:n kasvu (shokki)
• Miten näiden tekijöiden merkitys erosi 1990 luvun alussa vs 2008-9?
• Voidaanko näiden antamaa selitystä vielä tarkentaa?

4. Kahden kriisiperiodin vertailu - 1990-luvun
alun lama vs 2008-2009:n lama jota ”ei tullut”
• Mitkä asiat ovat muuttuneet?
• Markasta euroon
• Korkoympäristö
• Valuuttaluotot (markka- vs euroaikana)
• Yritysten tase
• Velkaisuus
• Yritysten tuloskunto (voitot ja pääomatulot)
• Pankkien tase
• Luottosalkun suhteellinen koostumus – yritysluotoista kotitalousluottoihin
• (Kotitalouksien velkaisuus)

5. -0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Luottotappiot sektoreittain
kotitaloudet yritykset
Luottotappioiden valossa 1990–luvun alun ongelma oli
erityisesti ylivelkaantunut yrityssektori

6. 0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Pankkiluotot sektoreittain/BKT
kotitaloudet Yritykset
1990-luvun alussa yritysten pankkiluotot olivat lähes yhtä suuret kuin kotitalouksien, nyt kotitalouksilla on yli 50 %
enemmän. 1990-luvun alussa yrityksillä oli myös paljon valuuttaluottoja ja velkaa eläkevakuutusjärjestelmälle.

7. -10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Yrityssektorin tulo-osuuden kuvaajia
Voitot Yrittäjätulot
Yritysten tulokehitys ennen 1990 –luvun lamaa oli heikko, se osaltaan selittää velkaantumisen ja heikon riskinsietokyvyn

8. -16
-12
-8
-4
0
4
8
12
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
BKT:n kasvu
Kotitalouksien reaalitulot
1990-luvun alun lamassa kotitalouksien tulot kärsivät ja kulutus laski supistaen kokonaiskysyntää

9. -12
-8
-4
0
4
8
12
-3,000
-2,000
-1,000
0
1,000
2,000
3,000
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
BKT:n kasvu
Yritysten käytettävissä olevat reaalitulot (voitot)
Pudotus yritysten tuloissa vielä dramaattisempi

10. .00
.04
.08
.12
.16
.20
.24
.28
.32
-.002
.000
.002
.004
.006
.008
.010
.012
.014
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Valuuttalainat/pankkiluotot <--
Luottotappiot/pankkiluotot-->
Valuuttaluotoilla ei enää ole samanlaista merkitystä kuin 1990-luvun alussa

11. -4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
70
80
90
100
110
120
130
140
150
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Reaalinen valuuttakurssi ja reaalikorko
valuuttakurssi (vasen) korko (oikea)
Korkea korko ja valuuttakurssin devalvoituminen 1990-luvun alussa

12. -8
-4
0
4
8
12
16
20
24
-.002
.000
.002
.004
.006
.008
.010
.012
.014
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
reaalikorko <--
Luottotappiot/luotot -->

13. -100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
-30
-20
-10
0
10
20
30
1981Q1 1983Q1 1985Q1 1987Q1 1989Q1 1991Q1 1993Q1 1995Q1 1997Q1 1999Q1 2001Q1 2003Q1 2005Q1 2007Q1 2009Q1 2011Q1 2013Q1 2015Q1 2017Q1
Reaalisten asuntohintojen ja pörssikurssien muutos
asuntohinnat pörssikurssit
Asuntohintojen muutokset olivat 2008-9 yhteydessä paljon maltillisempia

14. -16
-12
-8
-4
0
4
8
12
16
-.002
.000
.002
.004
.006
.008
.010
.012
.014
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
BKT:n kasvu
Luottotappiot/lainat
Vuoden 2009 romahdus BKT:ssa vaikutti vain vähän luottotappioihin

15. -0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016
luottotappiot/bkt

16. Luottotappiot 2008 jälkeen
• Mitä vaikuttaa, jos luottotappioiden perusmalliin lisätään
varallisuushintoja, valuuttakurssit ja sektorittaiset velkaisuusasteet?
• Seuraavassa kuviossa on luottotappioiden ehdolliset ennusteet
ajanjaksolle 2008q3 -2017q1 kolmella eri mallivaihtoehdolla:
• perusmalli
• malli, jossa on mukana reaaliset asuntohinnat ja reaalinen valuuttakurssi
• malli, jossa on näiden lisäksi sektoreittaiset (yritykset ja kotitaloudet)
velkaisuusasteet
• Lisämuuttujat parantavat mallin ennustekykyä

17. -0,15
-0,1
-0,05
0
0,05
0,1
0,15
0,2
0,25
0,3
2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 2014Q1 2015Q1 2016Q1 2017Q1
Luottotappioennusteiden vertailua
data perus perus+vk+ah kaikki

18. Tämän hetken tilanteesta

19. .00
.02
.04
.06
.08
.10
.12
.14
.16
-.002
.000
.002
.004
.006
.008
.010
.012
.014
88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16
Hoitamattomat lainat/pankkiluotot <--
Luottotappiot/pankkiluotot -->
Osa hoitamattomista luotoista päätyy luototappioiksi

20. Järjestämättömät
luotot ovat
kasvussa, etenkin
kotitalouksien
osalta

21. Yhteenveto - milloin velkaa on liikaa?
• Täsmällinen ”kynnys” vaikea määrittää, riippuu ajankohdasta
• Ylivelkaantuneisuus on kuitenkin aina riski
• Mallimme muut tulemat
• Valuuttakurssijärjestelmällä on vaikutusta
• Yritysten rahoitusrakenteella (ja siten pankkien taseella) on vaikutusta
• Koroilla (rahapoliittisella järjestelmällä) on vaikutusta
• Velkaantuneisuutta ja järjestämättömiä luottoja on syytä tarkkaan
seurata, jottei tulisi samanlaisia ”yllätyksiä” kuin 1990-luvun alussa
• Seurannan ja ennustamisen analyyttisiä välineitä on edelleen
kehitettävä kriisien ennakointia ja torjumista silmällä pitäen