Suomen lähitulevaisuuden näkymät
pienyrittäjän silmin
Johtava ekonomisti Penna Urrila
Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän
silmin
Aiheita:
• Maailman ja Euroopan taloustilanne ja sen
heijastuminen S...
Maailman teollisuustuotanto
220

Vol.indeksi 2005=100, kausitas.
200
180
160
140

Aasia
Keski- ja Itä-Eurooppa
Latinalaine...
Onko talouden pohjakosketus jo
saavutettu?

Penna Urrila
27.2.2014
6
160

USA:n talouden kehitystä
ennakoivia indikaattoreita

65

Kuluttajien luottamusindeksi,
Vasen ast. indeksi 1985=100
va...
EU:n luottamusindikaattorit
40

Saldoluku
30

Palvelut
20
10

Teollisuus

0
-10

Kuluttajat

-20
-30
-40
-50

Kuluttajien,...
Pitkät korot, %
8
10 vuoden valtionlainojen markkinakorko

7
Espanja
Italia
Suomi
Saksa

6
5
4
3
2
1
0
08

09

Lähde: Macr...
2.4

Vakuudeton Interbank-korko (Euribor) - vakuudellinen Interbank-korko (Eurepo)
2.2
2
1.8
1.6
1.4
1.2
1
0.8
0.6
0.4
0.2...
Uusien yrityslainasopimusten korot, %
8

Keskikorko %, enintään 1 miljoonan euron lainat
7
6
5
4
3

Italia
Espanja
Saksa
S...
Yritysten liikkeeseen laskemien
joukkovelkakirjalainojen kanta, milj. EUR
9000
8500
8000
7500

Pankkirahoituksen ehdot kir...
Bruttokansantuote
120

Vol.indeksi 2005=100, kausitas.
115

Ruotsi
110

Saksa

105

Suomi
100

95

90
2005

2006

2007

Lä...
Vaihtotase
12

% bkt:sta, vuoden liukuva k.a.
10

Ruotsi

8
6

Saksa
4

Suomi

2
0
-2
-4
-6

Syitä heikkoon kehitykseen (S...
Nimelliset yksikkötyökustannukset
Koko talous
140

Noin 20 %

Indeksi, 2001=100, kausitas.
Suomi
Euro
EU27
Ruotsi
Saksa

1...
Kilpailukyky (Suomen suhteelliset
yksikkötyökustannukset Saksaan nähden)
1,30
1,25
1,20
1,15
1,10
1,05
1,00
0,95
0,90

Suo...
Keskeiset ennusteet (Suomen Pankki)
Määrän muutos tai taso

2011

2012*

2013**

2014**

BKT, vol. muutos, %

2,7

-0,8

-...
Suomen voimakas rakennemuutos
jatkuu
Suomen tavaravienti toimialoittain
Osuus tavaraviennistä, %
100

27

16

15

15

15

19

18

22

80

Saha- ja puutavarat
S...
Suomen työllisyyden rakenne, %
100
13.1

8.6

6

5.2

4.7

90

100
90

25.9

80

40.7

39

34

27.3

25.4

23.9

80

29.4
...
Ulkomaankaupan ja teollisuuden
kansantaloudellinen merkitys
50

Osuus bruttokansantuotteesta, %
45

Vienti

40
35

Tuonti
...
Tavaroiden ja palveluiden vienti
100
90

100

Liukuva vuosisumma, mrd. euroa

90

80

80

70

70

60

60

50

50

Tavaroid...
Elektroniikkateollisuus on ollut yhä T&K-toiminnan
tukijalka
T&K-panostukset toimialoittain v. 2011, M€

Korkeakoulut
1432...
Huoltosuhde heikkenee nopeasti
80
70
60
50

Vanhuksia (yli 65 v.) / 100
työikäistä

40

Lapsia (alle 15 v.) / 100
työikäis...
Talouskuvan yhteenveto helmikuu 2014
 Maailmantalouden kasvu tänä vuonna noin 3½ %
– Lähellä viimeisen 40 vuoden keskiarv...
Kiitos!
Työehtosopimusjärjestelmä,
paikallinen sopiminen
Asiantuntija Minna Etu-Seppälä

1 EK/Fin/1.6.2008
Työnantajakeskusjärjestöt
1 000 000 työntekijää

540 000 työntekijää

valtio (VTML)
kunta (KT)
kirkko (KiT)

Elinkeinoeläm...
Palkansaajakeskusjärjestöt
1 040 000 työntekijää

SAK

610 000 työntekijää

Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK

ST...
Palkansaajien järjestäytymisaste ja
työehtosopimusten kattavuus EU-maissa
SUOMI
Ruotsi
Tanska
Kypros
Belgia
Malta
Luxembur...
EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

Apteekkien työnantajaliitto (Kaupan Liitto)
A...
Järjestäytyminen sopimuskäytäntöineen
Valtio
(TUPO)

Keskusjärjestö
EK

Yleissopimukset
Teemasopimukset

Keskusjärjestö
SA...
Työehtosopimus
•

•

Työehtosopimuslaki 1 § (v. 1946): ”Työehtosopimus on tämän lain
tarkoittamassa mielessä sopimus, jonk...
Työehtosopimuksen soveltamisala
• Toimialaperiaate
– Yrityksen toimiala määrittää sen, mitä työehtosopimusta työntekijöihi...
Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta
• Työnantajan, joka on työnantajaliiton jäsen, pitää noudattaa liiton
...
Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta
• Ns. yleissitovuus
– Koskee järjestäytymättömiä työnantajia
– Jos ala...
Työehtosopimus
• Tyypillisiä työehtosopimuksissa sovittuja asioita (esim.)
– palkkaus kokonaisuudessaan (palkkausjärjestel...
Työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus
Työehtosopimuksen voimassaoloaikana työehtosopimukseen
kokonaisuudessaan ...
Työtaistelujen määrä EK:n aloilla ja niiden laillisuus
yritysten ilmoituksen mukaan

13 EK/Fin/1.6.2008
Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EU-maissa
Menetetyt työpäivät tuhatta työllistä kohti keskimäärin vuodessa, 2000-2009
...
Paikallisen sopimisen määritelmä
• Laaja määritelmä: työehdoista sopimista, joka perustuu
–
–
–
–

työlainsäädäntöön
työeh...
Paikallinen sopiminen (esimerkki suppeasta
määritelmästä)
• Joissakin työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen voi
edelly...
VALTAKUNNALLISEEN TESSIIN
PERUSTUVA SOPIMUS
Kyseessä paikallinen sopimus, joka perustuu
valtakunnallisessa työehtosopimuks...
Työsuhteen ehtojen määräytyminen
Lainsäännökset

YT-sopimukset
Työehtosopimukset
Työsuhteen
ehdot

Työsopimus
- työnantaja...
Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet
Esimerkki Teknologiateollisuuden/Metallityöväenliiton
koulutusmateriaalista:
Sopimu...
Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet
Sopimuksen muuttaminen
Sopimusta muutetaan sopimalla, ellei sopimukseen sisälly
muu...
Esimerkki paikallisesta sopimisesta
Julkaisu: Toimivat työaikajärjestelyt (Teknologiateollisuus/Metallityöväenliitto)

Työ...
FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin"
FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin"
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin"

743 views

Published on

FiBAN järjestää aamiaistilaisuuksia, joiden tavoitteena on jakaa bisnesenkelitoiminnan parhaita käytäntöjä kokeneiden sijoittajien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kokeneet, sekä kokemattomat bisnesenkelisijoittamisesta kiinnostuneet.

Tilaisuudessa kuullaan EK:n Minna Etu-Seppälän luento kasvuyritysten markkinanäkymistä ja Penna Urrilan investointinäkymät.

Published in: Investor Relations
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
743
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
21
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin"

  1. 1. Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin Johtava ekonomisti Penna Urrila
  2. 2. Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin Aiheita: • Maailman ja Euroopan taloustilanne ja sen heijastuminen Suomeen • Finanssimarkkinoiden kehitys • Suomen talouden rakennemuutos: suurista pieniin?
  3. 3. Maailman teollisuustuotanto 220 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. 200 180 160 140 Aasia Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-Itä USA Euroalue Japani 120 100 80 => Maailman suuret taloustrendit Suomen kannalta epäedullisia 60 2005 2006 2007 Lähde: CPB 21.2.2014/teol18/jka/EKI Talousgraafit 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  4. 4. Onko talouden pohjakosketus jo saavutettu? Penna Urrila 27.2.2014 6
  5. 5. 160 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita 65 Kuluttajien luottamusindeksi, Vasen ast. indeksi 1985=100 vasen asteikko 140 60 120 55 100 50 80 45 60 40 Ostopäälliköiden indeksi, oikea asteikko 40 35 20 30 1995 1997 1999 2001 Lähteet: Conference Board ja ISM 24.2.2014/luot6/jka/EKI Talousgraafit 2003 2005 2007 2009 2011 2013
  6. 6. EU:n luottamusindikaattorit 40 Saldoluku 30 Palvelut 20 10 Teollisuus 0 -10 Kuluttajat -20 -30 -40 -50 Kuluttajien, palvelujen ja teollisuuden suhdannebarometrit 1995 1997 1999 Lähde: Euroopan komissio 31.1.2014/luot2/jka/EKI Talousgraafit 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
  7. 7. Pitkät korot, % 8 10 vuoden valtionlainojen markkinakorko 7 Espanja Italia Suomi Saksa 6 5 4 3 2 1 0 08 09 Lähde: Macrobond 21.2.2014/kork21/jka/EKI Talousgraafit 10 11 12 13 14
  8. 8. 2.4 Vakuudeton Interbank-korko (Euribor) - vakuudellinen Interbank-korko (Eurepo) 2.2 2 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 Epävarmuus pankkien välillä kasvaa % Rahamarkkinoiden epävarmuus Mario Draghi: ”Whatever it takes...” 12 kk 3 kk 1 kk 0 2007 2008 2009 Lähde: European Banking Federation 12.2.2014/kork17/jka/EKI Talousgraafit 2010 2011 2012 2013 2014
  9. 9. Uusien yrityslainasopimusten korot, % 8 Keskikorko %, enintään 1 miljoonan euron lainat 7 6 5 4 3 Italia Espanja Saksa Suomen finanssimarkkinat perusterveet, Ranska Suomi– sääntely kiristää tilannetta myös meillä 2 1 0 2003 2004 2005 2006 Lähde: Eurostat 4.12.2013/kork22/jka/EKI Talousgraafit 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  10. 10. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen kanta, milj. EUR 9000 8500 8000 7500 Pankkirahoituksen ehdot kiristyvät – (suuret) yritykset turvautuneet jvk-markkinoihin 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2005 2006 2007 Lähde: Suomen Pankki 20.12.2013/jvlk1/jka/EKI Talousgraafit 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  11. 11. Bruttokansantuote 120 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. 115 Ruotsi 110 Saksa 105 Suomi 100 95 90 2005 2006 2007 Lähde: Eurostat 19.2.2014/kokn35/jka/EKI Talousgraafit 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  12. 12. Vaihtotase 12 % bkt:sta, vuoden liukuva k.a. 10 Ruotsi 8 6 Saksa 4 Suomi 2 0 -2 -4 -6 Syitä heikkoon kehitykseen (Suomen Pankki 2012) mm.: • Metsä ja elektroniikka • Muiden toimialojen heikentynyt kustannuskilpailukyky • Riippuvuus kalliista tuontienergiasta • Suhteellisen voimakkaana pysynyt kulutus (2012 asti!) -8 2005 2006 2007 Lähde: Eurostat 17.2.2014/kava5/jka/EKI Talousgraafit 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  13. 13. Nimelliset yksikkötyökustannukset Koko talous 140 Noin 20 % Indeksi, 2001=100, kausitas. Suomi Euro EU27 Ruotsi Saksa 130 120 110 100 90 2001 2002 2003 2004 Lähde: Eurostat 16.12.2013/yktk1/jka/EKI Talousgraafit 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  14. 14. Kilpailukyky (Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden) 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 Suomi Saksa Suomi uusi
  15. 15. Keskeiset ennusteet (Suomen Pankki) Määrän muutos tai taso 2011 2012* 2013** 2014** BKT, vol. muutos, % 2,7 -0,8 -1,0 0,6 Vienti, % 2,7 -0,2 -1,7 1,7 Tuonti, % 6,2 -1,0 -7,3 0,9 Yksityinen kulutus, % 2,6 0,2 -0,5 -0,2 Yksit. investoinnit, % 6,2 -1,3 -1,8 0,3 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,4 1,6 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,1 8,1 Vaihtotase, % BKT:sta -1,5 -1,7 -0,6 0,2 EMU-ylijäämä, % BKT:sta -1,0 -2,2 -2,4 -2,4 EMU-velka, % BKT:sta 49,2 53,6 59,0 62,4 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (12.12.13) 16.12.2013/ennu11/jka/EKI Talousgraafit
  16. 16. Suomen voimakas rakennemuutos jatkuu
  17. 17. Suomen tavaravienti toimialoittain Osuus tavaraviennistä, % 100 27 16 15 15 15 19 18 22 80 Saha- ja puutavarat Sellu, paperija paperituotteet 30 70 30 60 9 10 42 16 17 7 22 40 13 18 15 31 30 4 15 20 28 11 20 11 10 10 4 15 90 50 4 13 5 5 16 7 10 15 15 23 1980 10 7 8 1990 2000 2005 11 12 2010 2012 Vuonna 1960 metallit ja metallituotteet sisältävät myös koneet ym. ja elektroniikan Lähde: Tullihallitus ja EK 18.3.2013/rakvie3/jka/EKI Talousgraafit Koneet, laitteet ja kulkuneuvot Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuuden tuotteet 13 0 1960 Metallit ja metallituotteet Muut tuotteet
  18. 18. Suomen työllisyyden rakenne, % 100 13.1 8.6 6 5.2 4.7 90 100 90 25.9 80 40.7 39 34 27.3 25.4 23.9 80 29.4 52.6 70 33.1 59.8 70.5 70 67.9 60 32.9 24.8 23 31.4 50 23.7 25.2 24.3 31.5 50 18.9 40 40 9.2 24 6 19.6 30 18.4 17.3 20 60 17.9 7.5 5.5 5.2 28.6 10 9.6 12.2 15.4 30 17.9 17.2 32 34.9 39 41.9 44.2 47.1 22 0 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2011 *Tilastointitapa muuttui vuonna 1975 Lähde: Tilastokeskus 1.10.2012/raktal2/jka/EKI Talousgraafit Alkutuotanto* Jalostus Julk iset palv elut* Y ks ity iset palv elut
  19. 19. Ulkomaankaupan ja teollisuuden kansantaloudellinen merkitys 50 Osuus bruttokansantuotteesta, % 45 Vienti 40 35 Tuonti 30 25 Teollisuus 20 15 1980 1983 1986 1989 Lähde: Tilastokeskus 30.8.2013/raktuovie/jka/EKI Talousgraafit 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
  20. 20. Tavaroiden ja palveluiden vienti 100 90 100 Liukuva vuosisumma, mrd. euroa 90 80 80 70 70 60 60 50 50 Tavaroiden vienti 40 40 30 30 20 20 10 10 Palveluiden vienti 0 0 1990 1992 1994 1996 Lähde: Suomen Pankki 15.8.2013/vien10/jka/EKI Talousgraafit 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
  21. 21. Elektroniikkateollisuus on ollut yhä T&K-toiminnan tukijalka T&K-panostukset toimialoittain v. 2011, M€ Korkeakoulut 1432 Julkinen sektori 685 Yritykset 5048 Metalli- ja konepajateollisuus 564 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2770 Kemianteollisuus 321 Metsäteollisuus 91 Muut palvelut 721 Muu teollisuus 132 Tieto- ja viestintäpalvelut 449
  22. 22. Huoltosuhde heikkenee nopeasti 80 70 60 50 Vanhuksia (yli 65 v.) / 100 työikäistä 40 Lapsia (alle 15 v.) / 100 työikäistä 30 20 10 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050
  23. 23. Talouskuvan yhteenveto helmikuu 2014  Maailmantalouden kasvu tänä vuonna noin 3½ % – Lähellä viimeisen 40 vuoden keskiarvoa – Kehittyvien markkinoiden kasvuennusteita alennettu (Venäjä!)  USA jatkaa elpymistä – Työllisyys parantuu, asuntojen hinnat nousussa – Talouspolitiikan kiristymistä ennakoidaan  Euroopassa ja Japanissa piristymistä – Yritysten ja kuluttajien luottamus paranee – Suomi Euroopan jälkijunassa – Finanssimarkkinat rauhoittuneet selvästi (EKP!), sääntelyn vaikutukset?  Suomen rakennemuutos jatkuu voimakkaana – Teollisuus => palvelut, suuret yritykset => pienet – Väestön ikärakenne ja sen vaikutukset! 28.2.2014
  24. 24. Kiitos!
  25. 25. Työehtosopimusjärjestelmä, paikallinen sopiminen Asiantuntija Minna Etu-Seppälä 1 EK/Fin/1.6.2008
  26. 26. Työnantajakeskusjärjestöt 1 000 000 työntekijää 540 000 työntekijää valtio (VTML) kunta (KT) kirkko (KiT) Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä valtio 90 000 kunta 430 000 kirkko 20 000 2 EK/Fin/1.6.2008
  27. 27. Palkansaajakeskusjärjestöt 1 040 000 työntekijää SAK 610 000 työntekijää Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 570 000 työntekijää AKAVA 21 jäsenyhdistystä 35 jäsenyhdistystä 18 jäsenyhdistystä 3 EK/Fin/1.6.2008
  28. 28. Palkansaajien järjestäytymisaste ja työehtosopimusten kattavuus EU-maissa SUOMI Ruotsi Tanska Kypros Belgia Malta Luxemburg Irlanti Italia Romania Slovenia Itävalta Iso-Britannia Kreikka EU27 Bulgaria Portugali Alankomaat Saksa Tshekki Slovakia Unkari Espanja Puola Latvia Liettua Ranska Viro 70 69 69 52 54 52 55 51 37 37 35 24 23 10 8 7 0 10 20 19 19 19 17 17 17 16 15 15 15 80 96 58 44 80 70 33 30 28 28 90 91 92 99 33 65 65 30 45 82 62 43 40 34 85 38 25 Kattavuus Järjestäytymisaste 90 19 20 30 40 Lähde: J. Visser ICTWSS database (University of Amsterdam) Tiedot vuosilta 2008-2010. 50 % palkansaajista 60 70 80 90 4 EK/Fin/1.6.2008 100
  29. 29. EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Apteekkien työnantajaliitto (Kaupan Liitto) Autoalan Keskusliitto (Kaupan Liitto) Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Finanssialan Keskusliitto Graafinen Teollisuus (Viestinnän Keskusliitto) Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kaupan Liitto Kemianteollisuus Kenkä- ja Nahkateollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus (Kemianteollisuus) Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus (Kemianteollisuus) Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Metsäteollisuus Muoviteollisuus Palvelualojen Työnantajat PALTA Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT • Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila • Satamaoperaattorit • Sivistystyönantajat • Sosiaalialan Työnantajat • Súomen Huolintaliikkeiden liitto (PALTA) • Teknokemian Yhdistys (Kemianteollisuus) • Teknologiateollisuus • Terveyspalvelualan Liitto • Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (Kulutustavararyhmä) • Tekstiilihuoltoliitto (Kulutustavararyhmä) • Viestinnän Keskusliitto • Yleinen Teollisuusliitto YTL • Ympäristöyritysten Liitto (Kemianteollisuus) 5 EK/Fin/1.6.2008
  30. 30. Järjestäytyminen sopimuskäytäntöineen Valtio (TUPO) Keskusjärjestö EK Yleissopimukset Teemasopimukset Keskusjärjestö SAK, STTK, AKAVA TES Liitto valtakunnallinen Liitto valtakunnallinen (TES) (TES) Työnantaja Lähde: Kairinen, Työoikeus perusteineen, mukailtu Paikallisyhdistykset (ammattiosastot) Työsopimukset Työntekijä, Toimihenkilö Työsuhteet 6 EK/Fin/1.6.2008
  31. 31. Työehtosopimus • • Työehtosopimuslaki 1 § (v. 1946): ”Työehtosopimus on tämän lain tarkoittamassa mielessä sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.” Työehtosopimuksella luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia sellaisille tahoille, jotka eivät ole lainkaan sopimuksen osapuolia • Työnantajaliitto ja työntekijäliitto sopivat siitä, että yrityksen on maksettava tietyn suurusta palkkaa työntekijöilleen • Työehtosopimus työnantajien näkökulmasta – työehtosopimuksen ehdoilla ”ostetaan” työrauha – työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvat työtaistelut ovat sopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä eli laittomia • Työehtosopimus työntekijöiden näkökulmasta – Kollektiivisesti neuvotellulla työehtosopimuksella sitoudutaan tekemään työtä tietyillä ehdoilla 7 EK/Fin/1.6.2008
  32. 32. Työehtosopimuksen soveltamisala • Toimialaperiaate – Yrityksen toimiala määrittää sen, mitä työehtosopimusta työntekijöihin sovelletaan – Esimerkiksi teknologiateollisuuden, paperiteollisuuden ja kemian perusteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin yrityksen työntekijöihin tehtävistä riippumatta – Tunnetaan myös nimellä ”teollisuuslinjaperiaate” – Toimialaperiaate myös nykyisin yhä enemmän käytössä palvelualoilla, kuten kaupan ala tai majoitus- ja ravitsemusala 8 EK/Fin/1.6.2008
  33. 33. Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta • Työnantajan, joka on työnantajaliiton jäsen, pitää noudattaa liiton työehtosopimusta – Ns. normaalisitovuus – Edellytyksenä on kuitenkin, että työnantaja toimii kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalalla – Monialayritykset ovat käytännössä usean työnantajaliiton jäseniä ja noudattavat useita työehtosopimuksia – Työnantajaliitosta eroaminen lakkauttaa työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuuden vasta työehtosopimuskauden päätyttyä • Huom. yleensä pitkät irtisanomisajat 9 EK/Fin/1.6.2008
  34. 34. Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta • Ns. yleissitovuus – Koskee järjestäytymättömiä työnantajia – Jos alalla on valtakunnallinen, edustava työehtosopimus, järjestäytymättömän työnantajan on annettava vähintään kyseisen työehtosopimuksen mukaiset edut – Esimerkiksi konepaja, joka ei ole jäsen Teknologiateollisuus ry:ssä, joutuu soveltamaan yhdistyksen työehtosopimusta – Yleissitovan työehtosopimuksen kanssa ristiriidassa olevat työsopimuksen määräykset ovat mitättömiä – Sen, onko jotakin työehtosopimusta pidettävä yleissitovana, ratkaisee yleissitovuuslautakunta • Luettelo yleissitovista työehtosopimuksista netissä www.finlex.fi – Mitä määräyksiä on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen perusteella mm.: palkka, palkan korotukset, työaika, vuosilomat, lomautukset, irtisanomissuoja – Paikallisen sopimisen mahdollisuudet rajoitetummat 10 EK/Fin/1.6.2008
  35. 35. Työehtosopimus • Tyypillisiä työehtosopimuksissa sovittuja asioita (esim.) – palkkaus kokonaisuudessaan (palkkausjärjestelmät, taulukkopalkat, erilaiset lisät ym.) – työaikakysymykset ja ylityön korvaaminen – sairausajan palkka – perhepoliittiset vapaat • äitiysvapaan palkka • Isyysvapaan palkka – lyhyet tilapäiset vapaat (häät, hautajaiset ym.) – matkakorvaukset – lomautus – työvoiman vähentämisjärjestys – luottamusmiesjärjestelmä • Työnantajaliitolla ja työntekijäliitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenet noudattavat työehtosopimusta 11 EK/Fin/1.6.2008
  36. 36. Työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus Työehtosopimuksen voimassaoloaikana työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen osaan kohdistuvat työtaistelut ovat kiellettyjä Työehtosopimuksella ”ostetaan” työrauha • järjestäytymättömillä työnantajilla ei työrauhaa • työrauhavelvollisuutta ei muutenkaan sopimuksettomassa tilassa • Työrauhavelvoite ei koske aitoja myötätunto- ja poliittisia työtaisteluja • Työtuomioistuin • Hyvityssakko 12 EK/Fin/1.6.2008
  37. 37. Työtaistelujen määrä EK:n aloilla ja niiden laillisuus yritysten ilmoituksen mukaan 13 EK/Fin/1.6.2008
  38. 38. Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EU-maissa Menetetyt työpäivät tuhatta työllistä kohti keskimäärin vuodessa, 2000-2009 Espanja 125,7 Ranska 108,0 Tanska 103,7 Italia 74,8 Belgia 54,0 Suomi 51,3 Itävalta 44,4 Irlanti 44,2 Romania 27,6 Iso-Britannia 26,3 Portugali 20,9 Ruotsi 19,0 Unkari 9,0 Alankomaat 8,1 Saksa 4,8 Viro 4,2 Puola 3,7 Liettua 2,6 Latvia 0,8 Slovakia 0,0 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Tilastokeskus (Suomi), Medlingsinstitutet (muut maat) Osalla maita tietoja puuttuu joiltakin vuosilta. 14 EK/Fin/1.6.2008 140
  39. 39. Paikallisen sopimisen määritelmä • Laaja määritelmä: työehdoista sopimista, joka perustuu – – – – työlainsäädäntöön työehtosopimusten määräyksiin yhteistoimintamenettelyyn työsopimustasoisiin muutoksiin työsuhteen ehtoihin, jotka tehdään työsopimuksen kestäessä – yleiseen sopimusvapauteen • Ei siis kyse pelkästään työehtosopimusmääräyksistä toisin sopimisesta (”toisin sopiminen”; suppea määritelmä) • Ei aina selvää, että kyse on paikallisesta sopimisesta (voi olla myös toimintaa, jossa pyritään sopimukseen, mutta siihen ei välttämättä päästä) 15 EK/Fin/1.6.2008
  40. 40. Paikallinen sopiminen (esimerkki suppeasta määritelmästä) • Joissakin työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen voi edellyttää luottamusmiehen kanssa sopimista • Esim. – osapuolina työnantaja ja luottamusmies – sopimus koskee tiettyjä asioita (esim. työajan tasoittumisjakson pituus) – sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan – sopimus voimassa määräajan tai toistaiseksi (irtisanomismahdollisuus) – sopimus on työehtosopimuksen osa – sopimuksella ns. jälkivaikutus 16 EK/Fin/1.6.2008
  41. 41. VALTAKUNNALLISEEN TESSIIN PERUSTUVA SOPIMUS Kyseessä paikallinen sopimus, joka perustuu valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaan valtuutukseen Tyypillisiä määräyksiä • ”paikallisesti voidaan sopia toisin” • ”ellei paikallisesti toisin sovita” • ”asiasta on sovittava paikallisesti” Määräyksissä usein • ”perälauta” (mitä sovelletaan, jos sopimusta ei synny) • ”sivulauta” (missä puitteissa voidaan sopia) 17 EK/Fin/1.6.2008
  42. 42. Työsuhteen ehtojen määräytyminen Lainsäännökset YT-sopimukset Työehtosopimukset Työsuhteen ehdot Työsopimus - työnantaja - työntekijä Paikallinen sopiminen työnantaja - työntekijä - työntekijöiden edustaja Työnantajan työnjohto-oikeus 18 EK/Fin/1.6.2008
  43. 43. Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet Esimerkki Teknologiateollisuuden/Metallityöväenliiton koulutusmateriaalista: Sopimuksen osapuolet – – Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus sitoo sopijaosapuolia Luottamusmiehen ja työnantajan välinen sopimus sitoo työnantajaa ja niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan Sopimuksen muoto – – Kirjallinen, jos jompikumpi pyytää Eräissä tapauksissa aina kirjallinen (tes voi edellyttää) 19 EK/Fin/1.6.2008
  44. 44. Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet Sopimuksen muuttaminen Sopimusta muutetaan sopimalla, ellei sopimukseen sisälly muuttamisen varalta nimenomaisia määräyksiä Sopimuksen voimassaolo – – määräajan • kalenteriaika • sopimuksen tarkoitus toistaiseksi • irtisanomisaika esim. 3 kk, ellei muuta sovita (Teknologiateollisuuden tes) Sopimus on työehtosopimuksen osa – – tulkintaerimielisyydet ratkaistaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti työrauhavaikutus 20 EK/Fin/1.6.2008
  45. 45. Esimerkki paikallisesta sopimisesta Julkaisu: Toimivat työaikajärjestelyt (Teknologiateollisuus/Metallityöväenliitto) Työaikapankki (Teknologiateollisuuden jäsenyritys)  Tavoite selvitä suurista kuormitusvaihteluista ja ottaa huomioon työntekijöiden työaikatarpeet  Järjestelmän sisältö:       Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus 16 tuntia Tilapäisesti vuorokausilepo voi olla 7 tuntia Myös yöllä voidaan työskennellä Saldotunnit voivat vaihdella + 100 t .. – 100 t Lauantaina työtä voidaan tehdä jouston puitteissa Työaikasaldo tasoitetaan rullaavasti 52 viikon jaksoissa, erikseen sovittaessa voidaan siirtää seuraavalle jaksolle  Kokemukset: työaikapankin käyttö vapaaehtoista, käytännössä joustaa kaikki, mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, tiimit vastaavat pitkälti omaehtoisesti tuotannon sujumisesta 21 EK/Fin/1.6.2008

×