Suhdanneklubi: Euron hyödyt ja haitat, 13.5.2016 Tilastokeskus

1. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto
Suomelle on?
Vesa Vihriälä
13.5.2016

2. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Oman rahan merkitys
• Helpottaa kysynnänsäätelyä lyhyellä aikajänteellä
mahdollistaessaan oman talouden tilasta riippuvat
– Lyhyet korot
– Valuuttakurssit
• Altistaa
– Huonolle kotimaiselle rahapolitiikalle
– Valuuttakurssien suurelle markkinalähtöiselle vaihtelulle
– Mikrotaloudellisille kustannuksille: valuuttoihin liittyvät
transaktiokustannukset, suojauskustannukset, kilpailua
vähentävä vaikutus

3. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suomen EMU-ratkaisu
• Euro nähtiin vakautta (korot, valuuttakurssit, inflaatio) tuovana
vaihtoehtona huonoksi osoittautuneelle kiinteiden mutta muutettavissa
olevien valuuttakurssien regiimille
• Oma raha ja kelluvat kurssit -vaihtoehto sivuutettiin pienen maan
argumenteilla (alttius markkinapaineille, mikrotaloushaitat)
• Valuuttakurssijouston puute tunnustettiin kyllä ongelmaksi, jos
työmarkkinoiden joustavuus ei lisäänny vallinneesta
• Viime kädessä EMU-jäsenyys kuitenkin poliittinen valinta, joka
kuorrutettiin
– Taloudellisilla argumenteilla
– Juridisilla argumenteilla (EU-jäsenyys => EMU-jäsenyys)

4. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kokemus
• Ensimmäinen vuosikymmen päätöksestä: toivottua
vakautta ja hyvä kasvu
– Ei kuitenkaan eroa Ruotsiin, joten valuuttakurssiregiimin muutos
ei ratkaiseva puoleen tai toiseen
• 2008 alkanut kriisi ensimmäinen todellinen testi
– Lopputuloksen perusteella Suomi on menestynyt huonosti
• Mutta mikä oman rahan puuttumisen merkitys tässä?
• Kolme näkökulmaa
– Sopeutuminen nykyisessä kriisissä vs. 1990-luvun kriisissä
– Suomi vs. Ruotsi
– Palkkasopeutus Saksan malliin: kuinka paljon olisi auttanut?

5. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Vertailu 1990-luvun kriisiin

6. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
BKT:n toipuminen heikompaa kuin 1990-luvulla
80
85
90
95
100
105
110
Q:2007/1
Q:1989/1
Q:2008/1
Q:1990/1
Q:2009/1
Q:1991/1
Q:2010/1
Q:1992/1
Q:2011/1
Q:1993/1
Q:2012/1
Q:1994/1
Q:2013/1
Q:1995/1
Q:2014/1
Q:1996/1
Q:2015/1
Q:1997/1
Bruttokansantuote, 1989Q4=2007/4=100
1989/4=100 2007/4=100

7. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Viennin kehitys aivan erilainen 1990-luvulla:
nopeaa kasvua jo 1991 lopulta alkaen
60
80
100
120
140
160
180
Q:2007/1
Q:1989/1
Q:2008/1
Q:1990/1
Q:2009/1
Q:1991/1
Q:2010/1
Q:1992/1
Q:2011/1
Q:1993/1
Q:2012/1
Q:1994/1
Q:2013/1
Q:1995/1
Q:2014/1
Q:1996/1
Q:2015/1
Q:1997/1
Vienti (tavarat ja palvelut)
1989/4=100 2007/4=100

8. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
90-luvulla kulutus sukelsi, mutta lähti 3 vuoden
laskun jälkeen reiluun kasvuun
80
85
90
95
100
105
110
Q:2007/1
Q:1989/1
Q:2008/1
Q:1990/1
Q:2009/1
Q:1991/1
Q:2010/1
Q:1992/1
Q:2011/1
Q:1993/1
Q:2012/1
Q:1994/1
Q:2013/1
Q:1995/1
Q:2014/1
Q:1996/1
Q:2015/1
Q:1997/1
Yksityinen kulutus
1989/4=100 2007/4=100

9. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Investoinnit sukelsivat pitkään 90-luvulla, mutta
tässä vaiheessa jo 3 vuotta kasvussa
40
50
60
70
80
90
100
110
Q:2007/1
Q:1989/1
Q:2008/1
Q:1990/1
Q:2009/1
Q:1991/1
Q:2010/1
Q:1992/1
Q:2011/1
Q:1993/1
Q:2012/1
Q:1994/1
Q:2013/1
Q:1995/1
Q:2014/1
Q:1996/1
Q:2015/1
Q:1997/1
Kiinteät investoinnit
1989/4=100 2007/4=100

10. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Rahapolitiikka nykykriisissä keveämpää, fipo
pääosin keveämpää kuin 90-luvulla
Finanssipolitiikan kireys: Kuusen
päätösperäisen politiikan indikaattori
Rahapolitiikan kireys: 3 kk
rahamarkkinakoron taso
-5,0
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
1990-luvulla 2000-luvulla
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
2007/01
1989/01
2008/01
1990/01
2009/01
1991/01
2010/01
1992/01
2011/01
1993/01
2012/01
1994/01
2013/01
1995/01
2014/01
1996/01
2015/01
1997/01
1990-luvulla 2000-luvulla
* Helbor ->12/1998, Euribor 1/1999 ->

11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Markkinoiden kasvu nyt heikompaa
80
90
100
110
120
130
140
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
Suomen vientimarkkinoiden laajuus (OECD), 2008,1990 = 100
1990s 2000s
Lähde: OECD [90-luku: sisältääkö NL/Venäjää?]

12. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
90-luvulla markkinaosuuksissa jyrkkä nousu
60
70
80
90
100
110
120
130
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
Vientimarkkinamenestys, 2008=1990=100
1990-luvulla 2000-luvulla

13. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhteelliset nimelliset (NULC) ja reaaliset
(RULC) yksikkötyökustannukset (koko talous)
50,0
55,0
60,0
65,0
70,0
75,0
80,0
85,0
90,0
95,0
100,0
1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012
NULC RULC
Lähde: Etla

14. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Yksikkötyökustannukset (NULC, koko talous)
ja niiden osatekijät kriisien aikana
(a) Labour costs in the 1990s crisis (b) Labour costs since 2008
Lähde: Etla

15. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
90-luvun toipuminen vientivetoinen: vienti =>
investoinnit => kulutus
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
Contribution of demand components to growth in Finland 1990-1996
Net exports of goods and
services
Private investment
Private consumption
Public
consumption+investment
Inventories & statistical
error
GDP

16. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
2010-11 toipuminen kulutuksen ja asuntoinvestointien
varassa, viennistä ei missään vaiheessa apua, yksityiset
investoinnit viime vuosien heikkouden pääsyy
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Contribution of demand components to growth in Finland 2008-2014
Net exports of goods and
services
Private investment
Private consumption
Public
consumption+investment
Inventories & statistical
error
GDP

17. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
90-luvulla tuotannon kasvu laajasti eri
toimialoilta
-8,00
-7,00
-6,00
-5,00
-4,00
-3,00
-2,00
-1,00
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
1991 1992 1993 1994 1995 1996
%
Lähteet: Tilastokeskus, ETLAn laskelmat
Toimialojen kontribuutio BKT:n muutokseen 1990-1996
Alkutuotanto
Metsäteoll.
Kemianteoll.
Sähkö- ja elektr.teoll.
Met.teoll. pl. sähkö- ja ele.
Muut teoll. toimialat
Energia-, vesi- ja jätehuolto
Rakentaminen
Palvelut
BKT perushintaan

18. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
ICT-romahdus tuotannon laskun pääsyy, muu
teknologiateollisuus supistunut myös
-10,00
-9,00
-8,00
-7,00
-6,00
-5,00
-4,00
-3,00
-2,00
-1,00
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
2009 2010 2011 2012 2013 2014
%
Lähteet: Tilastokeskus, ETLAn laskelmat
Alkutuotanto
Metsäteoll.
Kemianteoll.
Sähkö- ja elektr.teoll.
Met.teoll. pl. sähkö- ja ele.
Muut teoll. toimialat
Energia-, vesi- ja jätehuolto
Rakentaminen
Palvelut
BKT perushintaan
Toimialojen kontribuutiot tuotantoon, prosenttiyksikköä

19. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Nykyinen kriisi vs. 90-luvun kriisi
• Toipuminen nyt paljon hitaampaa, vienti perusongelma
• Rahapolitiikka nyt paljon keveämpää, fipo ei ainakaan
kireämpää ; rahoitusjärjestelmä paremmassa kunnossa
• Nyt kustannuskilpailukyvyn paranemisesta ei samanlaista
tukea kasvulle kuin 1990-luvulla
• Syy: työmarkkinat eivät sen joustavampia kuin 90-luvulla
ja valuuttakurssijouston puute
• Erojen taustalla myös:
– Myös markkinakasvu nyt heikompaa
– Shokit luonteeltaan erilaisia (nyt kohdistuneet korkean arvonlisän
tuotantoon ja jakautuneet ajallisesti)
– Nyt ei yhden yrityksen satumaista menestystä toipumisvaiheessa

20. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Vertailu Ruotsiin:
Miten Ruotsi olisi pärjännyt EMUssa?
• Analyyttisesti helpompi ajatuskoe kuin miten Suomen
talous olisi toiminut EMUn ulkopuolella
• Oletus: Ruotsi EMUn jäsen alusta lähtien s.e.
politiikkakorot EKP-korkoja ja efektiiviinen valuuttakurssi
muiden valuuttojen euro-kurssien mukaan Ruotsin
kauppapainoilla
• Simulointi NiGEM-mallilla (Suni & Vihriälä, Etla raportti
49, tammikuu 2016)

21. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Ruotsin lyhyt korko: todellinen korko vs.
EMU-Ruotsin korko
-1
0
1
2
3
4
5
6
1999/1 2001/1 2003/1 2005/1 2007/1 2009/1 2011/1 2013/1
Percent,%
Three month interest rates in 1999/1-2014/4
SDINT Simulated

22. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Ruotsin efektiivinen valuuttakurssi: todellinen
ja EMU-Ruotsin kurssi
90
95
100
105
110
115
120
125
1999/1 2001/1 2003/1 2005/1 2007/1 2009/1 2011/1 2013/1
Index,1999/1=100,currencystrengthens,whenindex
numbersrise
Actual and simulated Swedish Effective Exchange Rates,
in 1999/1 - 2014/4
Sweden Simulated

23. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Todellinen ja EMU-Ruotsin BKT sekä Suomen
todellinen BKT
95
105
115
125
135
145
1999/1 2001/1 2003/1 2005/1 2007/1 2009/1 2011/1 2013/1
Index,1999/1=100
Finland 'Sweden in EMU' Sweden

24. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Päätelmiä Ruotsi-simulaation perusteella
• Oma raha auttoi Ruotsin BKT-kasvua kriisin pohjassa =>
olisi luultavasti auttanut myös Suomea
• Mutta hyöty tilapäinen; 2013 lähtien EMU-Ruotsin simuloitu
BKT suurempi kuin toteutunut
• Lisäksi kahden vaihtoehdon ero pienempi kuin Suomen ja
kumman tahansa Ruotsin BKT-vaihtoehdon välillä=>
valuuttaregiimi ei ratkaisevan tärkeä asia
• Muistettava kuitenkin: Ruotsia ei ole kohdannut yhtä isoja
shokkeja => Suomen rapo ja valuuttakurssireaktiot olisivat
luultavasti poikenneet Ruotsin toteutuneista

25. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kilpailukykyä parantava palkkatason sopeutus
EMU-Suomessa?
• Useat EMU-maat ovat kyenneet parantamaan
kustannuskilpailukykyään palkkasopeutuksella
• Saksa kiinnostava vertailukohta
– Teollisuusmaa
– Ei rahoituskriisiä
– Merkittävä kustannuskilpailukyvyn parannus 2000-luvun alun
jälkeen: maltilliset sopimuskorotukset, negatiiviset liukumat
• Suomen makromallin simulointi (Lehmus ja Vihriälä,
ETLA muistio 47, toukokuu 2016)
a) Sopimuspalkkojen jäädytys vuoden 2010 tasolle
b) Lisäksi 1 prosentin negatiivinen liukuma vuotta kohden

26. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Palkkakehitys Saksassa ja Suomessa
Saksa Suomi
-6
-4
-2
0
2
4
6
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
TES-korotus
Toteutunut palkankorotus
Liukumien vaikutus kumulatiivisesti
0
2
4
6
8
10
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
TES-korotus
Toteutunut palkankorotus
Liukumien vaikutus kumulatiivisesti

27. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Palkkasopeutuksen BKT-vaikutus, %
Sopimuspalkkojen jäädytys
vuoden 2010 tasolle
Jäädytys vuoden 2010 tasolle ja
yhteensä 5 % negatiivinen liukuma
%
%
-1
0
1
2
3
4
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Jousto 1 Jousto 2
-1
0
1
2
3
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Jousto 1 Jousto 2
%

28. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Palkkamaltin työllisyysvaikutukset, 1000 henkeä
Sopimuspalkkojen jäädytys
vuoden 2010 tasolle
Jäädytys vuoden 2010 tasolle ja
yhteensä 5 % negatiivinen liukuma
0
10
20
30
40
50
60
70
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Jousto 1 Jousto 2
0
20
40
60
80
100
120
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Jousto 1 Jousto 2

29. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Vaikutukset reaaliansioihin ja kulutukseen

30. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Yksityisen kulutuksen kehitys ja taso
Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa
Yksityinen kulutus, määrän
kehitys, indeksi 2000=100
Yksityinen kulutus asukasta kohden,
ostovoimakorjattu, EU28=100
90
100
110
120
130
140
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Lähde ja ennuste: OECD.
90
100
110
120
130
200020022004200620082010201220142016
Lähde: AMECO. Ennuste: EU-komissio.
Suomi
Ruotsi
Saksa
Saksa
Suomi
Ruotsi

31. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Päätelmät simulaatioista
• Saksassa toteutunutta muistuttavalla palkkasopeutuksella
Suomi olisi selvinnyt paremmin nykyisestä kriisistä
– Erityisesti vienti- ja työllisyyskehitys selvästi parempia
• Mutta merkittäväkään palkkajousto ei olisi riittänyt BKT:n
palauttamiseen 2008 tasolle 2016 mennessä ja mitä
todennäköisimmin ei myöskään työllisyyttä
• Palkkasopeutuksen vaikutus ostovoimaan ja kulutukseen
eivät järkyttäviä verrattuna kulutuksen tasoon

32. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Summa summarum
• Oman rahan puute on hidastanut Suomen toipumista heikon
palkkajoustavuuden oloissa; Saksan tapainen joustavuus
olisi pienentänyt työllisyysmenetyksiä tuntuvasti
• Suomen hidas toipuminen kriisistä ei kuitenkaan johdu
yksinomaan oman rahan puutteesta
– Shokit isoja ja usealle vuodelle jakautuneita
– Korkotason osalta EKP:n rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää
– Valuuttakurssijousto hyödyllistä vain siltä osin kuin reaalipalkkojen
joustamattomuus johtuu nimellispalkkajäykkyydestä
• Pidemmän päälle menestys riippuu muista tekijöistä kuin
palkkajoustavuudesta
• EMU-jäsenyyden poliittiset perusteet eivät liene muuttuneet

33. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kiitos

34. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Yrityssektorin tuottavuus Suomessa ja Ruotsissa
Yrityssektorin tuottavuus Yrityssektorin tuottavuus,
toimialarakenne vakioitu
Lähde: EUKlems, Etlan laskelmat

35. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Työvoimakustannukset tuntia kohden
Yrityssektori, toimialavakioitu:
yritykset keskimäärin (”within”)
Tehdasteollisuus, toimialavakioitu:
yritykset keskimäärin (”within”)
Lähde: EUKlems, Etlan laskelmat

36. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA
THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Kilpailukyky reaalisilla
yksikkötyökustannuksilla mitattuna
Yrityssektori, toimialavakioitu:
yritykset keskimäärin (”within”)
Tehdasteollisuus, toimialavakioitu:
yritykset keskimäärin (”within”)
Lähde: EUKlems, Etlan laskelmat