2. Outline
Johdanto
Hyvinvoinnin jakauman mittaaminen Suomessa
Hyvinvoinnin trendit Suomessa
Julkisesti saatavilla olevat aineistot
Välittömät ja välilliset verot tulonjaossa
Pitkäaikaistulo ja kulutus
Lopuksi
3. Aluksi
tarkastelun kohteena taloudellisen hyvinvoinnin taso ja muutos
eri osissa jakaumia
esityksessä julkisesti saatavilla olevia ja (aiempaan omaan)
tutkimukseen perustuvaa tarkastelua
fokus mahdollisimman pitkässä jaksossa, aina kun mahdollista
50ssä vuodessa eli 1966–2016
4. Tulojen kasvu eri osissa tulonjakoa
Km. tulomuutos (% vuodessa) ca 1985-2008) [Lähde: OECD (2011)]
%-muutos/v
Kaikki Alin 10% Ylin 10 %
Australia 3.6 3.0 4.5
Austria 1.3 0.6 1.1
Canada 1.1 0.9 1.6
Denmark 1.0 0.7 1.5
Finland 1.7 1.2 2.5
France 1.2 1.6 1.3
Germany 0.9 0.1 1.6
Italy 0.8 0.2 1.1
Mexico 1.4 0.8 1.7
Netherlands 1.4 0.5 1.6
Norway 2.3 1.4 2.7
Portugal 2.0 3.6 1.1
Spain 3.1 3.9 2.5
Sweden 1.8 0.4 2.4
United Kingdom 2.1 0.9 2.5
United States 1.3 0.5 1.9
OECD27 1.7 1.3 1.9
5. Miten mitata taloudellisen hyvinvoinnin tason ja jakauman
muutoksia Suomessa?
makrodata: kansantulo ja -tuote
kansantalouden tilinpidosta hienot historialliset aikasarjat
(eläköön taloushistorioitsijat)
kansantulo kuitenkin liian karkea hyvinvoinnin mittari –
kotitaloussektorin kansantulo hyvä alku, mutta siitä huomattavasti
lyhyemmät sarjat
moni muukin kysymys jää vaille vastausta [vrt 1. osa Piketty
(2013)]
mikrodata: tulot, kulutus ja varallisuus
tulo- ja varallisuustilastointi rikas tietoaineisto (josta ainakain
1950-luvusta lähtien julkaistiin myös jakaumatietoja) [vrt. Piketty
(2013); Alvaredo et al. (2017)]
kulutustutkimus 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 1990, 1994–96,
1998, 2001, 2006, 2012 ja 2016 (jo 1950-luvulla kerättiin tietoja,
mutta ovat olleet hyvin niukasti tutkimuskäytössä)
tulonjakotilasto (otos) 1987–
tulonjakotilasto (kokonaistilasto) 1995–
varallisuustilasto 1987, 1988, 1994, 1998, 2004, 2009, 2013, 2016
6. Vähän valitusta – Tilastokirjasto semi-suljettu?
Tilastokirjastossa on Suomen laajin kokoelma tilastoja niin Suomesta
kuin maailmaltakin. Osaa aineistosta voi lainata, ja lähes kaikkia
aineistoja, myös lisensoituja tietokantoja, voi käyttää Tilastokirjaston
tiloissa.
Kirjasto on avoinna asiakkaille maanantaista perjantaihin sopimuksen
mukaan. Sovithan ajasta etukäteen info@tilastokeskus.fi tai 029 551
2220.
10. Tulot, kulutus ja varallisuus hyvinvoinnin mittaamisessa
tulojen, kulutuksen ja varallisuuden mittaamisessa paljon kv.
kehitystyötä [vrt Expert Group on Household Income Statistics
[The Canberra Group] (2001) ja Group (2011)]
taloustieteessä osin käytössä erilainen teoreettinen määritelmä,
eli ns. Haig-Simons tulo:
tulott = kulutust + ∆nettovarallisuust (1)
eli
Periodi Varallisuus Kulutus Tulot
0 nettovarallisuus
1 nettovarallisuus kulutus
1 ∆nettovarallisuus kulutus = tulot
vaikka Suomessa poikkeuksellisen hyvää dataa (joissain löytyvät
kaikki kolme muuttujaa) Haig-Simons määritelmään (ei vielä!)
päästä
11. Tässä esityksessa
keskityn tuloihin koska
varallisuuden tarkastelu pirullisen hankalaa
kulutus ja sen jakauma mielenkiintoisia, mutta tuloissakin
puolensa (ei vähiten kv. vertailtavuus)
tuloista saatavilla “enemmän” dataa
strategia: tarkastellaan tulojen jakaumaa mutta käytetään
kulutusaineistoa “apuna”
19. Verojen progressiivisuus ja regressiivisyys
välittömät verot saatavilla käytännössä kaikissa ym.
mikroaineistoissa
välilliset verot hieman haastavampia, joten niiden kohtaantoa
tarkastellaan vähemmän usein (poikkeuksia on, esim Hetemämen
verotyöryhmä)
yhdistämällä kansantalouden tilinpidon input-output-taulujen ns.
muuntomatriisista saadut eri hyödykeryhmien verosisältöjä
kulutustutkimukseen on mahdollista verrata välittömien ja
välillisten verojen tuloprofiilia
20. Käytettävissä olevan tulon keskimääräinen kasvuvauhti
1989-2006 tulonjaon eri osissa
Käytettävissä olevan tulon kasvuvauhti/vuosi 1989−2007
Käytettävissäolevantulondesiiliryhmä
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0.005 0.010 0.015 0.020 0.025 0.030
21. Välilliset ja välittömät veroasteet desiiliryhmän mukaan –
muutokset veroasteen profiilissa
Välittömät Välilliset
1985 1990 1995 1998 2001 2006
Välittömät verot kvanttiiliryhmässä yli ajan
Välittömätverot/Bruttotulo
0.00.10.20.30.4
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1985 1990 1995 1998 2001 2006
Välilliset verot kvanttiiliryhmässä yli ajan
Välillisetverot/Bruttotulo
0.00.10.20.30.4
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
22. Koko veroaste desiiliryhmän mukaan
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Kaikki verot kvanttiiliryhmässä yli ajan
Kaikkiverot/Bruttotulo
0.00.10.20.30.4
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1985 1990 1995 1998 2001 2006
Kaikki verot kvanttiiliryhmässä yli ajan
Kaikkiverot/Bruttotulo
0.00.10.20.30.4
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
23. Veroasteet kvintiiliryhmän ja kotitaloustyypin mukaan
dirtax.quantile.means+indtax.quantile.means
5
10
15
20
25
30
35
Kahden vanhemman kt
1985
Lapseton pari
1985
Muu kt
1985
Yksinelävä
1985
Yksinhuoltaja kt
1985
0.2 0.4 0.6 0.8 1
Kahden vanhemman kt
2006
0.2 0.4 0.6 0.8 1
Lapseton pari
2006
0.2 0.4 0.6 0.8 1
Muu kt
2006
0.2 0.4 0.6 0.8 1
Yksinelävä
2006
0.2 0.4 0.6 0.8 1
5
10
15
20
25
30
35
Yksinhuoltaja kt
2006
dirtax.quantile.means
indtax.quantile.means
24. Riippuuko verojärjestelmän progressiivisuus tuloperiodin
pituudesta?
tuloissa satunnaisvaihtelua vuodesta toiseen
taloustieteilijöitä kiinnostaa usein “pysyväistulo” pikemmin kuin
vuositulo (en tässä itse sitä kannata. . . )
näyttäytyvätkö välillisten ja välittömien verojen
progressiivisuus/regressiviisyys eri valossa periodista riippuen?
verrataan välittömiä ja välillisiä veroja yhden vuoden sekä
4-vuotisen bruttotulojen keskivarvon pohjalta
lasketaan Lorenz- ja keskittymis-/konsentraatiokäyrät
25. Tulojen keskittyminen – vuositulot ja 4 vuoden keskiarvo
1998 2001 2006
tulot
0.000.250.500.751.000.000.250.500.751.000.000.250.500.751.00
−0.25
−0.20
−0.15
−0.10
−0.05
0.00
Väestö tulojen mukaan järjestettynä
Lorenz−/Konsentraatiokäyrä(p−L/C)
period 4vka vuos
26. Verolajien keskittyneisyys tulojen mukaan
1998 2001 2006
välillisetvälittömät
0.00 0.25 0.50 0.75 1.000.00 0.25 0.50 0.75 1.000.00 0.25 0.50 0.75 1.00
−0.3
−0.2
−0.1
0.0
−0.3
−0.2
−0.1
0.0
Väestö tulojen mukaan järjestettynä
Lorenz−/Konsentraatiokäyrä(p−L/C)
period 4vka vuos
28. Lopuksi
taloudellisen hyvinvoinnin jakauman tason ja muutoksen
tutkimuksen edellytykset Suomessa poikkeuksellisen hyvät
(mutta jatkokehityskohteitakin on riittämiin)
50 vuotta mikrodataa komea kaari
voisi näkyä myös julkisesti saatavilla olevissa sarjoissa!
dokumentaatio digitaaliseksi (koska kehnosti saatavilla
kirjastoista!)
suomalaiset taloudellisia jakaumia koskevat aineistot ja tilastot
alihyödynnettyjä niin tutkimuksessa kuin päätöksenteossa
alikäytön syitä syytä pohtia, myös TKn ja tutkijoiden yhteistyössä
kiitos Tilastokeskuksen tunnollisille ja innovatiivisille
työntekijöille
näitä tarvitaan seuraavatkin 50 vuotta!
29. Alvaredo, Facundo et al. (2017). The World Wealth and Income
Database. Statistical database. http://wid.world, visited on
2017-04-03.
Expert Group on Household Income Statistics [The Canberra Group]
(2001). Final Report and Recommendations. Canberra: Statistics
Canada.
Group, Canberra (2011). Handbook on Household Income Statistics.
Geneva: United Nations Economic Commission for Europe.
OECD (joulukuu 2011). Divided We Stand: Why Inequality Keeps
Rising. Paris: OECD.
Piketty, Thomas (2013). Capital in the Twenty-First Century.
Cambridge, MA: Harvard University Press.