Harto Pönkä, 4.5.2012

1. Harto Pönkä
04.05.2012
Sosiaalinen media
mahdollisuutena ja haasteena
opinto-ohjauksessa

2. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä

3. Sosiaalisen median
palvelut elävät
käyttäjistään.
Kokeilemalla
löytää itselle
hyödylliset.

4. Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!

5. Se on:

6. Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
”Jättiläinen” muodostuu
verkostoosi kuuluvista
ihmisistä (esim. Twitter)

7. ...tai verkkoyhteisöstä, jonka
jäsen olet – tai vaikka et
olisikaan!
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)

8. Toisenlainen ”jättiläinen”
muodostuu, kun jotain
tehdään YHDESSÄ.

9. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja
muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

10. On sanottu, että
sosiaalisen median
yhteisöissä on
joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Parvet ja verkostot
tuottavat sisältöjä
monipäisesti.
Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.

11. Reaaliaikainen netti, some ja tiedon
valtava määrä vaativat uusia taitoja.

12. Kyse ei ole enää vain siitä, mitä osaat, vaan
miten tuot osaamisesi JA verkostosi yhteisösi käyttöön.

13. Tietokoneet ja kaiken linkittyminen ja
lähemmäksi tuleminen, sekä tietty
läpinäkyvyys ovat muutosvoiman
keskeisiä mootoreita. Aina kun
historiassa on ollut tuotantomenetelmien
ja -välineiden radikaali muutos, siitä
on seurannut vallankumouksia. Niin nytkin.
”
Lähde: http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2012/04/oppimisen_vallankumous_taydessa_vauhdissa_3414651.html

14. Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin
ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.
Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
”

15. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus, jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen

16. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä

17. 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:
Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan
varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa
firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun
tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun
olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän
teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi
sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.
Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/
”

18. • Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi
osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden
vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä
työskennellen.
• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on
edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka
luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia
hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja
ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.
• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat
kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan
sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa.
Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä
opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun
hyödyntämiseen koulun toiminnassa.
OPH:n somen opetuskäytön suositukset
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

19. Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Käytännössä: some osana mediataitoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

20. Omassa blogissaan
oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

21. http://harto.wordpress.com/

22. • Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla
• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia
– ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista
– ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa
• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt
• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla
blogin sisältöjä niihin
• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon
• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
Miksi bloggaan?

23. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

24. http://www.mindmeister.com/

25. http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat
 Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
 Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

26. http://docs.google.com/

27. http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
 Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä
 Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
 Jaettu hakemisto kokoaa yhteiset dokumentit samaan paikkaan

28. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

29. https://www.yammer.com/

30. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

31. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara

32. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

33. • Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
– Palaute-/vuorovaikutuskanava
– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.
– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
tietopankit
Wikien käyttötarkoituksia

34. https://www.facebook.com/Senjaopettaa

35. • Oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään
käytettävien palveluiden
RSS-syötteet, widgetit ja
linkit
• Seurantasivun kautta on
helppo seurata
verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

36. Yhteisöresurssit
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

37. • Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Yhteisöresurssit

38. Nykyiset kehitystrendit
• Opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon
• Oppiminen koulun ulkopuolella korostuu
• Sosiaalisesta mediasta tulee oppimissisältö,
työkalu ja menetelmä kaikilla koulutusasteilla
• Koulutuksen ohella työmarkkinoilla arvostetaan
työntekijän sosiaalisia verkostoja ja netissä
osoitettua asiantuntemusta

39. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä

40. ”Google on asiantuntijan kotisivu”

41. Tuotoksia Ammattiverkosto
Blogi ja esittely
Videoita Facebook-profiili Twitter-profiili

42. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

43. Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/

44. • Henkilöbrändi = oman osaamisen markkinointia
• Brändi on vastaanottajalle syntyvä mielikuva
– Ei se, mitä sanoit, vaan se, mikä välittyi
– Ei koko totuus
• Hyvä brändinrakennus perustuu visioon
– Tee brändi siitä, missä olet tai aiot tulevaisuudessa olla
parempi kuin muut
• Brändi kertoo tarinan yhä uudelleen
• Vähemmän on enemmän – tiivistä!
Henkilöbrändi, minäkö?

45. 1-19-80 -sääntö
1% tuottaa suurimman osan sisällöstä
19% osallistuu sisällön tuottamiseen
80% osallistuu passiivisesti
Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
Aktiivisuudella on helppo erottua

46. Tunnetaanko sinut alasi verkostoissa?

48. Lähde: http://inmaps.linkedinlabs.com/share/Pauliina_Mkel/284252234171786557412516097068541421960

49. Sosiaalisten verkostojen rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
verkoston eri
klustereiden välille.
Solmukäyttäjät
välittävät tietoa
tehokkaasti. He voivat
myös dominoida
verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisissa verkostoissa
on erilaisia suhteita, kuten:
kaveruus, seuraaminen,
tykkääminen, osallistuminen
samoihin keskusteluihin jne.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin
kaveri.
Ulkopuolisilla ei
ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat silti
osa kokonaisuutta.

50. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

51. • Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa.
• Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä?
• Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä?
• Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia?
• Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan,
voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi
• Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi
ihmisiin
Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen

52. http://twitter.com/hponka

53. http://www.tweetdeck.com/

54. • Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
• Mitä se on:
– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
– osallistun keskusteluihin
– saan tietoa
– välitän tietoa
– jaan tietoa
– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
Twitterin hyötyjä

55. http://www.linkedin.com/
LinkedIn – ammattilaisverkosto

56. LINKEDININ KÄYTTÄJIEN
AMMATTIALAT
Lähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011

57. http://www.slideshare.net/hponka/presentations

58. http://www.slideshare.net/

59. Valitse verkostot, joissa olet aktiivinen

60. Lähde: http://www.scribd.com/doc/73446440/Jobvite-Social-Job-Seeker-Survey-2011 (N= 1205 aikuista, 10/2011 USA)

61. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä

62. • Älä puhu pahaa muista. Jos kuitenkin puhut, puhu totta.
• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.
• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.
• Pyydä anteeksi, jos mokaat.
• Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia
viestejään.
• Kiitä palveluksista.
• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.
• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.
• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä
tulevaisuudessa.
Netiketin alkeet

63. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

64. • ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia
kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia.
Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia
ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa.
Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora,
sanallinen kiusaaminen. ”
• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi
aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä
nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa,
tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”
Nettikiusaaminen
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168

65. • Miten palveluita otetaan käyttöön, kun koululla ei kuitenkaan ole oikeutta
velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai
yksityisen yrityksen (palveluntarjoajan) kanssa?
• Kuka valvoo tai kontrolloi sitä, minkälaisia sopimuksia oppilaat tekevät
koulutyössään?
• Onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, työnantajansa
edustajina?
• Miten tulisi menetellä, kun oppilaat ovat alaikäisiä? Pyydetäänkö
huoltajalta tai huoltajilta lupa palveluihin rekisteröitymiseen jokaisessa
yksittäisessä tapauksessa?
• Miten suhtaudutaan palveluehtojen sisältämiin ikärajoihin, jos
opetusryhmässä on sekä vaadittua ikää vanhempia että sitä nuorempia
oppilaita?
• Mitkä ovat kohtuullisia sopimusehtoja? Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei
missään tapauksessa voida hyväksyä?
Somen haasteita opetuksessa
Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_
kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen, Elias Aarnio 17.11.2010

66. • Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin
käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot,
jotta vältytään virheiltä.
• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot
(jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).
• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa
tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella
palveluntarjoajalle.
• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä
lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta
muihin kuin luotettaviin maihin.
• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät
käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa,
pysy kaukana palvelusta.
• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole
palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.
Muista nämä!
Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_
kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon, Elias Aarnio 9.11.2010

67. • Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.
Miten some-palveluita opetukseen?

68. • ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä
oppilaita julkiseen verkkopalveluun”
• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen
tekijänoikeudet?
• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua
tarvittaessa?
• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?
• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?
• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?
Muuta huomioitavaa

69. • Opinto-ohjaajat ja opettajat
– Tiedotus, neuvonta, opetuskäyttö
– Henkilökohtainen ohjaus
• Sulautuva ohjaus verkon kautta, parhaimmillaan
yhteisöllinen prosessi
• Opiskelijat
– Eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen
– Sosiaalisen median sovellustaidot opiskelussa ja työssä
– Oman osaamisen kehittäminen ja esille tuominen, myös
yli koulutuksen nivelvaiheiden
– Työnhaku sosiaalisen median avulla
Yhteenvetoa: some opinto-ohjauksessa

70. • Pisteiden aiheet:
1. Tiedotus ja neuvonta
2. Henkilökohtainen ohjaus
3. Sosiaalisen median sovellustaidot opiskelussa ja työssä
4. Eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen
5. Työnhaku sosiaalisen median avulla
6. Sosiaalinen media opinto-ohjaajien välisessä yhteistyössä
• Valitkaa ryhmästänne sihteeri, joka on pisteellä pysyvästi ja
tekee muistiinpanot wikiin:
http://koulutus.purot.net/sosiaalinen_media_opinto-
ohjauksessa
• Pisteiden vaihto n. 5 minuutin välein
• Lopuksi tullaan takaisin auditorioon
Learning cafe -ryhmätyöskentely

71. • Anne Rongas: Sosiaalinen media opinto-ohjauksen tukena,
http://www.slideshare.net/arongas/sosiaalinen-media-
opintoohjauksentukena-1
• Ann-Christine Wahl: Itsensä markkinointi 2.0 – Opintojen ohjaus
sosiaalisessa mediassa,
http://mapoyri.wordpress.com/2012/04/23/itsensa-markkinointi-2-
0-opintojen-ohjaus-sosiaalisessa-mediassa/
• Patrik Skogster: Opintojen ohjauksen dialogi sosiaalisen median
avulla,
http://ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/article/viewFile/1135/1031
• Tiina Pyrstöjärvi: Mitä on sulautuva ohjaus (Blended Counselling)?,
https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageId=15468364
Katso myös

72. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
KIITOS!