Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Esityksen nimi: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössä
Puhujan nimi: Esa Nordling, PsT, kehittämispäällikkö, THL
Päivämäärä: 14.4.2016
Tilaisuus: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -verkostopäivä
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Esityksen nimi: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössä
Puhujan nimi: Esa Nordling, PsT, kehittämispäällikkö, THL
Päivämäärä: 14.4.2016
Tilaisuus: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -verkostopäivä
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...THL
Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riikka Männikkö: Moniammatillinen geriatrinen arviointi.
Hoitotyön RAI-seminaari 15.5.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampere.
Miltä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden diagnostiikka näyttää postmodernin psykologisen tutkimuksen näkökulmasta?
Tomi Bergström, psykologi, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...THL
Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riikka Männikkö: Moniammatillinen geriatrinen arviointi.
Hoitotyön RAI-seminaari 15.5.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampere.
Miltä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden diagnostiikka näyttää postmodernin psykologisen tutkimuksen näkökulmasta?
Tomi Bergström, psykologi, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamallin
ohjaajien verkostopäivä Parolan Panssariprikaatissa 14.4.2016
Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia.
Pirkko-Liisa Vesterinen
Artikkeli on julkaistu kirjassa: Pauli Juuti (toim.) Strategia, tunteet ja toiminta. Vesterinen, Pirkko: Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia. Tammer-Paino Oy. Tampere, 2007. (s.104-128)
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Toipumisorientaation teoreettiset lähtökohdat - mikä tässä on uutta?
1. Toipumisorientaation teoreettiset
lähtökohdat - mikä tässä on uutta?
Nordling Esa
PsT, kehittämispäällikkö
Mielenterveysyksikkö
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 1
2. Toipumisorientaatio on ajattelun ja
toiminnan viitekehys, missä
painottuvat voimavarat, osallisuus,
toivo, merkityksellisyys ja positiivinen
mielenterveys.
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 2
3. Toipumisorientaatio –
kokonaisvaltaisen kuntoutuksen
perusta (Pilgrim & McCranie 2013)
Personal journey, which emphasizes the
role of the individual’s meaningful life.
Therapeutic optimism demands a shift
from medical paternalism to a genuine
partnership model of service delivery
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 3
4. Ulkopuolisuuden tunne, opittu avuttomuus ja
motivaatio-ongelmat ovat usein seurausta hoidon
ja kuntoutuksen objektisoivista valtasuhteista,
jotka on naamioitu…
- vastuukysymyksiin: ”kuka vastaa, jos kuntoutujalle
tapahtuu jotain ikävää”
- kuntoutujan suojeluun: ”estämme häntä tekemästä
tyhmyyksiä”
- kuntoutujan edun ajamiseen: ”tiedämme, mikä
hänelle on parasta”
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 4
5. Tärkeä käsitteellinen ero
Ø Toipumisorientaatio ei tarkoita samaa kuin
toipuminen kliinisenä käsitteenä
Ø Ammattihenkilöstö toimii toipumisorientaation
mukaisesti palvelu- ja vuorovaikutusprosesseissa
silloin, kun se tukee ja edistää kuntoutujan
toiveikkuutta, osallisuutta, elämän
tarkoituksellisuuden kokemusta ja elämän
mielekkyyttä
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 5
6. TOIPUMISORIENTAATION VIISI
ASIAKOKONAISUUTTA (Leamy ym. 2011)
CHIME: connectedness, hope and optimism about the
future, identity, meaning in life, and empowerment
• Liittyminen: subjektiivinen tunne kuulumisesta
yhteisöön, merkityksellisten ihmissuhteiden
olemassaolo, tuen saanti muilta, vertaisuuden
kokemus
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 6
7. • Toivo ja optimismi: usko toipumisen
mahdollisuuteen, positiivinen ajattelu tavoitteiden
saavuttamisen mahdollisuuksista, motivaatio
muutoksiin keskeisten verkostojen tuen avulla
• Identiteetti: myönteisen minäkuvan rakentuminen
ja stigman voittaminen
• Elämän tarkoitus: merkityksellisten elämän laatua
lisäävien sosiaalisten roolien ja päämäärien
löytäminen
• Voimaantuminen: henkilökohtaisen vastuun ja
kontrollin vahvistuminen elämän eri osa-alueilla
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 7
8. Petrosin ym. (2015) tutkimuksessa edellisten lisäksi
toipumisprosessin kannalta merkittäviksi asioiksi
osoittautuivat vastavuoroisuus ja muiden
tukeminen
à Kokemus hyödyksi olemista,
vuorovaikutustaitojen parantuminen,
henkilökohtaisten oppimiskokemusten ja sosiaalisen
hyväksynnän saaminen
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 8
9. Tavoitteena asiakkaan osallisuus
Ø Hierarkinen professionalismi
Ø Tiimikeskeisyys
Ø Omaiset mukaan
Ø Verkostot mukaan
Ø Asiakas-/potilas mukaan
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 9
10. Osallisuus
• Osallisuuden kokemus tarkoittaa kuulumista tai liittymistä
sellaiseen ryhmään tai toimintaan, missä tulee
hyväksytyksi ja ymmärretyksi tai jossa voi jakaa omia
kokemuksiaan tai tunteitaan.
• Osallisuuteen liittyy yhteyden luominen ja säilyttäminen
ihmisiin, toimintoihin tai asioihin, joita pitää itselle
merkityksellisinä.
• Osallisuus tarkoittaa myös yhteyttä tarvittaviin palveluihin
sekä mahdollisuutta osallistua itselle tärkeistä asioista
päättämiseen
• Jos näitä yhteyksiä ei ole, on syrjäytymisen vaara suuri.
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 10
11. • Toipumisorientaation mukaisella työotteella pyritään
vahvistamaan kuntoutujan osallisuutta:
- kartoittamalla ja aktivoimalla kuntoutujan selviytymisen
kannalta keskeisiä sosiaalisia verkostoja
- lisäämällä vertaistuen saannin tai antamisen
mahdollisuuksia
- vahvistamalla kuntoutujan vaikuttamismahdollisuuksia
hänen tarvitsemiensa palveluiden muotoihin ja sisältöihin
sekä
- virittämällä kuntoutujan kiinnostusta erilaisia
kansalaistoiminnan muotoja kohtaan
• Kuntoutujan toipumisprosessin kannalta erityisen tärkeä
asema on vertaistuella ja kokemusasiantuntijatoiminnalla,
koska niiden kautta voivat todentua monet osallisuuden
muodot
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 11
12. Toipumisorientaatiossa integroituvat monet
teoriat
Ø Humanistinen psykologia (esim. Maslowin
tarveteoria)
Ø Eksistentialismi (esim. Franklin logoterapia)
Ø Kognitiivisen psykologian teoriat (esim. Seligman,
Beck, Bandura, Kobasa, Rotter)
Ø Salutogeneesi: Terveyden edistämisen teoriat
(esim. Antonovskyn koherenssi –teoria) ja
positiivisen mielenterveyden käsite
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 12
13.
""
KONTROLLIODOTUS (LOCUS OF CONTROL)"
"
Rotter (1966) & Levenson (1972): Yleistyneet odotukset siitä,
miten yksilö kokee elämäntapahtumiensa hallinnan #
#
à sisäinen hallinta: suuri suoritusmotivaatio, aktiivisuus ja
onnistumisodotukset, positiivinen minäkäsitys#
#
à ulkoinen hallinta: sattumilla tai muilla ihmisillä vaikutusta
koettuun elämänhallintaan à motivaation heikkous,
passiivisuus, negatiivinen minäkuva#
#
à Uutela & Härkäpää (1993) Monissa terveysongelmissa on
hyötyä sekä luottamuksesta omaan sisäiseen hallintaan
että muiden tervehtymisen kannalta keskeisten henkilöiden
osoittamaan ulkoiseen hallintaan.#
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 13
14. KOHERENSSI "
"
Koherenssin tunne (Antonovsky 1979, 1987) liittyy oman#
toimintaympäristön kokemiseen ymmärrettäväksi hallittavaksi#
ja mielekkääksi#
#
Ø Ymmärrettävyys: johdonmukaisuuden kokemus sekä kyky löytää
loogisia yhteyksiä asioiden välillä ympäristön tapahtumissa#
#
Ø Hallittavuus: usko siihen, että asiat ovat säädeltävissä niin, että joko
henkilö tai hänen luottamustaan nauttiva taho voi vaikuttaa niihin#
#
Ø Mielekkyys: asioilla ja tapahtumilla on merkitystä yksilön tai yhteisön
arvojärjestelmässä#
Vahva koherenssin tunne on yhteydessä alhaisiin#
stressioireisiin ja stressioireiden lievittymisiin (Flannary &#
Flannary 1990; Wolf & Ratner 1999)#
#
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 14
15. Positiivinen mielenterveys
• Tarkoittaa mielen hyvinvointia à psyykkiset
vahvuudet ja kyvyt, jotka muodostavat ihmisen
voimavarat
• Mielenterveyttä pidetään salutogeenisena
resurssina, joka liittyy yksilön, sosiaalisen
yhteisön ja yhteiskunnan pääomaan, mikä auttaa
ihmisiä selviytymään elinympäristössään
(Lehtinen 2008)
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 15
16. Mielenterveyden kahden jatkumon malli
- Hylkää ajatuksen, jossa mielenterveys ja
mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon
vastakkaisia päivä
- Perustuu näkemykseen, minkä mukaan mielen
hyvin- ja pahoinvointi ovat kaksi erillistä
ulottuvuutta à mielenterveys ei ole vain
mielenterveyshäiriön puuttumista
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 16
17. Esimerkiksi:
• skitsofreniaa sairastava henkilö voi runsaista
harhaoireista huolimatta kokea onnellisuutta, elämän
mielekkyyttä ja läheisyyttä muihin ihmisiin
Toisaalta…
• psykiatrisesti arvioituna terve, mutta
työuupumuksesta kärsivä henkilö voi kokea
olevansa onneton, heikosti motivoitunut ja yksin
pärjäämään joutuva
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 17
19. Mitä toipumisorientaatio ei tarkoita?
- Ammatillisen asiantuntijuuden väheksymistä
- Kapea-alaista konsumerismia: ”Asiakas on
aina oikeassa”
- Relapsien ihannointia vrt. antipsykiatria
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 19
20. Mitä toipumisorientaation toteutuminen
edellyttää?
Jacobson and Greenley (2001): Toipumisprosessi
näkyy yksilön kokemusmaailman positiivisena
muutoksena, jota palvelut edistävät ja jonka
järjestelmä mahdollistaa
à Muutokset rakenteissa Mieli
à Muutokset käytännöissä -suunnitelma
à Muutokset asenteissa
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 20
21. Käytännössä toipumisorientaatio edellyttää…
à luottamuksellisen yhteistyösuhteen luomista
à kuntoutujan tukemista omien tarpeiden,
päämäärien, unelmien ja tulevaisuuden
suunnitelmien löytämisessä ja niiden
huomioimista hoidon ja kuntoutuksen sisällöissä
à toipumisorientaatiota tukevan ja rakentavan
organisaatiokulttuurin olemassa oloa
à kansalaisoikeuksien ja sosiaalisen inkluusion
edistämistä: mahdollisuus osallistua ja kuulua
erilaisiin yhteisöihin
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 21
22. Toipumisprosessi (Recovery)
Toivo ja Elämän-
Osallisuus Tieto optimismi tyytyväisyys
Vastuunoton Tiedon anta- Vertaistuki, Ihmissuhteet
tukeminen minen, Positiiviset (perhe, sosiaalinen
omista pää- Sairauden mallit, verkosto, elämän
töksistä ja hoi- hallintakeinot Omat selviyty- järjestelyt), Perhe-
dosta tavoittei- ja oireenhal- miskokemukset, psykoedukaatio,
den suuntai- linta, Haaveet Turvallinen asumi-
sesti, Psykoedu- nen,
Mukana olemi- kaatio Palveluohjaus
nen itselle mer-
kityksellisissä
toiminnoissa
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 22
23. Mikä muuttuu toipumisorientaation myötä?
Ø Kuntoutujien vastuu hoidostaan ja elämästään
vahvistuu myönteisellä tavalla
Ø Hoito- ja kuntoutus monipuolistuu: kokemuksellisuutta
ja vertaisuutta hyödynnetään vahvemmin à
kokemustieto synnyttää teoreettista tietoa, mikä
syventää eri tieteenalojen teoriapohjaa à
professioiden koulutusohjelmat uudistuvat à
ammattitaito paranee
Ø Ihmisoikeudet toteutuvat paremmin, pakon käyttö
hoidossa vähenee à avun hakemisen kynnys laskee
à paremmat hoitotulokset pienemmillä kustannuksilla
Ø Stigma heikkenee
Ø Potilasyhdistysten ja –järjestöjen vaikutusvalta
lisääntyy (vrt. FinFami)
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 23
24. Aarons, Hurlburt & Horwitz (2011):
Uusien menetelmien ja toimintatapojen
implementoinnin onnistuminen riippuu siitä, miten ne
sopivat organisaation ja sen työntekijöiden
arvomaailmaan ja työkulttuuriin
Hoito-ohjelmien juurruttamista koskevat tutkimukset
osoittavat, että huomion kiinnittäminen
organisaatiokulttuuriin ja organisaatioilmastoon ovat
avaintekijöitä onnistumisen kannalta (Gilbert et al
2013)
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 24