Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
•
0 likes•1,106 views
Perjantai-meeting 3.6.2022 Katinka Tuisku, psykiatrian erikoislääkäri ja osaston ylilääkäri, HUS, Psykiatria
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
Similar to Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus (20)
More from Työterveyslaitos
More from Työterveyslaitos (20)
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
- 1. oyl Katinka Tuisku, HUS Aivokeskus, Psykiatrian Keskitetyt poliklinikat Psykiatrinen työkyvynarviointi ja kuntoutus
- 4. 4 • Työkykyarvioinnissa suurin epäyhtenevyys kliinikoiden kesken niiden sairauksien kohdalla, jotka määrällisesti eniten aiheuttavat työkyvyttömyyttä (Barth ym 2017) • Objektiivisuus ja eri näkökulmat (Dewa et al 2015), sairauspoissaolotarpeen arvio ja prognoosi (Alexanderson ym.2013) • Tavallisissa mielenterveyshäiriöissä vähäiset objektiiviset löydökset, mutta huomattava subjektiivinen kärsimys ja toiminnanvaje -> haasteena tukea pysymään työssä/ palaamaan työhön • Vaikeimmissa psykiatrisissa sairauksissa runsaat objektiiviset löydökset, mutta subjektiivinen vaikeus hahmottaa niiden merkitystä -> haasteena löytää sopivaa työtä/työtoimintaa • Työkyky ja motivaatio eivät kohtaa? 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 5. 5 Diagnoosi ja toimintakyky • Diagnoosi tarvitaan oikean hoidon ja kuntoutuksen suuntaamiseksi, sekä etuuslausuntojen perusteeksi • Toimintakyky on ratkaisevampi, ja siihen vaikuttavat myös potilaan voimavarat, pärjääminen sairauden kanssa ja toimintaympäristö • Dg/ sairaus -> oirevariaatio, toimintakykyvariaatio • Toimintakyvyn kannalta ratkaisevinta yleensä kognitiiviset toiminnot, joita potilaan on vaikeaa arvioida itse. • Tarvitaan objektiivisia havaintoja ja konkreettisia tilannekuvauksia + tieto dg-kohtaisesta variaatiosta ja ennusteesta. • Tunnesäätelyn, impulssikontrollin, motivaation, viretilan, tarmokkuuden, päätöksentekokyvyn ja aloitekyvyn ongelmat voivat myös olla merkittäviä toimintakyvyn kannalta • Ajatusvääristymät ja niiden ohjaama käyttäytyminen vaikeimmillaan psykooseissa, lievempänä mieliala- ja ahdistushäiriöissä 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 6. 6 Kognitiiviset ongelmat työikäisillä Koivisto & Paajanen SLL 2022;17(13-14):582-5 • Kognitiivisia ongelmia kokee 10-30% työikäisistä • Valikoituneessa aineistossa, muistitutkimuksiin lähetetystä työikäisistä suurimmalla osalla kognitiiviset ongelmat johtuivat psykiatrisista tekijöistä ja unihäiriöistä • 21% masennuksesta • 19% työuupumuksesta • 17% unettomuudesta, uniapneasta tai niiden yhdistelmistä • Neurologisia häiriöitä vähemmän: • 17 %:lla etenevä muistisairaus, 19%:lla aivovamma, aivoverenkiertohäiriön jälkitila tms 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 7. 7 • ICD + ICF International Classification of Functioning, Disability and Health • kehon toiminnot ja rakenteet, suoritukset ja osallistuminen, taustatekijät • https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne • DSM-V + WHODAS WHO Disability Assessment Schedule www.jamk.fi/whodas • https://www.terveysportti.fi/xmedia/tmm/tmm00160f_TOIMIA_WHODAS_2.0_36_itse _taytettava.pdf versiot 12-36 kysymystä (itsearviointi, haastattelu, läheisen arvio) • 1. Ymmärtäminen ja kommunikointi, 2. Liikkuminen, 3. Itsestä huolehtiminen, 4. Ihmissuhteet, 5. Arjen toiminnot, 6. Yhteisöllinen osallistuminen • DSM-IV + Sofas Social and Occupational Functioning Assessment Scale (Terveysportti, TOIMIA, TELA Facultas) Toimintakykyluokitus dg luokituksen rinnalla
- 8. Psyykkinen 38 • tunnesäätely ja impulssikontrolli • stressinsietokyky –mm resilienssi, optimismi, mielenjoustavuus • päämäärätietoisuus, sinnikkyys, motivaatio, tunnollisuus • kyky valintoihin, päätöksentekoon ja mielekkäisiin johtopäätöksiin • kyky vuorovaikutukseen • realiteettitaju • itsearviointi • autonomia Sosiaalinen 28 • kommunikaatio • sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot • yleistieto ja kulttuurinen osaaminen • roolit toimintaympäristöissä • sosiaalinen aktiivisuus toimijana, osallistujana yhteisöissä, verkostoituminen Fyysinen 64 • lihasvoima • hapenottokyky • nivelten ja lihasten liikkuvuus • kehon asennon ja liikkeiden hallinta • tasapaino • koordinaatio, vireys-> Kognitiivinen 23 • toiminnanohjaus • keskittyminen • tarkkaavaisuus • muisti • hahmottaminen • orientaatio • tietojen käsittely • looginen päättely • kielelliset ja laskennalliset toiminnat <- visuomotoriikka TOIMIA www.toimia.fi –toimintakyvyn osa-alueet
- 9. 1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat 2. Sairauden välittömät oireet 3. Sairauden välilliset oireet, haitalliset tulkinnat ja selviytymisyritykset 4. Sairaanrooliin liittyvät Toimintakykyvajeiden mekanismeja Duodecim 2019, 2012
- 10. 1. Perimä ja hankitut ominaisuudet, altistavat fysiologiset ja psykologiset piirteet 2. Välittömät oireet, sairastuminen jota laukaisemassa äkilliset tapahtumat (akuutti stressi, muutos) ja pitkäkestoiset altisteet (stressi, päihdekäyttö, univaje, inflammaatio) 3. Reaktiot oireisiin (pelko, fokusointi, lamautuminen, välttely) tulkinnat (vaara, viallisuus, epäonnistuminen) ja haitalliset selviytymisyritykset (liiallinen ponnistelu/lepo, haitallinen itselääkintä) 4. Sairaanrooliin liittyvät ”selittämätön” hitaammin kehittyvä, mutta sitkeä toimintakyvynvaje, joka jatkuu oireista riippumatta. Autonomian menetys, avuttomuuden ja pärjäämättömyyden tunne, sairausidentiteetti, elinpiirin kapeutuminen, todistamistaakka, syrjäytyminen Toimintakykyvajeiden mekanismeja
- 11. 1. Autonomisen hermoston reaktiivisuus, ahdistusherkkyys 2. Paniikkiahdistuskohtaukset autonomisen hermoston oirein 4. Pitkälle edenneenä pärjäämättömyydentunne, elinpiirin kapeutuminen, elämää hallitseva kohtausten pelko, voimavarojen ehtyminen, joskus lääkeriippuvuus Toimintakykyvajeiden mekanismeja esimerkkinä paniikkihäiriö 3. Välttämiskäyttäytyminen, ennakointi, pelko, oiretarkkailu, vaaratulkinnat, kohtauslääkitykseen turvautuminen
- 12. 1. Altistavat luonteen piirteet ja HPA-akselin säätelyn häiriö 2. Masentunut mieliala ja ajatusvääristymät, aloitekyvyttömyys, hidastuneisuus/kiihtymys, keskittymisvaikeudet, väsymys 3. Sosiaalisesta kanssakäymisestä, rooleista ja aktiviteeteista vetäytyminen kielteisten tulkintojen ja vähäisen palkitsevuuden vuoksi Heikentyneen suoriutumisen uuvuttava kompensaatioyritys tai liiallinen lepo loputtomaan väsymykseen, vuorokausirytmin latistuminen, haitalliset terveystottumukset. 4. Kielteinen sairaanrooli: pystyvyydentunteen ja toimivien roolien menetys, työhönpaluun pelko ja tuen menetyksen pelko, pessimismin ja epäonnistumisen tunteiden vakiintuminen Toimintakykyvajeiden mekanismeja Depressio
- 13. 13 Arvio työ- kyvystä Toiminta- kyky Työn vaatimukset Työkyvyn tasapainomalli Mäkitalo & Palonen 1994, Ilmarinen 1988, Rohmert & Rutenfranz 1983 Työkyvynarvion mallit
- 14. 14 Arvio työ- kyvystä Toiminta- kyky Työn vaatimukset Diagnosoidut sairaudet Hoito- ja kuntoutus mahdollisuudet Työn muokkaus- keinot Uudelleen sijoitus- tai koulutus Osaaminen, motivaatio, työn palkitsevuus ja tuki Yksilölliset voimavarat ja arvot, lähipiiri Terveys- käyttäytyminen, oireille annettu merkitys Suhde työhön, työn merkitys Työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuudet
- 15. 15 Työkyvynkolmiomalli (Tuisku ym. Duodecim 2012; 128:2251-9 ) Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Yksilön voimavarat ja arvot Terveyden tila, oireet Työympäristö vaatimukset palkitsevuus Motivaatio, työrooli, Työtyytyväisyys Taidot, yhteensopivuus
- 16. 16 TYÖN- TEKIJÄ Toimin- takyky Työssä jaksaminen TYÖ Kuormit- tavuus ORGANI SAATIO Työolot Ammatill valmiu- det Työn hallinta Työpro- sessi Työroolit ja välineet Yleiset työ- ja sos. valmiudet Osallisuus Sosiaali- nen tuki Arvot ja ilmapiiri Moniulotteinen työkykymalli Järvikoski ym 2001, Ilmarinen ym.2006 Työkykytalo Ilmarinen 2003, Työterveyslaitos
- 17. 17 / 17 Sairauspoissaolo? Perusteita, hyötyjä • Toimintakyky ei riitä työn vähimmäisvaatimuksiin • Toipuminen vaatii poissaoloa, hoidolliset syyt • Turvallisuusriskit • Ammattiroolin säilyttäminen Haittoja • Passivoituminen, elämänhallinnan ja vrk-rytmin menetys • Sosiaalisen ympäristön tuen menetys • Vetäytyminen, välttämiskäyttäytymisen laajeneminen • Työhönpaluun kynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä • Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan
- 18. 18 Ajoitus –milloin takaisin työhön? Mitä muutoksia pitäisi tapahtua A. Toimintakyvyssä • Hoitotasapainossa, oireissa ja oirehallinnassa • Voimavaroissa ja pärjäävyydessä • Terveyskäyttäytymisessä, toipumisympäristössä • Työhön liittyvissä odotuksissa, valmiuksissa, motivaatiossa B. Työssä • Työoloissa • Työn vaatimuksissa • Työpaikan tuessa ennen työhönpaluuta?
- 19. 19 Psykiatrinen työkykyarvio Neutraali objektiivisuus, luottamuksen rakentaminen Potilaan osallistaminen yhteistyöhön, oma kysymys Subjektiivinen ja objektiivinen näkemys dialogiin Verkostoyhteistyö –toimintaympäristöt (työpaikka, opiskelupaikka, työllistämispalvelut) ja tukiverkostot Moniammatillinen yhteistyö Psykiatrisessa työryhmässä sh, sostt ja psykiatri + toimintaterapeutti, psykologi tai neuropsykologi? työkykykoordinaattori, fysioterapeutti? Työterveyshuollossa tth, työterveyslääkäri + konsultoiva psykiatri, työterveyspsykologi? työfysioterapeutti?
- 20. 20 / 20 Psykiatriset häiriöt ja työkyky 1/4 Ahdistushäiriöt • toimintakyky vaihtelee tilannekohtaisesti, oirehallinta ja työjärjestelyt • sairauslomalle hakeutuminen voi olla osa välttämiskäyttäytymistä • pelko ja ahdistus voivat lamauttaa toimintakykyä fluktuoivasti • OCD:ssa eniten kognitiivisia löydöksiä • PTSD:ssä voi olla ongelmia tarkkaavuutta vaativassa työssä, huom dissosiaatio, takaumat • BZD-lääk hidastaa prosessointia, heikentää muistia ja tarkkaavuutta • työkykyennuste huonompi jos esiintyy samanaikaista masennusta Päihdehäiriöt • Turvallisuusriskit arvioitava, tiivis seuranta, hoitoonohjaus. Säännöllinen päivätyö eduksi. • Päihdekäytön seuraamukset työkyvyttömyyden peruste, ei käyttö. • Aktiivinen hoito- tai kuntoutusjakso voi olla sairausloman peruste. • Toimintakyky ja työllistymiskyky elpyy 3kk päihteettömän jakson aikana, jos ei ole kohde-elinvaurioita • Huom. 1-3kk päihteetöntä jaksoa ennen neuropsykologin tutkimusta! Unettomuus • Heikentää muiden sairauksien hoitotasapainoa, lisää eläköitymisriskiä
- 21. 21 Psykiatristen oireiden yhteys toimintakykyvajeisiin WHODAS:lla 18kk seurannassa, Tanner ym. 2019 • Sosiaalisen fobian ydinoire, kielteisen arvioinnin pelko ennusti voimakkaimmin toimintakyvyn vajeen pysyvyyttä. • PTSD oireista dissosiatiiviset-, turtumus ja lamautumisoireet, traumamielikuviin liittyvä hidastuneisuus ja keskittymisvaikeus • Depressio-oireista väsymys, kognitiiviset puutokset, itsetuhoisuus ja unettomuus olivat yhteydessä huonoon toimintakykyennusteeseen. • Toimintakykyvajeiden pysyvyys edellyttää toiminnallisen harjoittelun yhdistämistä psykiatrisiin oireisiin suunnattuihin hoitoihin. • Kielteisen arvioinnin pelko, väsymys, keskittymisvaikeudet, matala mieliala ja dissosiatiiviset oireet ennustivat pitkittynyttä toiminnan vajetta.
- 22. 22 22 22 Depressio • Keskimäärin lieviä kognitiivisia puutoksia toiminnanohjauksessa, tarkkaavaisuudessa ja kielellisessä muistissa. • Vaikeassa/psykoottisessa masennuksessa vaikeammat puutokset, prosessoinnin hidastuminen -silloin pt muutoinkin työkyvytön • Enemmän puutoksia toipumisvaiheessa: useita masennusjaksoja takana ja pitkä masennuksen kesto, korkeampi ikä, alempi koulutustaso, vähemmän työuraa. • Huom. Kielteinen itsearviointi, kielteiset ajatusvääristymät ja tulkinnat • Muita haittaavia oireita: Väsymys, aloitekyvyn-, motivaation ja tarmon puute, päätöksenteon vaikeus, vetäytyneisuus. Kaksisuuntainen mielialahäiriö • Kognitiivisia puutoksia enemmän kuin unipolaarimasennuksessa • Maniassa vakava toimintakyvyn romahdus, hypomaniassa riski edetä maniaan, ja riskinä toimintakyvyn yliarvio subjektiivisesti ja objektiivisesti. • Profylaksia: Ennakoitava tasainen työkuormitus, säännöllinen päivätyö Huom maniajaksojen ja pitkittyneiden masennusjaksojen neurotoksisuus Psykiatriset häiriöt ja työkyky 2/4
- 23. Sofas-keskiarvot VDS tutkimuksessa (Rytsälä 2006) ei eläk. eläköityneet • Lähtötaso 53.6 47.2 • 0.5 vuoden kuluttua 69.4 53.9 • 1.5 vuoden kuluttua 73.9 65.6 23
- 24. 24 • Väestön poikkileikkaustutkimus Kanadassa Whodas 2.0 • N = 23 757 • Väestökeskiarvo 14.2 • Skitsofrenia 23.1 • Depressio, elinaikais-dg 14.4 • Depressio, ajankohtais-dg 23.6 Toimintakyky mielenterveyshäiriöissä Sjönnesen ym. 2016
- 25. 25 Psykoosit • Skitsofreniassa negatiivioireet ja kognitiiviset puutokset keskeisiä työkyvyn kannalta • Työkuormituksen mitoitus yhteistyössä psykiatrin, työterveyshuollon ja työpaikan kanssa: Säännöllinen työaika, ärsyketulvan rajaus, strukturoidut ja ennakoitavat vuorovaikutustilanteet, työyhteisön ja työnkuvan vakaus, muutoksien valmistelu, yöunen turvaaminen • Työtoiminta kuntoutumisen tukena: kolmannen sektorin vaihtoehdot, vapaaehtoistoiminta, sosiaaliset yritykset, palvelukodin työsalit, psykiatriset päivätoimintakeskukset • Työssäkäymiseen tehokkaalla lääkityksellä on vain vähäistä vaikutusta, tarvitaan ammatillista kuntoutusta (Percudani ym. 2004) • Ensin sijoita, sitten valmenna! Psykiatriset häiriöt ja työkyky 3/4
- 26. 26 Taiminen, Duodecim 2011;127:987–93 • Persoonallisuushäiriöt • Eivät ole kesken työuran alkavan työkyvyttömyysetuuden peruste, koska ovat pysyviä piirteitä. Sairauspoissaolo ei myöskään korjaa tilannetta eikä ole perusteltu pelkän persoonallisuushäiriön pohjalta • Piirteet voivat korostua kuormittavassa tilanteessa ja muun sairauden aikana • Vaikutus muun psykiatrisen sairauden ennusteeseen, edellyttää monipuolista kuntoutusta. Useimmissa persoonallisuushäiriössä psykoterapiakuntoutus kohentaa toimintakyvyn edellytyksiä • Diagnostisessa/työkykyarviossa psykiatri/ psykiatrinen tiimi mukana • Sosiaalisen ympäristön, mm työyhteisön vaikutus suuri • Myös työntekijän persoonallisuuspiirteet voivat johtaa ongelmiin työyhteisössä, yhteistyössä ja työilmapiirissä. 26 Psykiatriset häiriöt ja työkyky 4/4
- 27. 27 Ryhmä A, ”erikoiset ja erakot” Epäluuloinen persoonallisuus: • Vaikeuksia luottaa muihin, varautunut, epäilevä ja syyttelevä • Tulkitsee ihmisten puhuvan pahaa ja vihjailevan, puhuu itse pahaa • Katkeroituu, kantaa kaunaa pitkään ja syyttelee muita vastoinkäymisistä • Työyhteisössä aikaansaa epäilyjä Eristäytyvä persoonallisuus • Välttää muiden seuraa, työskentelee mieluiten yksin. • Ei saa mielihyvää sosiaalisesta kanssakäymisestä • Ei ole kiinnostunut työtovereidensa asioista tai tunteista. Psykoosipiirteinen persoonallisuus • Ajattelu on epäjohdonmukaista, erikoisia mielleyhtymiä, outoja sisältöjä • Todellisuudentaju pettää herkästi, heikko sosiaalisen stressinsietokyky • Taipumus maagiseen ajatteluun, outoihin uskomuksiin
- 28. 28 Ryhmä B, ”tunnepitoiset ja rajoja rikkovat ” Huomiohakuinen persoonallisuus • Haluaa olla esillä ja kärsii toisten viedessä huomion. Voi käyttäytyä provosoivasti, saattaa häiritä tai lähennellä huomaamattaan. • Kontakteissa pinnallinen, ei ihmisten asioihin syventyvä Epävakaa persoonallisuus • Ajautuu konflikteihin, synnyttää konflikteja, manipuloi • Intensiiviset, vaihtelevat tunnereaktiot, mielipiteet ja suhtautuminen ihmisiin tunnepitoista, mustavalkoista - jakaa leireihin. • Kokee herkästi itsensä torjutuksi ja loukkaantuu, kokee olevansa uhri. Narsistinen persoonallisuus • Raivostuu herkästi, jos kokee itsetuntoaan loukattavan. • Kaipaa ja vaatii ihailua ylläpitääkseen haavoittuvaa itsetuntoaan. • Oikeuttaa itselleen sääntöjen rikkomista, saattaa manipuloida. • Asioi mielellään korkeimpien auktoriteettien kanssa, ohittaa väliportaat Epäsosiaalinen persoonallisuus • Ei piittaa säännöistä ja muiden tunteista, käyttäytyy impulsiivisesti ja aggressiivisesti. • ”Valkokauluspsykopaatti” voi menestyä urallaan ajaessaan omia etujaan häikäilemättä, kykenee myös mielistelemään jos siitä on hyötyä.
- 29. 29 Ryhmä C, ”ahdistuneet ja arat” Vaativa persoonallisuus • Yksityiskohtiin paneutuva, ylitunnollinen, pikkutarkka, jäykkä ja joustamaton • Kadottaa kokonaisuuden tajun pyrkiessään täydelliseen järjestykseen • Ottaa liikaa vastuuta, perfektionistisesti viimeistelee, työsuoritus hidastuu • Vaatii itseltään ja muilta liikaa, ei siedä virheitä, ahdistuu niistä • Ajautuu herkästi työuupumukseen, ja esihenkilönä kuormittaa muita Estynyt persoonallisuus • Välttää aloitteen tekoa ja huomion kohteeksi joutumista • Pelkää muiden kritiikkiä, nolatuksi tulemista, kokee riittämättömyyttä • Ei osaa tuoda taitojaan esille, alisuoriutuja. Riippuvainen persoonallisuus • Suostuu ja tarjoutuu epämieluisiin tehtäviin saadakseen muiden tuen • Välttää itsenäisiä tehtäviä ja vastuun kantamista, sekä päätöksentekoa • Kyselee paljon neuvoja ja ahdistuu jollei saa jatkuvaa ohjausta • Kokee ettei pärjää ilman muita, ja saattaa kuormittaa muita takertuvuudella
- 30. 30 Sairauspoissaolon tarpeen arviointi Käypä hoito-suositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50121 • Työkyvyn arviossa sairauden/keskeisten sairauksien kokonaisuutena heikentämää toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn • Psykiatrinen sairaus tai oireilu voi heikentää muiden sairauksien hoitotasapainoa, sopeutumista ja pärjäämistä niiden aiheuttamien toimintakyvyn vajeiden kanssa. • Tieto työtehtävistä + kliininen tila + arvio toimintakyvyn heikkenemästä ja sen odotetusta kestosta hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaan • Psykiatrian EBM hoidot ja kuntoutukset, konsultoi psykiatria ajoissa • Jo sairauspoissaolokauden alkaessa harkitaan mahdollisuutta varhaiseen paluuseen terveydelle sopivaan työhön • Erityisesti psykiatrisissa sairauksissa näkymä jatkamisen/paluun mahdollisuuksista oleellista, kynnyksen madaltaminen, toivon ylläpito • Lähtökohtana on tukea sairauden tai vamman hoitoa siten, että vältetään potilaan turhaa passivointia ja epätarkoituksenmukaista sairaan roolia. • Tavallisissa psykiatrisissa sairauksissa kielteiset ajatusmallit johtavat herkästi sairausidentiteetin vahvistumiseen ja kapeutuvaan rooliin 2.6.2022 2.6.2022
- 31. 31 Sairauspoissaolon ja sen pituuden arvioinnin perusteita https://www.kaypahoito.fi/hoi50121 • Sairauspoissaolon mahdollistama lepo voi edistää toipumista tai se voi hidastaa sitä, joten sitä tulee käyttää harkitusti. • Psykiatrisilla potilailla, vailla toipumista edistävää päiväohjelmaa/sosiaalista kontaktia pelkkä lepo/yksinolo on haitaksi. • Samanaikaisten univalverytmin häiriöiden ja päihdeongelmien aktivaatio • Pelko-oireisten häiriöiden välttämiskäyttäytymisen laajeneminen altistuksen puuttuessa ja elinpiirin kapeutuessa • Huomion kohdentuminen keskeisesti oireisiin • Rutiinien hajoaminen, vaikeus päivittää tietoja, ja ylläpitää automatisoituneitakin taitoja. • Sosiaalisen tuen puute, pystyvyydentunteen ja itseluottamuksen lasku • Taloudellisen tilanteen ja osallistumismahdollisuuksien heikentyminen • Työstä poissaolon pitkittymiseen liittyy pysyvän työkyvyttömyyden riskin suureneminen. Erityisesti masennuspotilailla • Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa. 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 32. 32 Työhönpaluun onnistumiseen vaikuttavat tekijät https://www.kaypahoito.fi/hoi50121 • Työhön paluun valmiutta voidaan selvittää Työhön paluu janalla • Työhön paluun pystyvyyden tunnetta voidaan kartoittaa lyhyellä kyselyllä • Kuntoutujan subjektiivisen näkemyksen selvittäminen itsearviointimenetelmin auttaa häntä itseään jäsentämään työhönpaluuseen vaikuttavia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita, sekä ulkoisia tekijöitä ja tuomaan ne keskustelun piiriin. • Arvioinnin yhteydessä työhönpaluuta haittaavia ja edistäviä tekijöitä voidaan tunnistaa ja käsitellä, huomioiden myös sairaudelle ominaiset kielteiset tulkinnat ja ristiriidat. • Kuntoutuksen edetessä näillä mittareilla voidaan seurata työhönpaluun psykologisten valmiuksien kohenemista, mutta mikään numeroarvo ei ole yksiselitteinen este tai puolto työhönpaluulle. 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 33. Työhönpaluuvalmiusarvio (Terveysportti, Vuokko ja Tuisku 2017) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) 0.....1.....2.....3.....4.....5....6....7.....8.....9.....10 en lainkaan valmis täysin valmis • Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? • 1. • 2. • 3. • Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta? • 1. • 2. • 3.
- 34. 34 Työhönpaluu-pystyvyydentunne Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 0-6, ruksi oikea vaihtoehto 0= täysin eri mieltä <-> 6= täysin samaa mieltä Jos palaisin täysimääräisesti työhöni huomenna, olettaisin että: 1 Selviydyn vastoinkäymisistä 0 1 2 3 4 5 6 2 En suoriudu tehtävistäni tunteitteni takia 0 1 2 3 4 5 6 3 Pystyn asettamaan omat rajat työssä 0 1 2 3 4 5 6 4 Pystyn suoriutumaan työtehtävistäni 0 1 2 3 4 5 6 5 Selviydyn tunteiden kannalta vaativista tilanteista 0 1 2 3 4 5 6 6 Minulla ei jää voimavaroja mihinkään muuhun 0 1 2 3 4 5 6 7 Pystyn keskittymään riittävästi työhöni 0 1 2 3 4 5 6 8 Tulen kestämään työpaineita 0 1 2 3 4 5 6 9 En pysty ratkaisemaan mahdollisia ongelmia työssäni 0 1 2 3 4 5 6 10 Saan motivoitua itseäni riittävästi tehdäkseni työni 0 1 2 3 4 5 6 11 Selviydyn työn fyysisistä vaatimuksista 0 1 2 3 4 5 6 Kokonaispisteet Lagerveld ym 2010 Heikinheimo ym 2018 Huom. pisteyttäjälle: Kohdat 2,6,9 käänteisarvo
- 35. Toimintakyvyn itsearvio • Miten arvioit toimintakykyäsi kuluneen kuukauden aikana seuraavilla elämänalueilla? 0 = Ei toimintakykyä 100= Erinomainen toimintakyky • Ammatillinen toimintakyky (työssä, työnhaussa, opiskelussa) 0—10—20—30—40—50—60—70—80—90—100 • Sosiaalinen toimintakyky (ihmissuhteissa, harrastuksissa, asioiden hoitamisessa, osallistumisessa) • 0—10—20—30—40—50—60—70—80—90—100 • Henkilökohtainen toimintakyky (omista perustarpeista ja kodista huolehtiminen) • 0—10—20—30—40—50—60—70—80—90—100 35
- 37. 37 Työhönpaluun onnistumiseen vaikuttavat tekijät https://www.kaypahoito.fi/hoi50121 • Työtehtävien muokkaus työpaikalla (B) terveydenhuollon tukitoimet (C) ja monialaiset interventiot (B) nopeuttavat työhön paluuta. • Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat mm. hoidon tuloksena saavutettu riittävä työ- ja toimintakyky, taloudelliset kannusteet, työmotivaatio ja työhön paluuseen saatu tuki • Tiivis kontakti ja tukitoimien koordinaatio kannattaa säilyttää työterveyshuollossa, myös kontaktin säilyminen työyhteisöön on psyk potilaalle tärkeää (työtovereiden ja esimiehen yhteydenpito ja tuki) • Samalla asianmukainen psykiatrinen hoito konsultoivan psykiatrin toimesta tai muualla terveydenhuollossa, kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus verkostoyhteistyönä. 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 38. 38 Työhönpaluun onnistumiseen vaikuttavat tekijät https://www.kaypahoito.fi/hoi50121 • Depressiota sairastavilla ja masennusoireisilla työhön kohdistuvien interventioiden yhdistäminen kliiniseen hoitoon ilmeisesti vähentää sairauspoissaolopäivien määrää B. Sama pätee puhelimitse tai verkon kautta toteutettuun kognitiivis-behavioraaliseen hoitoon B ja järjestelmälliseen puhelimitse toteutettuun case management -ohjelmaan B. Myös valvottu voimaharjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaolopäiviä C. • Vaikeammin masentuneet tarvitsevat hoidon tehostusta, eivät vielä pysty hyödyntämään ammatillista kuntoutusta. • Hoitotasapainon ollessa kohtalainen, potilaan kyetessä huolehtimaan itsestään asteittainen, hyvin suunniteltu työhönpaluu edistää toipumista • Säännöllinen liikuntaharjoittelu vähentää masennus-, ahdistus- ja unettomuusoireita (Laukkala ja Kukkonen-Harjula 2019) 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 39. 39 Työhönpaluuennus- tetta heikentää Aineisto Lähde Ikä > 50v Ei TTH Ei koordinaatiota Meta-analyysi Meta-analyysi Cornelius ym. 2011 Cullen ym. 2017 Matala koulutus Pitkäaikais-dg Kuntatyöntekijä- kohortti Virtanen ym. 2011 Ei työtä, poissa>6kk Huono pystyvyyden- tunne Psyk.pkl kohortti TTH kohortti Työttömät Heikinheimo ym.2014 Lagerveld ym. 2010 Kerätär 2016 Pitkä s-poissaolo Työstressi Ruotsi, kohortti Terveys 2000 Hultin ym. 2012 Ahola ym. 2011 Komorbiditeetti Vaikeammat oireet, pidempi kesto Terveys 2000 Depressiokohortti Depressiokohortti Ahola ym. 2011 VDS julkaisuja VDS julkaisuja
- 40. 40 Mikä auttaa työhön kuntoutumisessa? • Psykiatrin konsultaatio matalalla kynnyksellä: aikaistaa työhönpaluuta 68 päivällä (Van der Feltz-Cornelis ym. 2010) • Aikaistettu psykoterapia lyhentää tehokkaammin depressio, ahdistus ja sopeutumishäiriöpotilaan sairauspoissaoloa (Marco ym 2020) • Psykoterapiakuntoutus kun on opiskelu/työpaikka (Kela 2008) • Työhön kohdentuvan moduulin sisältävä KBT lyhytterapia johtaa 65 päivää aikaisempaan työhönpaluuseen kuin vastaava interventio ilman työhön kohdennusta (Lagerveld ym. 2012). • Psykoosipotilailla IPS Individual placement and support (Bond ym. 2016, Cochrane-katsaus) • Depressiopotilailla riittävän varhainen työpaikkakuntoutus (Kivekäs ym 2008, Saarnio 2012) • Kuntoutuksen monialaisuus: KBT + työnmuokkaus + palveluohjaus/koordinaatio (Cullen ym 2017) 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 41. 41 Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults 2018 Studies in social security and health. Kela • 1163 vuonna mt-häiriön takia 2008 määräaik.työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa 18–34-vuotiasta • Yleisimmät syyt tkv-eläkkeeseen: masennushäiriö (39 %), skitsofrenia/muu psykoosi (34 %), mania/kaksisuuntainen mielialahäiriö (14 %). • Vain puolet oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen eläkettä. • Seuraavan 5v aikana yht 48 % oli jossain vaiheessa työssä, mutta seurannan päättyessä työssä oli vain 22 % • Nopeammin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta. • Seurannan lopussa työssä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma sekä psykoterapiasta että työhön paluuta tukevasta toiminnasta 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 42. 42 Depressio ja työhönpaluun interventiot Nieuwenhuijsen et al. Interventions to improve return to work in depressed people. Cochrane database 2020: Vain RCT- tutkimukset mukana Johtopäätökset: • työhön suunnatun ja kliinisen intervention yhdistelmä todennäköisesti vähentää sairauspäiviä, mutta vuoden seurannassa interventioryhmän ja verrokkiryhmän työssäolossa ei ollut eroa -> Depression uusiutumisalttius, jatkoseurannan ja tuen tarve? • masennusoireet vähenivät ja toimintakyky työssä koheni hiukan • psykologiset interventiot (terapia kasvotusten tai nettiterapiat) voivat vähentää sairauspäiviä verrattuna TAU • masennuslääkityksissä ei ollut eroa toisiinsa verrattuna sairauspoissaolojen suhteen 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 43. 43 KBT ja työhönpaluu-interventioiden vertailu eri potilasryhmissä, RCT Ruotsi • Salomonsson ym 2020: Effects of cognitive behavioural therapy and return- to-work intervention for patients on sick leave due to stress-related disorders: Results from a randomized trial. • Aineisto: 211 perusterv.huollon potilasta sairauslomalla (1-6kk) • Sairauteen kohdentuva KBT (x8-20), työhönpaluu-interventio (x10) ja niiden yhdistelmä (x10-25). • Työhönpaluu-interventio: 1. Käsitteellistäminen: sairauspoissaolon syiden selvittely, subjektiiviset esteet työhönpaluulle, työhön liittyvät tavoitteet • 2. Psykoedukaatio: tietoa sairauspoissaolon hyödyistä ja haitoista, näyttöön perustuvasta suosituksesta ja sosiaalivakuutuksen eduista • 3. Työhönpaluun suunnittelu yhdessä työnantajan, yleislääkärin ja sosiaalivakuutuksen edustajan kanssa. Asteittainen työhönpaluu • 4. Seuranta, ja tukea koettuihin vaikeuksiin. • Kaikissa vaiheissa kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä käytössä: behavioraalista aktivaatiota, altistusta, ongelmanratkaisuharjoittelua, stressinhallintaa kohdentuen työssä pärjäämiseen, ei muihin elämänalueisiin. 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 44. 44 Tulokset Salomonsson ym 2020 • Depressio, ahdistus ja unettomuuspotilailla työhönpaluu- interventio tai yhdistelmäinterventio vähensi sairauspoissaolopäiviä vuoden seurannassa enemmän kuin pelkkä sairauteen kohdistuva kognitiivinen terapia • Oireiden lievittymisessä ei eroa ryhmien välillä • Stressihäiriöissä (työuupumus- ja sopeutumishäiriö) interventioiden välillä ei ollut eroa työhönpaluussa • Kaikki interventiot lievittivät psyykkisiä oireita, vertailussa eniten oireita lievitti kognitiivinen terapia (uupumusoireet) tai yhdistelmäinterventio (stressioireet). Masennusoireiden suhteen menetelmissä ei ollut eroa. 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 45. 45 Työ on eduksi, työttömyys haitaksi mielenterveydelle • Työssä käymisellä on suuri merkitys elämänlaadun, psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden sekä toimintakyvyn kannalta (Carlier ym 2013, Modini ym 2016 • Pitkä sairauspoissaolo altistaa syrjäytymiselle työuralta (Hultin ym 2012) • Työllistyminen vahvistaa psyykkistä hyvinvointia ja suojaa depressiolta (Van der Noordt ym 2014) • Työttömyyden pitkittyessä riskit ja sairastavuus kasautuvat, mutta työkykyä heikentävät psykiatriset sairaudet jäävät usein toteamatta • Pitkäaikaistyöttömillä psykiatrisia ongelmia 65%:lla, erityisesti masennusta 48%:lla ja päihdeongelmia 33 %:lla. • Työkyvyttömiä 27% ja jo varhain työuralta syrjäytyneitä 18 % • (Kerätär 2016, Heikkinen 2016, Nurmela 2021) 2.6.2022 2.6.2022 Lähdetieto masterille
- 46. 46 Yhteenvetoa • DG +arvio sairauksien vaikutuksesta toimintakykyyn+ hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet? • Objektiiviset havainnot sekä subjektiivisen kokemuksen tarkastelu, potilaan osallistaminen. Myös voimavarat ja motivaatiotekijät huomioidaan. • Työ on eduksi psyykkiselle hyvinvoinnille, tuetaan jatkamaan työssä aina kun mahdollista, yhteensovitetaan toimintakyky ja työn vaatimukset. • Autetaan työhönpalaajaa kynnyksen yli – pystyvyyden tunteen vahvistaminen ja työpaikan tukitoimet. • Molempia tarvitaan -ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus, työ- ja sairauskohtainen. Monialainen kuntoutus