Timo Ståhl. Alueellinen hyvinvointikertomus -verkostoseminaari 7.2.2017. Helsinki.

1. Terveyden edistämisen mittaaminen ja
kustannusvaikuttavuus
Alueellinen hyvinvointikertomus - verkostoseminaari 7.2.2017,
Helsinki
Timo Ståhl, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö

2. 2
http://yle.fi/uutiset/3-9428915

3. Ymmärrys terveyden edistämisestä ->
haasteita mittaamiselle?
• Terveyden edistäminen laaja käsite
– Yhteinen, ”huokoinen” ymmärrys siitä, mistä puhumme
”yksilöillä ja yhteisöillä entistä paremmat mahdollisuudet hallita
terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä”
• Edistävästä ja ehkäisevästä työstä
– rokotukset, sairauksien riskitekijöihin vaikuttaminen, liikunnan
edistäminen, saasteettoman ympäristön luominen, terveellisten
valintojen kannustaminen lainsäädännön keinoin, sosiaalisen
turvaverkoston rakentaminen
• Ympäristöön ja yksilöön vaikuttaminen
– ympäristöä muokkaavat toimet ovat usein vaikuttavimpia, koska
niiden teho ei ole riippuvainen henkilön omasta valinnasta
3

4. Terveyden edistäminen ja ”golden standard”
eli RCT (randomised controlled trial)
RCT -asetelmat edellyttävät laboratoriomaisia olosuhteita,
jolloin kaikki väliintulevat muuttujat voidaan kontrolloida
1) terveyden edistäminen tapahtuu ihmisten arjessa
2) väliintulevien muuttujien kontrollointi mahdotonta
3) satunnaistaminen käytännössä vaikeata, joskus eettisesti
mahdotonta
4) kontrolliryhmien muodostaminen on ongelmallista
5) interventioiden vaikutukset terveydentilassa saattavat näkyä
vasta pitkän ajan kuluttua. Toisaalta, nopeitakin muutoksia
voidaan havaita esimerkiksi elintapojen muutoksissa
6) on epärealistista odottaa välittömiä, pysyviä muutoksia
yhden intervention perusteella
4

5. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen
5
• Selvä tieteellinen näyttö terveyden edistämisen ja sairauksien
ehkäisyn vaikuttavuudesta
• Myös useiden interventioiden kustannusvaikuttavuudesta on näyttöä
– Jotkut näistä säästävät kustannuksia, mutta useimmat tuottavat
lisähyötyjä (terveys ja muita) lisäkustannuksilla
• Useamman intervention toteuttaminen samanaikaisesti näyttää
olevan kustannusvaikuttavampaa (esim. tupakka, alkoholi ja
liikennetapaturmat)
• Lapsiin kohdistuvilla interventioilla on yleisesti ottaen suurin
potentiaali olla kustannusvaikuttava pidemmän vaikutusajan vuoksi
• Jotkut interventiot ovat kustannusvaikuttavia kymmenien vuosien
perspektiivillä, jotkut ovat kustannusvaikuttavia lyhyellä aikavälillä

6. 6
Kustannusvaikuttavia toimia
Tupakointi ++ Verotuksen muuttaminen
++ Lääkärin kehotus + puhelin tai itsehoitomateriaali
++Raskaana olevien naisten tupakkaneuvonta
++ Tupakoinnin mainonta- ja rajoituskielto
++ Tupakoinnin kieltäminen julkisilla paikoilla
(+) Joukkotiedotus
Alkoholi ++ alkoholin vähittäismyynnin rajoittaminen
++ alkoholimainonnan kieltäminen (ml sosiaalinen media)
++ alkoholiveron nostaminen + minimihinta määrittäminen per alkoholigramma
+ alkoholin alaisena ajamisen ehkäisy puhallustesteillä
+ lyhytneuvonta riskiryhmille ja alkoholihaittojen hoito
Ravitsemus Kustannustehokasta erityisesti väestötasolla
+ taloudelliset keinot (verot ja subventoinnit)
+ lapsiin kohdistuvan ruokamainonnan rajoittaminen
+ prosessoidun ruoan suolapitoisuuden, tyydyttyneen rasvan alentaminen
Liikunta + Terveydenhuollon lyhytneuvonta
+ pyöräilyreittien rakentaminen
+ joukkotiedotus kampanjat, kohtalainen vaikuttavuus kohderyhmässä,
kustannusvaikuttavuus suhde hyvä
Mielen-
terveys
+ interventiot läpi elämänkulun, alkaen varhaislapsuudesta: sosioemotionaalisen
oppimisen, selviytymistaitojen (coping) ja lasten ja vanhempien välisen siteen
vahvistaminen
+ riskiryhmien ohjelmia, kuten eristäytyneet vanhukset ja ensisynnyttäjät
Mercur et al 2013

7. Kustannusvaikuttavuustutkimus Suomessa
7
• Ongelmana kokeellisten ja havaintotutkimusten vähäisyys
• Kustannuksista on tietoa (esim. alkoholi, tupakka, diabetes jne.)
• Interventioiden vaikuttavuudesta on näyttöä
• Interventioiden kustannusvaikuttavuudesta näyttöä on vähän
• Kustannusvaikuttavia toimia ovat raportoineet useat kaupungit
– Imatran malli
• perhepalveluissa, etenkin lastensuojelussa, kustannukset kohosivat jopa 30% vuosittain: 30 000
asukkaan Imatralla paristasadastatuhannesta puoleen miljoonaan
• äitiysneuvolasta tuli hyvinvointineuvola, perustettiin kuusi uutta perhetyöntekijän vakanssia
• huostaanottojen määrä ja lastensuojelun tarve on laskenut vuosi vuodelta. Ei ainoastaan
kustannusten hillintää, vaan myös säästöä:
– vuonna 2011 lastensuojelulaitosten ostopalvelumenot olivat 2 miljoonaa euroa, vuonna 2012
enää 1,8 miljoonaa euroa
– Seinäjoella lasten lihavuus ja ylipaino laskuun 2009-2015
– Raisio säästi miljoonan lastensuojelussa
Tietoa hyvistä käytännöistä on, mutta niiden vaikutuksista ja
kustannuksista tarvitaan myös tutkimustietoa!!

8. 8
”On selvää, että terveyden edistämiselle
ja sairauksien ehkäisylle on taloudellista
näyttöä.
Nyt haasteena on edelleen vahvistaa
näyttöä sekä etsiä keinoja, joilla näyttöön
perustuva tieto voidaan muuttaa
jokapäiväiseksi, rutiiniksi toiminnaksi.”
Mercur, Sassi & McDaid (2013) Promoting health, preventing disease: Is
there an economic case? WHO, OECD, WHO Observatory.

9. KIITOS!
97.2.2017

10. Diabeteksen ehkäisy – DPS
• 4-vuoden interventio
– seven face-to-face counselling sessions with the study nutritionist
during the first year and every 3 months thereafter,
– voluntary free-of-charge supervised exercise sessions in the gym
• By 2009, the relative risk reduction was 38% during a median
follow-up of 9 years and a median time span of 13 years
from baseline.
• Similar findings from China Da Qing Diabetes Prevention Study, which
had a 43% lower diabetes incidence over 20 years, and with the
• US Diabetes Prevention Program Outcomes Study, which had a 34%
lower diabetes incidence over 10 years in the active intervention group
-> absolute risk reduction was 19.4%. The number needed
to treat to prevent one case of diabetes was thus 5.2.
22.9.2015 10

11. Diabeteksen ehkäisyn taloudelliset vaikutukset
Skenaario 1
• Tulokset osoittivat, että mikäli 58 prosenttia diabetesriskissä olevista säästyy
diabetekselta, BKT-vaikutus on yli prosentin. Rahamääräisinä tämä vastaa yli
2 miljardia euroa. Työllisyyden osalta vaikutukset vastaavat yli 31 000
henkilötyövuotta.
Skenaario 2
• Mikäli joka viides diabetesriskissä oleva säästyy diabetekselta
ennaltaehkäisyn ansiosta, ovat vaikutukset kansantalouteen yhä merkittävät.
Koko väestön tasolla BKT-vaikutus on noin 0,4 prosenttia (743 milj. euroa).
Vastaavat työllisyysvaikutukset ovat noin 11 000. Diabetesriskissä olevien ja
diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen vähentyminen muiden potilaitten
tasolle koko väestössä nostaisi BKT:ta 0,2 prosenttia (417 milj. euroa).
Vastaava työllisyysvaikutus on noin 6 200 henkilötyövuotta.
22.9.2015 11
Reini & Honkatukia 2016

12. 10% väestöstä käyttää 75% sosiaali- ja
terveydenhuollon kustannuksista1
22.9.2015 12
Leskelä ym. 2013
1 kolmen vuoden kumulatiivinen kustannusten jakauma

13. VÄITE
JA
VASTAVÄITTEITÄ
13

14. Väite 1
”Näyttö, että terveyden edistäminen säästää terveydenhuollon kustannuksia, koskee
yksittäisiä sairauksia. Jos katsomme koko väestöä, ei esim. diabeteksen ehkäisy vähennä
koko väestön terveydenhuollon kustannuksia, sillä ihmiset sairastuvat ja kuolevat sitten
johonkin muuhun ja terveydenhuollon pitää hoitaa nämä ihmiset.”
 tavoitteena on, että meillä on yhä vähemmän sairauksia, joita ihmiset sairastavat
useita vuosia (krooniset sairaudet). Kaikki luonnollisesti kuolevat johonkin ja ei silloin
enää ole kyse sairauden hoidosta, vaan saattohoidosta.
 sairaudet ovat erilaisia: toisiin sairauksiin liittyy vähemmän ja toisiin enemmän
liitännäissairauksia (esim. diabetes), joiden hoito on kallista. Tämän vuoksi sekä
primääri että sekundääripreventio on tärkeätä.
 moniin kroonisiin sairauksien vaikuttavat samat riskitekijät (vähäinen liikunta,
tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio)– tämän vuoksi
ehkäisy/edistäminen ei keskity ainoastaan yhteen sairauteen
14

15.  Esimerkiksi ehkäisevään työhön liittyen: MPR-rokotusohjelma säästää Suomessa 457
elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa - joka vuosi (Tuija Leino, Heini Salo, Tuuli Karppinen
2015) TAI
 esim. nykyään diabeteksen hoidon suorien kustannusten osuus Suomen
terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 % ja vähintään kaksi kolmannesta niistä
koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Kustannukset ovat myös
kasvamassa nopeasti. ks. myös Diabeteksen ehkäisy voisi kasvattaa Suomen taloutta
miljardeilla euroilla (http://www.uva.fi/fi/news/kaarinareini/),
15