Anne-Maria Pajari
Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Terveys ja proteiinit
Mihin proteiinia tarvitaan elimistössä?
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
2
Kuinka paljon proteiinia tarvitaan?
• Fysiologinen tarve riippuu
iästä
• Suomalaiset
ravitsemussuositukset
– Aikuiset ja yli 2-vuotiaat:
10–20 E%
1,1 - 1,3 g/kg
– Yli 65-vuotiaat:
15-20 E%
1,2 - 1,4 g/kg
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
3
Ikä
arvioitu tarve
(g/kg/vrk)
RDA
(g/kg/vrk)
RDA
(g/vrk)
0 - 6 kk 1,5 9
6 - 12 kk 1,0 1,2 11
1 v - 3 v 0,88 1,1 13
4 v - 8 v 0,76 0,95 19
9 v - 13 v 0,76 0,95 34
14 v - 18 v
pojat (61 kg) 0,73 0,85 52
tytöt (54 kg) 0,71 0,85 46
> 19 v
miehet (70 kg) 0,66 0,80 56
naiset (57 kg) 0,66 0,80 46
raskaana
olevat 0,88 1,1 71
imettävät 1,05 1,3 71
Millaista proteiinia tarvitaan?
– Aminohappokoostumus ratkaisee
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
4
Ravinnon proteiinin
ravitsemuksellinen laatu
riippuu sen aminohappo-
koostumuksesta.
Ruoassa tulee olla
riittävästi kaikkia
välttämättömiä
aminohappoja. Jos
yhdenkin määrä on vajaa,
elimistö ei pysty täysin
hyödyntämään muitakaan
aminohappoja.
• Suomalaisten keskimääräinen proteiinin saanti on 17E%
(Finravinto 2012)
Mistä suomalaiset saavat proteiininsa?
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
5
5%
23%
7%
2%
34%
23%
6%
peruna & kasvikset &
hedelmät
viljat
kala
kananmuna
liha
maitovalmisteet
muut
- suurin osa
proteiinista
eläinperäistä
- lihaa kulutetaan
182 g/vrk (miehet) ja
105 g/vrk (naiset)
- viljat suurin
kasviproteiinin lähde
• Proteiinin saantia ei tarvitse lisätä nykyisestä
• Eläinperäisen proteiinin, erityisesti punaisen lihan kulutusta
olisi tarpeen vähentää; ravitsemussuositus kehoittaa
rajoittamaan punaisen lihan 500 g / viikko (kypsää lihaa)
• Kasviperäisen proteiinin kulutusta tulisi lisätä, erityisesti
palkokasvit (hernet & pavut)
Miten proteiinien käyttöä tulisi muuttaa?
17-Jan-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
6
• korvataan osa eläinperäisestä proteiinista kasviperäisellä
• 150 vapaaehtoista työikäistä tervettä tutkittavaa
• noudattavat 12 viikkoa yhtä seuraavista kolmesta ruokavalioista
• tutkitaan suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja
tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä
Proteiinit ja terveys – ScenoProt-interventio
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
7
30 % 20 % 20% 30 %
1) Eläin:kasvi
70:30
eläinproteiinit:
maitotuotteet
kala
liha
kananmuna
eläinproteiinit:
maitotuotteet, kala,
liha, kananmuna
kasviproteiinit:
vilja
(leipä, pasta,
leivonnaiset)
peruna
riisi
2) Eläin:kasvi
50:50
eläinproteiinit:
maitotuotteet,
kala, liha,
kananmuna
kasviprot: myös
härkäpapu,
kaura, hamppu,
tattari, soija,
kvinoa, sienet…
3) Eläin:kasvi
30:70
kasviprot:
myös härkäpapu, kaura, hamppu,
tattari, soija, kvinoa, sienet…
Thank you!

Terveys ja proteiinit, Anne-Maria Pajari

  • 1.
    Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori,Helsingin yliopisto Terveys ja proteiinit
  • 2.
    Mihin proteiinia tarvitaanelimistössä? Novel protein sources for food security (ScenoProt) 2
  • 3.
    Kuinka paljon proteiiniatarvitaan? • Fysiologinen tarve riippuu iästä • Suomalaiset ravitsemussuositukset – Aikuiset ja yli 2-vuotiaat: 10–20 E% 1,1 - 1,3 g/kg – Yli 65-vuotiaat: 15-20 E% 1,2 - 1,4 g/kg Novel protein sources for food security (ScenoProt) 3 Ikä arvioitu tarve (g/kg/vrk) RDA (g/kg/vrk) RDA (g/vrk) 0 - 6 kk 1,5 9 6 - 12 kk 1,0 1,2 11 1 v - 3 v 0,88 1,1 13 4 v - 8 v 0,76 0,95 19 9 v - 13 v 0,76 0,95 34 14 v - 18 v pojat (61 kg) 0,73 0,85 52 tytöt (54 kg) 0,71 0,85 46 > 19 v miehet (70 kg) 0,66 0,80 56 naiset (57 kg) 0,66 0,80 46 raskaana olevat 0,88 1,1 71 imettävät 1,05 1,3 71
  • 4.
    Millaista proteiinia tarvitaan? –Aminohappokoostumus ratkaisee Novel protein sources for food security (ScenoProt) 4 Ravinnon proteiinin ravitsemuksellinen laatu riippuu sen aminohappo- koostumuksesta. Ruoassa tulee olla riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Jos yhdenkin määrä on vajaa, elimistö ei pysty täysin hyödyntämään muitakaan aminohappoja.
  • 5.
    • Suomalaisten keskimääräinenproteiinin saanti on 17E% (Finravinto 2012) Mistä suomalaiset saavat proteiininsa? Novel protein sources for food security (ScenoProt) 5 5% 23% 7% 2% 34% 23% 6% peruna & kasvikset & hedelmät viljat kala kananmuna liha maitovalmisteet muut - suurin osa proteiinista eläinperäistä - lihaa kulutetaan 182 g/vrk (miehet) ja 105 g/vrk (naiset) - viljat suurin kasviproteiinin lähde
  • 6.
    • Proteiinin saantiaei tarvitse lisätä nykyisestä • Eläinperäisen proteiinin, erityisesti punaisen lihan kulutusta olisi tarpeen vähentää; ravitsemussuositus kehoittaa rajoittamaan punaisen lihan 500 g / viikko (kypsää lihaa) • Kasviperäisen proteiinin kulutusta tulisi lisätä, erityisesti palkokasvit (hernet & pavut) Miten proteiinien käyttöä tulisi muuttaa? 17-Jan-17 Novel protein sources for food security (ScenoProt) 6
  • 7.
    • korvataan osaeläinperäisestä proteiinista kasviperäisellä • 150 vapaaehtoista työikäistä tervettä tutkittavaa • noudattavat 12 viikkoa yhtä seuraavista kolmesta ruokavalioista • tutkitaan suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä Proteiinit ja terveys – ScenoProt-interventio Novel protein sources for food security (ScenoProt) 7 30 % 20 % 20% 30 % 1) Eläin:kasvi 70:30 eläinproteiinit: maitotuotteet kala liha kananmuna eläinproteiinit: maitotuotteet, kala, liha, kananmuna kasviproteiinit: vilja (leipä, pasta, leivonnaiset) peruna riisi 2) Eläin:kasvi 50:50 eläinproteiinit: maitotuotteet, kala, liha, kananmuna kasviprot: myös härkäpapu, kaura, hamppu, tattari, soija, kvinoa, sienet… 3) Eläin:kasvi 30:70 kasviprot: myös härkäpapu, kaura, hamppu, tattari, soija, kvinoa, sienet…
  • 8.