Huoltovarmuus ja proteiinit, Jarkko Niemi
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•502 views
Huoltovarmuus ja proteiinit -esitys ScenoProt-hankkeen Rautaisannos proteiinitietoa -seminaarissa 2.11.2016. Professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke).
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Huoltovarmuus ja proteiinit, Jarkko Niemi
Similar to Huoltovarmuus ja proteiinit, Jarkko Niemi (20)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
Huoltovarmuus ja proteiinit, Jarkko Niemi
- 1. professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke) Huoltovarmuus ja proteiinit
- 2. • Omavaraisuus tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta tuottaa omin voimavaroin hyödykkeitä, joita tarvitsee (Huoltovarmuuskeskus) – Kulutushyödykkeet – Tuotantopanokset (energia, rehut, lannoitteet…) – Omavaraisuus vähentää riippuvuutta ulkoisista tekijöistä – Täydennysvalkuaisomavaraisuus korostuu usein • Proteiinimavaraisuusaste: Suomessa käytetty proteiini _ Suomessa tuotettu proteiini • Proteiini on osa ”tuotetta” – Omavaraisuus voi olla korkea, vaikka tuontia olisi paljon, jos tuotteissa samalla viedään paljon proteiinia – Proteiinin koostumuksella on merkitystä Mikä on proteiiniomavaraisuus? 2
- 3. Huoltovarmuus ja proteiiniomavaraisuus • Huoltovarmuus on kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. – Hyvä omavaraisuus Hyvä huoltovarmuus? • Kyky tuottaa ja turvata proteiinin saatavuus ja jakelu – Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen, uuden tuotantokapasiteetin luominen – Saatavuus markkinoilla – Varmuusvarastointi, tasainen saatavuus – Laatu ja hinta
- 4. Proteiini ruoka- ja elintarviketeollisuuskäyttöön, % (pl. rehu) 4 17.1.2017 Maitotuotteet Vehnä Sianliha Kala Siipikarjanliha Rypsi ja rapsi Naudanliha Muu kasviperäinen Ruis Kananmunat Peruna Kaura Vihannekset Muu liha Muu eläinperäinen
- 5. Mistä Suomi saa proteiininsa? 5 17.1.2017 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Viljat Nurmet Muu kasviperäinen Maitotuotteet Muu eläinperäinen Milj.kgraakaproteiinia Tuotanto Tuonti Vienti Proteiinin määrä milj. kg Hyödyke Tuotanto Tuonti Vienti Tuonnin osuus kotimaan käytöstä Viljat 474 34 84 8 % Nurmet 449 0 0 0 % Muu kasviperäinen 43 162 10 83 % Maitotuotteet 74 20 27 30 % Muu eläinperäinen 100 26 23 25 %
- 6. Kasviperäisen proteiinin lähteet ja käyttö Suomessa vuonna 2013 (milj. kg raakaproteiinia) 6 17.1.2017 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lähteet Käyttö Milj.kg Varaston muutos Vienti Ruoka-käyttö Muu käyttö Tuonti Tuotanto • Jos ei huomioida varastonmuutosta, tuotanto kattoi 96 % kotimaan käytöstä
- 7. Eräiden kasviperäisten tuotteiden raakaproteiinin tuotanto ja nettotuonti 7 17.1.2017 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Milj.kgraakaproteiinia Nettotuonti Tuotanto
- 8. • Väestönkasvu • Elintason nousu, mikä näkyy jo nyt mm. Kiinassa • Eläinperäisistä tuotteista saadaan globaalistin jopa kolmannes proteiinista - kulutus kaksinkertaistumassa 2000-2050 • Ovatko kasvava kysyntä ja nousevat hinnat mahdollisuus suomalaisen tuotannon lisäämiselle? • Proteiinin tuotanto ja kulutus alueellisesti epätasapainossa. Esimerkiksi noin 4/5 soijapavusta tulee Amerikoista, mutta EU ja Kiina ovat merkittävimpiä käyttäjiä • Ympäristönäkökohdat ja kiertotalous Megatrendit muokkaavat kysyntää 17-Jan-178
- 9. • Kotimaisen tuotannon lisääminen • Viljelytapojen kehittäminen ja satotasojen nostaminen – Yksikkötuotantokustannukset pienemmiksi • Kysynnän kasvu voi nostaa hintoja ja luoda markkinoilla tilaa soijan korvaamiseksi kotimaisilla vaihtoehdoilla • Uusien proteiinilähteiden kehittäminen (hyönteiset, levät yms.) • Sivutuotteiden hyödyntäminen proteiinilähteenä • Lisää kotimaisia innovaatioita (vrt. Härkis, Nyhtökaura, Mifu, …) Miten proteiiniomavaraisuutta voitaisiin parantaa?
- 10. Thank you!
Editor's Notes
- Ihmiset ja eläimet tarvitsevat valkuaista eli proteiinia, energiaa ja muita ravintoaineita elääkseen ja kasvaakseen
- Omavaraisuusaste = oma tuotanto / käyttö Valkuaisomavaraisuuden käsitettä käytetään kuitenkin kirjavasti. Yleisin sekaannus syntyy, kun esille kaivetaan numerotietoa. Usein nimittäin otetaan esille vain täydennysvalkuaisen omavaraisuus. Proteiiniomavaraisuus mittaa sitä, miten suuri osa tarvittavasta proteiinista on kotimaista alkuperää. Ulkomaankauppaa nettotuontina/-vientinä tai bruttomääräisenä. Ei tarkkaa tilastotietoa saatavilla
- Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat eri asioita, vaikka korkea omavaraisuus yhdistetäänkin hyvään huoltovarmuuteen, eli kykyyn turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömät perustoiminnot myös poikkeusoloissa. Omavaraisuusaste = oma tuotanto / käyttö Valkuaisomavaraisuuden käsitettä käytetään kuitenkin kirjavasti. Yleisin sekaannus syntyy, kun esille kaivetaan numerotietoa. Usein nimittäin otetaan esille vain täydennysvalkuaisen omavaraisuus.
- Taulukon luvut kuvaavat raakaproteiinin määrää vuonna 2013 Noin 95 prosenttia Suomessa viljellystä kasviperäisestä proteiinista saadaan joko viljasta tai nurmesta. Niiden osuus kasviperäisen proteiinin käytöstä on yli 80 prosenttia, joten kaiken kasviperäisen proteiinin omavaraisuusaste on 80−85 prosenttia. Viljojen proteiinipitoisuudet ovat pieniä soijaan verrattuna, mutta käytetyn viljan määrä on suuri. Nurmet ovat jopa viljaakin tärkeämpi proteiinin lähde. Nurmikasvien entistä laajempi käyttö ja viljojen proteiinipitoisuuden nostaminen voivatkin olla varteenotettavia keinoja parantaa proteiiniomavaraisuutta. Täydennysproteiinia tuodaan erittäin paljon (91% käytöstä). Pavun, herneen ym. uudempien tai pinnalla olevien proteiinilähteiden merkitys on toistaiseksi melko pieni! Eläinproteiinin tuotanto ja kulutus on tasapainoista, mutta kasviperäisestä proteiinista merkittävä osa menee eläinten rehuksi EU:n proteiiniomavaraisuusaste on …. Kaiken kasviperäisen proteiinin osalta runsaat 80 % Eläinperäisen proteiinin osalta lähes 105% Soijan osalta reilusti alle 10 % Rypsin/rapsin osalta runsaat 80 % Papujen osalta runsaat 20 % Soijan ja papujen viljely Euroopassa on vähäistä
- Omavaraisuusaste on noin 15 % Täydennysvalkuaisen korostaminen sumentaa kokonaiskuvaa! Täydennysproteiinia tuodaan erittäin paljon (91% käytöstä). Pavun, herneen ym. uudempien tai pinnalla olevien proteiinilähteiden merkitys on toistaiseksi melko pieni! Täydennysvalkuaista käytetään lähinnä korvaamaan kotimaisen viljan ja muiden rehuaineiden puutteita tuotantoeläinten ruokinnassa. Proteiinin koostumus on tärkeää! Tärkeimpiä Suomeen tuotavan täydennysvalkuaisen lähteitä ovat soija ja rapsi. Vaikka märehtijät saavat tarvitsemansa typellisen aineen pääosin säilörehusta ja viljoista, tarvitaan etenkin lypsylehmille ja vasikoille proteiinipitoisia täydennysrehuja. Naudoilla merkittävin täydennysvalkuaisen lähde on rypsi/rapsi. Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa käytetään runsaasti soijaa sen hyvän aminohappokoostumuksen, hinnan ja saatavuuden vuoksi.
- Afrikka, Aasia alituotantoalueita
- Viljelyalojen ja satotason lisääminen Tuottavuuden kohdentaminen - positiivinen rajahyöty? Kasvinjalostus Viljelykierto, tuotanto-osaaminen ja viljelytekniikat Pellon käytön muutokset (esim. kesantoalan käyttö) Palkokasvien maanparannusominaisuuksien hyödyntäminen Johtopäätös dia loppuun. Miten omavaraisuutta voidaan parantaa. Esim. Rehukäytössä hinta tärkeä (ei riitä, että esim. kotimaisesta herneestä maksetaan enemmän, vaan sen pitäisi myös olla rehukäyttöön riittävän edullista) Uudet proteiinilähteet (hyönteiset yms.) ja niiden hyödyntäminen Kotimaisten proteiinipitoisten kasvien viljelyn lisääminen ja siihen kannustaminen Soijan hinta ja kysyntä – onko siinä uhkia tai mahdollisuuksia? Positiivinen vire: kysynnän kasvu tuo mahdollisuuksia myös kotimaisille HaEsim. Rehukäytössä hinta tärkeä (ei riitä, että esim. kotimaisesta herneestä maksetaan enemmän, vaan sen pitäisi myös olla rehukäyttöön riittävän edullista) Uudet proteiinilähteet (hyönteiset yms.) ja niiden hyödyntäminen Kotimaisten proteiinipitoisten kasvien viljelyn lisääminen ja siihen kannustaminen Soijan hinta ja kysyntä – onko siinä uhkia tai mahdollisuuksia? Johtopäätös dia loppuun. Miten omavaraisuutta voidaan parantaa. Proteiiniomavaraisuus kuvaa kotimaasta saatavan proteiinin osuutta käytettävästä proteiinista Volyyminsa vuoksi nurmikasvit ja viljat ovat merkittävä proteiinin lähde ja niissä omavaraisuusaste on korkea. Kasviperäisen proteiinin tuotantoa on mahdollista lisätä mm. tuottavuutta nostamalla Eläinperäisen proteiinin osalta Suomi on jokseenkin omavarainen. Esimerkiksi maitotuotteita tuodaan ja viedään runsaasti, mutta kotieläimistä saatavan proteiinin kokonaistuotanto ja -kulutus ovat samaa suuruusluokkaa. Täydennysvalkuaisen käytön vuoksi eläintuotanto on kuitenkin riippuvainen tuontiproteiinista. Eläintuotannossa käytettävän täydennysvalkuaisen osalta proteiiniomavaraisuus on vain noin 15% luokkaa Kotimaisia korvaavia lähteitä on, mutta hintataso, koostumus tai saatavuus voi olla rajoittava tekijä Uusien proteiinilähteiden merkitys toistaiseksi melko pieni Tarvittaisiin sekä edullisia että korkean arvonlisän tuotteita