Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Tässä kuvasarjassa kerron karppaukseen liittyvästä kliinisestä tutkimuksesta ja esitän oman näkemykseni karppauksen asemasta ja siitä miten se tulisi toteuttaa.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyäReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.
Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -keskustelussaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.
Terveys ja proteiinit -esitys ScenoProt-hankkeen Rautaisannos proteiinitietoa -seminaarissa 2.11.2016. Anne-Maria Pajari
Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
Suomalaisten energiaravintoaineiden ja ruokien kulutusReijo Laatikainen
Tämä diasarjaa kertoo miten suomalaisten ruuan käyttö on muuttunut. Luvut perustuvat FAO:n tilastoihin, jotka puolestaan perustuvat suomalaisiin Ravintotaseisiin.
Dietary guidelines are accused to be the key reason for obesity and diabetes epidemic. This slide deck shows why they are not. Junk food diet is the key reason.
Tässä kuvasarjassa kerron karppaukseen liittyvästä kliinisestä tutkimuksesta ja esitän oman näkemykseni karppauksen asemasta ja siitä miten se tulisi toteuttaa.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyäReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.
Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -keskustelussaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.
Terveys ja proteiinit -esitys ScenoProt-hankkeen Rautaisannos proteiinitietoa -seminaarissa 2.11.2016. Anne-Maria Pajari
Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
Suomalaisten energiaravintoaineiden ja ruokien kulutusReijo Laatikainen
Tämä diasarjaa kertoo miten suomalaisten ruuan käyttö on muuttunut. Luvut perustuvat FAO:n tilastoihin, jotka puolestaan perustuvat suomalaisiin Ravintotaseisiin.
Dietary guidelines are accused to be the key reason for obesity and diabetes epidemic. This slide deck shows why they are not. Junk food diet is the key reason.
This presentation compares the effects of different animal proteins on cancer, diabetes, heart disease and stroke. Presentation covers fish, dairy, poultry, red meat, processed meat and eggs.
In this slide deck I demonstrate the effects of carbohydrate restriction on different lipoproteins such as HDL, LDL, non-HDL-cholesterol and apolipoprotein B (apoB). The effect of butter and saturated fat as such are compared to unsaturated fat and especially to canola oil. Meta-analysis by Mensink et al. 2003 is the primary reference for the analysis.
Fat intake US has remained rather stable during the past decades despite many claims. I present here the case based on USDA and NHANES data.
Claiming that fat intake has decreased in US is as silly as advising a dieter: “If you want to follow a low-fat diet just keep your fat intake at the current level and simply increase the consumption of carbs. Then you are on low-fat diet and you will reap all the benefits of the diet”
Diseases related to overweight are currently one of the most important public health problems, and the proportion of overweight people is still rising. Overweight is significantly more common among people with a low socio-economic background, and of particular concern is the increase of overweight among children and adolescents. At the same time the consumption of sweets and soft drinks has increased and their relative price has fallen. The intake of vegetables and fruit remains still scarce in comparison to recommendations. Against this background, there are good reasons to ask whether one could reduce the prevalence of overweight and otherwise promote health by taking health effects into account in the taxation of food.
In this study, we examine how increased taxation of sugary products and lower taxation of fresh vegetables, fruit and fish would affect food expenditure and, in particular, its distribution among consumers at different income levels as well as the demand for food products. For this aim, we estimate a modern consumption demand system for food consumption using Finnish data. The demand system is used to simulate the impacts of the tax changes on food consumption and energy intake. These changes can then be linked to nutrition-epidemiological studies to assess the impact of the tax changes on the prevalence of overweight, type 2 diabetes and coronary heart disease.
The results suggest that the demand of sweets, soft drinks and ice cream will fall significantly as a result of the sugar tax. This in turn reduces obesity and its consequences, particularly the incidence of diabetes. The incidence of coronary heart disease is also reduced. The impacts of the tax on sugar can be considered significant, especially since prevention via tax changes is cost effective. In addition, the results provide at least partial support for the idea that the effects of the sugar tax could be larger than average among low-income households, and therefore the sugar tax is likely to reduce health inequalities. The impacts of the sweets tax that came into force in 2011 will be about half that of the sugar tax.
Reduced VAT rates for fresh fish, fruit and vegetables have a positive direct effect on the incidence of coronary heart disease, which may, however, be partly offset due to increases in energy intake.
Suomalaisten virvoitusjuomien kulutus on Länsi-Euroopan pienimpiä. Kevytjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on noin kolmannes.
Suomalaiset lapset ja nuoret ovat lihoneet. Suurimpia syitä painon nousuun ovat liikunnan vähentyminen ja perheiden elämäntapojen muuttuminen. Myös ruokavaliolla on oleellinen merkitys. Asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena.
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Similar to Sokerin kulutus suomessa ja yhdysvalloissa (8)
Kaurajuomien, -jogurttien-, kermojen vertailua ravitsemuksellisen arvon suhteen. Fokus rasvan laadussa, proteiinissa, kuidussa ja suojaravintoaineissa, kuten D-vitamiinisssa, kalsiumissa, B12-vitamiinissa ja jodissa.
Teen tässä diasrajassa vertailua, miten suomalaisten syöminen muuttuisi ravintoaineiden saannin ja toisaalta ruuan käytön näkökulmasta, jos siirtyisimme planetaariseen ruokavalioon.
Tässä kuvasarjassa verrataan mineraalisuolaa, ruusu- eli vuorisuolaa ja tavallista ruokasuolaa. Merisuolan mineraalipitoisuudet ovat hyvin lähellä ruususuolaa.
1. Sokerin kulutus Suomessa ja USA:ssa
Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA Reijo Laatikainen
Lääkärikeskus Aava, syöpäsairaala Docrates, BoostOn Oy
www.pronutritionist.net
Page 1
2.
3. 95
92
100
95 94
88
90
84 85 87 87
82
79
30
40
50
60
70
80
90
100
110
Tilastoitu suomalaisten sokerin
kulutus 1990-2013 (g/henkilö/pv)
Lähde: Tilastokeskus, Ravintotase “Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti 1990–2013”
(laskettu annetusta kg/hlö/vuosi arvosta)
Saatavilla: http://www.maataloustilastot.fi/ravintotase
grammaa/hlö/pv
Molemmat sukupuolet yhdessä
4. Itse raportoitu sokerin kulutus
Finravinto-tutkimuksissa (g/henkilö/pv)
Lähde: Finravinto-tutkimukset 2012, 2007, 2002, 1997
Saatavilla: googlaa Finravinto ja ko. vuosiluku
1997 ja 2002 luvut koskevat koko aikuisväestöä, 2007 ja 2012 luvut vain työiikäisiä
42 43 44 43
54
49
53
51
30
40
50
60
70
80
90
100
110
1997 2002 2007 2012
grammaa/hlö/pv
Sininen=miehet Punainen=naiset
6. Tilastoitu yhdysvaltalaisten sokerin ja
muiden makeuttajien kuten fruktoosi-
maissisiirapin (HFCS) kulutus 1990-
2013 (g/henkilö/pv)
Source: USDA
[http://www.ers.usda.gov/data-products/food-availability-(per-capita)-data-system/.aspx]
87 83
90 88 86 92 95
103
108111 107
102
95 95
0
20
40
60
80
100
120
140
Molemmat sukupuolet yhdessä
grammaa/hlö/pv
7. Finravinto ja Ravintotase: eri tulokset
samasta aiheesta
• Tutkittavat aliraportoivat ruuankäyttönsä Finravinto-tutkimuksissa,
kuten kaikissa muissakin itseraportointiin perustuvissa tutkimuksissa
– Unohdetaan syötyjä/juotuja ruokia
– Halutaan antaa hyvä kuva itsestä eli kerrotaan totuutta vähäisempi
ruuan käyttö
– Vähennetään ja muutetaan ruuankäyttöä kun se joudutaan
kirjaamaan ruokapäiväkirjalla tai ruuankäyttökyselyllä
• Ravintotase ei pysty huomioimaan tarkasti hävikkiä, vaikka pyrkii
ottamaan sen osittain huomioon
• ”Totuus” sokerin ja muiden ravintoaineiden saannista lienee jossakin
itseraportoidun ja tilastoidun välissä. Mielestäni todennäköisesti
lähempänä tilastoitua kuin itseraportoitua
Page 7