Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voimakkaammin

Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voimakkaammin

• 1.
  Maan viljavuusfosfori- pitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voimakkaammin MaaritTermonen, Arja Louhisuo (Mustonen), Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi Maataloustieteen Päivät 10.1.2024, Helsinki Kuva: Maarit Termonen/Luke
• 2.
  Johdanto • Fosforilannoituskokeita ontyypillisesti tehty koeasetelmalla, jossa erisuuruisia P-lannoituksia verrataan P-lannoittamattomaan kontrolliin viljavuus-P-luokaltaan tasaisella koealueella. → tutkimustietoa maan viljavuusluokan vaikutuksesta, tai etenkään viljavuusluokan ja P-lannoituksen yhdysvaikutuksesta ei juuri ole • Ohran tiedetään hyötyvän P-lannoituksesta säilörehunurmia enemmän • Karjatilojen nurmikierrossa on usein mukana ohraa • Tässä kokeessa tutkittiin maan viljavuus-P-luokan ja P-lannoituksen yhdysvaikutusta tätä tarkoitusta varten valmistetulla tutkimusalustalla Kuva: Juliana Roivainen/Luke
• 3.
  Tutkimusalustan perustaminen • Valittiinpeltolohko, jossa matala viljavuusfosforipitoisuus • Maalaji runsasmultainen hiesusavi (rm HsS) • Sijainti Luke Kuopio Maaningalla Pohjois-Savossa • Nostettiin maan P-lukua kaksoissuperfosfaattilannoituksella (P 20%) ja kynnöillä vuosina 2017 ja 2018. • Tuloksena latinalainen neliö (kolme viljavuusfosforitasoa, kolme kerrannetta), jossa kunkin alueen koko 70 m x 70 m. Ks. tutkimusalustan perustamisesta tarkemmin: Mustonen ym. 2022. Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusalusta – mihin lannoitusfosfori maassa päätyy? Maataloustieteen Päivät 2022, Esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 39. s. 205. matala keskim. korkea korkea matala keskim. keskim. korkea matala
• 4.
  Koeasetelma ja kokeentoteutus • Kokeen toteutus 2020–2023 • Pääruutu maan P-luokka (matala PAAC 5,3 mg/l, keskimääräinen 13,6 mg/l, korkea 22,9 mg/l) • [Osaruutu kasvilaji, puitava ohra ja säilörehunurmi, tässä käsitellään vain ohraa] • Osa-osaruutu P-lannoitus (0, 10, 20 ja 40 kg P/ha) • Kaarle-ohra, 500 kpl itävää siementä/m2, 100 kg N/ha + 53 kg K/ha (NK2), P-portaat kylvön yhteydessä sekoitettuna NK2:een (superfosfaatti P20) • Kasvinsuojeluruiskutus • Puinti • Määritetty mm. sato (15 % kosteus), hehtolitrapaino, jyvien P-pitoisuus • Maasta mm. viljavuus-P ruuduittain joka syksy • Tulossa kevät 2024: Fosforin huuhtoumakoe SIMU-olosuhdekammiossa
• 5.
  Jyväsato • Vuonna 2021sato oli todella heikko kuivuuden vuoksi. • Vuonna 2020 sato oli oikein hyvä huomioiden maantieteellinen sijainti ja pellon ominaisuudet, 2022 ja 2023 kohtalaisia 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 2020 2021 2022 2023 sato, kg/ha Keskimääräinen jyväsato (15% kosteus) eri vuosina
• 6.
  Yhdysvaikutus • Matalassa P-luokassa20P ja 40P tuottivat suuremman kumulatiivisen sadon kuin 0P (p < 0,05), vuosikohtaisesti tämä oli tilastollisesti merkitsevä 2022 ja 2023 • Keskimääräisessä ja korkeassa P- luokassa P-lannoituksella ei ollut vaikutusta satoon, paitsi yksittäisenä vuonna 2023, jolloin 20P ja 40P tuottivat korkeamman sadon kuin 0P keskimääräisessä luokassa (p < 0,05) Maan P-luokka 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 0P 10P 20P 40P sato, kg/ha Keskimääräinen P-luokka 2023 a ab b b
• 7.
  Yhdysvaikutus Voidaanko matalassa P-luokassa riittävälläP-lannoituksella saada yhtä korkea sato kuin keskimääräisessä tai korkeassa luokassa ilman P- lannoitusta? Maan P-luokka Kumulatiivinen sato 2020-2023: 10 kg P/ha –lannoitus matalassa P- luokassa riitti tuottamaan saman sadon kuin 0 P keskimääräisessä 40 kg P/ha ei riittänyt matalassa P-luokassa samaan satoon kuin 0 P korkeassa Tässä kuitenkin vuosikohtaista vaihtelua
• 8.
  Jyvien laatu • Viljavuusluokallatai P-lannoituksella ei pääosin ollut vaikutusta hehtolitrapainoon tai jyvien P- pitoisuuteen • Vain vuonna 2022 korkeassa viljavuusluokassa saatiin korkeampi hlp (59,5 kg) ja jyvien P-pitoisuus (5,6 g/kg ka) kuin muissa kahdessa (hlp 57,5 kg ja P 5,3 g/kg ka) Vuosi Hlp (kg) P-pitoisuus (g/kg ka) 2020 60,2 4,0 2021 52,8 5,6 2022 58,2 5,4 2023 62,7 4,6 Kuva: Juliana Roivainen/Luke
• 9.
  Viljavuus-P:n muutos maassa •Neljän kasvukauden aikana 0P ja 40P ovat erkaantuneet toisistaan kaikissa kolmessa viljavuus-P-luokassa • Vuosittain tapahtuva kyntö todennäköisesti lisää käyrien sahaamista 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 2020 kevät 2020 syksy 2021 syksy 2022 syksy 2023 syksy Viljavuus-P AAC , mg/l Viljavuus-P muutos maassa Matala 0P Matala 40P Keskimääräinen 0P Keskimääräinen 40P Korkea 0P Korkea 40P välttävä tyydyttävä hyvä korkea
• 10.
  P-tase • Matalassa ja keskimääräisessä luokassataseet samaa tasoa • Korkeassa luokassa taseet 10-20 kg matalampia (p < 0,05, korkeampi satotaso → korkeampi P-poistuma) -80 -40 0 40 80 120 0 10 20 40 0 10 20 40 0 10 20 40 P-lannoitus kg/ha/vuosi P-tase vilja 2020-2023 Matala Keskimääräinen Korkea 16P 0P 5-10P Fosforilannoituksen enimmäismäärät
• 11.
  Johtopäätökset • Ohran satooli pienempi matalassa P-luokassa (5,3 mg/l) verrattuna korkeaan (22,9 mg/l). Matalassa luokassa P-lannoitus nosti satoa. • Keskimääräisessä (13,6 mg/l) ja korkeassa luokassa P-lannoituksella ei saatu suoraa satohyötyä. • Ohra on usein mukana karjatilojen nurmikierrossa. Ohran nurmesta poikkeava fosforitarve on syytä ottaa huomioon. Kuva: Juliana Roivainen/Luke
• 12.
  Kiitos! Koe toteutettiin FOMA(2020, Luke) ja FOMARE (2021–2023, MMM Makera + Yara Suomi) –hankkeissa.