SlideShare a Scribd company logo
1
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama stressi näkyy
timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja
kivennäispitoisuuksissa
Kirsi Järvenranta, Oiva Niemeläinen, Arja Mustonen, Johanna
Nikama ja Perttu Virkajärvi
Luonnonvarakeskus (Luke)
28.6.2022
2 28.6.2022
2 28.6.2022
Ilmasto ja säät muuttuvat
• Ilmastonmuutoksen myötä nurmen kasvun kannalta haastavat
sääolosuhteet yleistyvät
• Esim. alkukesän 2017 viileys, kesän 2020 ensimmäisen niiton aikana
vallinnut helle johti Maaningalla nurmen dormanssiin (syvä lepotila),
heinäkuun kuivuus 2021 rajoitti toista satoa
• Mikä on sääolojen merkitys nurmen kannalta? Timotei on viileän
ilmaston kasvi, kärsiikö enemmän kuumuudesta/kuivuudesta kuin
nurminata?
• Yhden tekijän stressi vs monen tekijän yhtäaikainen vaikutus
• Esim. kuivuus ei yksinään yleensä nopeuta kasvin kehittymistä tai
vanhenemista, mutta yhdistyneenä kuumuuteen, rehuarvo laskee
nopeammin
• Kokeillaan miten äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttavat >
kasvihuonekoe
Miten äärisääkoe tehtiin?
• Kasvihuonekoe Jokioisissa (Luke)
• Timotei ja nurminata: kylvö, kasvatusastia: 4.4 kg maata, rm HtMr,
220 mg/l K, 12 mg/l P
• Kalkitus, lannoitus (250 mg N/kg, 155 mg K/kg ja 50 mg P/kg),
kylvö ja kasvatus, tasausniitto, vernalisaatio ja sitten koekasvatus
ja niitot
• Lannoitukset: 250 mg N ja 155 mg K /kg maata/niitto
• Kokeessa alkuun 3 vkoa samoissa normaalioloissa, sitten altistus
käsittelyille sekä ensimmäisessä (ES) että jälkisadossa (JS) 2
viikkoa ennen niittoa. 4 toistoa / käsittely.
• Kosteusolot maan kenttäkapasiteetista laskettuna:
• Märkä 100 % (Vesi lähes seisoo purkeissa)
• Optimi 50-70 % (Kostea)
• Kuiva 40 % (Rutikuiva)
• Lämpötilat, vuorokausirytmi 18/6 h:
• Kylmä 10 / 2 C (ES puuttuu, kylmiörikko)
• Normaali 17 / 12 C
• Kuuma 25 / 17 C
4
Timotei normaalilämpötila, JS
Timotei normaalilämpötila, ES
Kuiva Optimi Märkä
5 28.6.2022 5
Kuivuus ja kylmyys verottivat satoa (kuvissa jälkisato)
1.10.2020
• Märissä olosuhteissa lämpötilan nousu
lisäsi satoa lähes suoraviivaisesti
• Timotei hieman parempi märkä+kylmä –
olosuhteissa, mutta sieti myös hyvin
kuumuutta, kun maa on kostea
• Veden puute rajoittaa nadan satoa
normaali ja kuuma -olosuhteissa
• Uudet nurmilajikkeet ovat tehokkaita
vedenkäyttäjiä ja kärsivät helposti
kuivuudesta, jos lämpötila on kasvulle
suotuisa.
• Nurmien kastelulla mahdollisuus
sadonlisään lämpötilasta huolimatta
(kylmässäkin +20-50%, kuumassa yli 2x,
kun kuivaa)
Sokeripitoisuus heijastaa stressiä
• Kasvun rajoittuminen nosti
sokeripitoisuutta
• Korkeimmat sokeripitoisuudet kuivissa
olosuhteissa, myös kylmässä korkeat,
hengitys hidasta
• Kuumassa hengitys hajottaa sokereita
• Yksittäinen rajoittaja voi nostaa
sokeripitoisuutta enemmän kuin
yhdistelmä: timoteilla korkein sokeri oli
normaali-kuivassa: voi yhteyttää, mutta
kuivuus rajoittaa kasvua
• Nadalla korkein kylmä-kuivassa, mutta
silläkin havaittavissa samaa ilmiötä
Maan märkyys lisäsi nurmen fosforinottoa
• Kuivuus heikentää fosforin
liukoisuutta maassa > kasvin on
vaikea ottaa P
• Kosteus lisää liukoisuutta > P otto
helpottuu
• JS lämpötilalla ei paljoa vaikutusta
• P-otto vaatii energiaa > ”pumpattava”
• Kuivissa olosuhteissa P-otto vaikeaa,
joten sitä kannattaa ottaa ylimäärin
silloin, kun mahdollista?
• Saako syksyn viileys ja märkyys
nurmen tankkaamaan fosforia
kevääksi?
8 28.6.2022 8
Sulavuus käyttäytyi jokseenkin odotetusti
• Lämpötilan nousu (suurempi
lämpösumma: kylmä 269, normaali
376 ja kuuma 478 C) heikensi
odotetusti D-arvoa kummassakin
sadossa molemmilla lajeilla
• Kiihdyttää soluseinän kehitystä
(lignifikaatio)
• Vaikka kuivassa tai kylmässä D-arvo
on parempi, myös sato on pienempi
9 28.6.2022
9 28.6.2022
Valkuainen ja NFD – odotetut tulokset
• RV-pitoisuus vastasi kenttäkokeiden tuloksia (ES
130-170 g/kg ka, JS 170-210 g / kg ka)
• Onnistunut N-lannoitus, ei viljelyolosuhteista
poikkeavaa typpivajeen aiheuttamaa stressiä
• NDF –pitoisuus nousi loogisesti sekä lämpötilan
että kosteuden mukana molemmissa sadoissa (ES
490 > 640 g kg/ka, JS 400 > 540 g kg/ka)
• Nurminata lehtevämpää, suurempi tuhkapitoisuus
10 28.6.2022
10 28.6.2022
Mitä tästä opimme?
• Ilmeisesti uudet timotei- ja nurminatalajikkeet pystyvät
hyödyntämään pitkäänkin jatkuvaa korkeaa lämpötilaa, mutta vain
kun vettä on runsaasti saatavilla, kenttäkapasiteetti lähellä 100 %
• Kokeen optimikosteuskäsittely, 50-70% kenttäkapasiteetista,
vastannee paremmin pelto-olosuhteita > silloin kuumuuden
aiheuttama stressi vähensi satoa
• Sokeripitoisuus heijastelee stressiä, mutta ei ole yksiselitteinen
indikaattori, vaan yhteyttämisen, kasvun ja hengityksen
yhdistelmä
• Lämpötilasta riippumatta molemmat kasvit ottivat fosforia sitä
enemmän mitä kosteampi maa oli ja näyttivät ottavan sitä yli
hetkellisen tarpeensa
• Poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamat muutokset rehun
koostumuksessa ovat merkittäviä ja ne tulee huomioida
ruokinnan suunnittelussa.
11 28.6.2022
11 28.6.2022
Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen
• Kasvuston vedentarve on suuri, satovaste selvä
• Jalostuksella kohti paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita
• Kastelun mahdollisuudet? Noin 66 % pelloista alle 300
metrin päässä vesistöstä (Peltonen-Sainion ym. 2015)
• Kastelulla merkitystä myös typen hyväksikäyttöön,
hiilensidonnan kannalta ja turvemaiden päästöjen
vähentämisessä
• Sienikumppanit voivat auttaa kuivuudenkestävyydessä,
tästä hyviä tuloksia tutkimuksissa (Gagné-Bourque ym.
2016)
• Satosuunnittelu > pikkukakkonen, painotettu kolmas sato
• Myös ns. ”pitkä teksti” saatavilla, siinä muitakin tuloksia
tästä kokeesta
12 28.6.2022

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 

Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja kivennäispitoisuuksissa

  • 1. 1 Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja kivennäispitoisuuksissa Kirsi Järvenranta, Oiva Niemeläinen, Arja Mustonen, Johanna Nikama ja Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus (Luke) 28.6.2022
  • 2. 2 28.6.2022 2 28.6.2022 Ilmasto ja säät muuttuvat • Ilmastonmuutoksen myötä nurmen kasvun kannalta haastavat sääolosuhteet yleistyvät • Esim. alkukesän 2017 viileys, kesän 2020 ensimmäisen niiton aikana vallinnut helle johti Maaningalla nurmen dormanssiin (syvä lepotila), heinäkuun kuivuus 2021 rajoitti toista satoa • Mikä on sääolojen merkitys nurmen kannalta? Timotei on viileän ilmaston kasvi, kärsiikö enemmän kuumuudesta/kuivuudesta kuin nurminata? • Yhden tekijän stressi vs monen tekijän yhtäaikainen vaikutus • Esim. kuivuus ei yksinään yleensä nopeuta kasvin kehittymistä tai vanhenemista, mutta yhdistyneenä kuumuuteen, rehuarvo laskee nopeammin • Kokeillaan miten äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttavat > kasvihuonekoe
  • 3. Miten äärisääkoe tehtiin? • Kasvihuonekoe Jokioisissa (Luke) • Timotei ja nurminata: kylvö, kasvatusastia: 4.4 kg maata, rm HtMr, 220 mg/l K, 12 mg/l P • Kalkitus, lannoitus (250 mg N/kg, 155 mg K/kg ja 50 mg P/kg), kylvö ja kasvatus, tasausniitto, vernalisaatio ja sitten koekasvatus ja niitot • Lannoitukset: 250 mg N ja 155 mg K /kg maata/niitto • Kokeessa alkuun 3 vkoa samoissa normaalioloissa, sitten altistus käsittelyille sekä ensimmäisessä (ES) että jälkisadossa (JS) 2 viikkoa ennen niittoa. 4 toistoa / käsittely. • Kosteusolot maan kenttäkapasiteetista laskettuna: • Märkä 100 % (Vesi lähes seisoo purkeissa) • Optimi 50-70 % (Kostea) • Kuiva 40 % (Rutikuiva) • Lämpötilat, vuorokausirytmi 18/6 h: • Kylmä 10 / 2 C (ES puuttuu, kylmiörikko) • Normaali 17 / 12 C • Kuuma 25 / 17 C
  • 4. 4 Timotei normaalilämpötila, JS Timotei normaalilämpötila, ES Kuiva Optimi Märkä
  • 5. 5 28.6.2022 5 Kuivuus ja kylmyys verottivat satoa (kuvissa jälkisato) 1.10.2020 • Märissä olosuhteissa lämpötilan nousu lisäsi satoa lähes suoraviivaisesti • Timotei hieman parempi märkä+kylmä – olosuhteissa, mutta sieti myös hyvin kuumuutta, kun maa on kostea • Veden puute rajoittaa nadan satoa normaali ja kuuma -olosuhteissa • Uudet nurmilajikkeet ovat tehokkaita vedenkäyttäjiä ja kärsivät helposti kuivuudesta, jos lämpötila on kasvulle suotuisa. • Nurmien kastelulla mahdollisuus sadonlisään lämpötilasta huolimatta (kylmässäkin +20-50%, kuumassa yli 2x, kun kuivaa)
  • 6. Sokeripitoisuus heijastaa stressiä • Kasvun rajoittuminen nosti sokeripitoisuutta • Korkeimmat sokeripitoisuudet kuivissa olosuhteissa, myös kylmässä korkeat, hengitys hidasta • Kuumassa hengitys hajottaa sokereita • Yksittäinen rajoittaja voi nostaa sokeripitoisuutta enemmän kuin yhdistelmä: timoteilla korkein sokeri oli normaali-kuivassa: voi yhteyttää, mutta kuivuus rajoittaa kasvua • Nadalla korkein kylmä-kuivassa, mutta silläkin havaittavissa samaa ilmiötä
  • 7. Maan märkyys lisäsi nurmen fosforinottoa • Kuivuus heikentää fosforin liukoisuutta maassa > kasvin on vaikea ottaa P • Kosteus lisää liukoisuutta > P otto helpottuu • JS lämpötilalla ei paljoa vaikutusta • P-otto vaatii energiaa > ”pumpattava” • Kuivissa olosuhteissa P-otto vaikeaa, joten sitä kannattaa ottaa ylimäärin silloin, kun mahdollista? • Saako syksyn viileys ja märkyys nurmen tankkaamaan fosforia kevääksi?
  • 8. 8 28.6.2022 8 Sulavuus käyttäytyi jokseenkin odotetusti • Lämpötilan nousu (suurempi lämpösumma: kylmä 269, normaali 376 ja kuuma 478 C) heikensi odotetusti D-arvoa kummassakin sadossa molemmilla lajeilla • Kiihdyttää soluseinän kehitystä (lignifikaatio) • Vaikka kuivassa tai kylmässä D-arvo on parempi, myös sato on pienempi
  • 9. 9 28.6.2022 9 28.6.2022 Valkuainen ja NFD – odotetut tulokset • RV-pitoisuus vastasi kenttäkokeiden tuloksia (ES 130-170 g/kg ka, JS 170-210 g / kg ka) • Onnistunut N-lannoitus, ei viljelyolosuhteista poikkeavaa typpivajeen aiheuttamaa stressiä • NDF –pitoisuus nousi loogisesti sekä lämpötilan että kosteuden mukana molemmissa sadoissa (ES 490 > 640 g kg/ka, JS 400 > 540 g kg/ka) • Nurminata lehtevämpää, suurempi tuhkapitoisuus
  • 10. 10 28.6.2022 10 28.6.2022 Mitä tästä opimme? • Ilmeisesti uudet timotei- ja nurminatalajikkeet pystyvät hyödyntämään pitkäänkin jatkuvaa korkeaa lämpötilaa, mutta vain kun vettä on runsaasti saatavilla, kenttäkapasiteetti lähellä 100 % • Kokeen optimikosteuskäsittely, 50-70% kenttäkapasiteetista, vastannee paremmin pelto-olosuhteita > silloin kuumuuden aiheuttama stressi vähensi satoa • Sokeripitoisuus heijastelee stressiä, mutta ei ole yksiselitteinen indikaattori, vaan yhteyttämisen, kasvun ja hengityksen yhdistelmä • Lämpötilasta riippumatta molemmat kasvit ottivat fosforia sitä enemmän mitä kosteampi maa oli ja näyttivät ottavan sitä yli hetkellisen tarpeensa • Poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamat muutokset rehun koostumuksessa ovat merkittäviä ja ne tulee huomioida ruokinnan suunnittelussa.
  • 11. 11 28.6.2022 11 28.6.2022 Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen • Kasvuston vedentarve on suuri, satovaste selvä • Jalostuksella kohti paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita • Kastelun mahdollisuudet? Noin 66 % pelloista alle 300 metrin päässä vesistöstä (Peltonen-Sainion ym. 2015) • Kastelulla merkitystä myös typen hyväksikäyttöön, hiilensidonnan kannalta ja turvemaiden päästöjen vähentämisessä • Sienikumppanit voivat auttaa kuivuudenkestävyydessä, tästä hyviä tuloksia tutkimuksissa (Gagné-Bourque ym. 2016) • Satosuunnittelu > pikkukakkonen, painotettu kolmas sato • Myös ns. ”pitkä teksti” saatavilla, siinä muitakin tuloksia tästä kokeesta