Kasvavien lihanautojen ruokinta, Arto Huuskonen

1. 1
Kasvavien lihanautojen ruokinta
Arto Huuskonen, Luke
Lihanautojen ruokinta webinaari 16.3.2021
Osaamisella tehoa – Luomutuotannon koulutushanke
Rantalaidun-hanke
15.3.2021

2. 2 15.3.2021
Kannattavan ruokinnan perusta on kustannustehokas rehuntuotanto
• Korkeiden rehukustannusten syinä voivat olla muun muassa:
– kallis ostorehu
– pellon alhainen tuotto
– rehun haaskaus: rehua tuotetaan liian paljon kulutukseen nähden
Alustuksen pääpaino kasvavan naudan ruokinnassa
Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä onnistuminen asettavat kuitenkin aina
reunaehdot yrityksen taloudelliselle tulokselle.

3. 3
Lihanaudan ruokinnan lähtökohta
Peruslähtökohtana naudan ruokinnassa on, että rehua tulee olla vapaasti tarjolla
kaiken aikaa. Jos tämä ei käytännössä toteudu, on ruokinnansuunnittelu rakennettu
tyhjän päälle.
Seosrehuruokintaa sovellettaessa eläin itse säätelee syömänsä rehun määrän,
kunhan seoksen koostumus on oikein suunniteltu ja sitä on riittävästi tarjolla.
Seosrehuruokinnalla vapaa rehun saanti toteutuu silloin, kun seosta jää vähän
tähteeksi ruokintapöydälle ennen seuraavaa jakokertaa.
Jos eläinten toteutuneet päiväkasvut eivät ole toivotulla tasolla, on aivan
ensimmäiseksi syytä varmistaa perusasiat. On mahdotonta korostaa liikaa vapaan
rehun saannin ja riittävän veden saannin merkitystä naudan terveydelle ja
tuotokselle.

4. 4
Ruokinnan rajoituksen merkitys
Ryhmä 1 sai nurmisäilörehua vapaasti (D-arvo 652) sekä
väkirehua (ohra + kivennäinen) keskimäärin 3,2 kg ka / pv koko
kasvatuskauden ajan.
Ryhmälle 2 tarjottiin rehua 80 % ryhmän 1 syömästä
rehumäärästä.
8 ay-sonnia / koeryhmä
Manni, K., Rinne, M., Joki-Tokola, E., Huuskonen, A. 2017. Effects of different restricted feeding strategies on
performance of growing and finishing dairy bulls offered grass silage and barley based diets. Agricultural and
Food Science 26, 90–100.

5. 15.3.2021
5
Vapaa Rajoitettu
Alkupaino, kg 124 123
Loppupaino, kg 578 559
Kokeen kesto, pv 377 494 + 31 %
Rehun syönti, kg ka / pv
Säilörehu 4,41 3,04
Väkirehu 3,22 2,55
Yhteensä 7,63 5,59 - 27 %
Rehua kasvatuskaudella / eläin, kg ka 2877 2761 - 4 %
Päiväkasvu kokeen aikana, g/pv 1209 884 - 27 %
Nettokasvu kokeen aikana, g/pv 628 480 - 24 %
Teuraspaino, kg 298 298
Teurasprosentti 51,5 53,4 + 4 %
Lihakkuus (4 = O-, 5 = O) 4,5 4,0 - 11 %
Rasvaisuus 2,8 2,0 - 29 %

6. 6 15.3.2021
Se, miten paljon kasvava eläin kykenee syömään rehua, ratkaisee pitkälti
sen, miten paljon eläin sille tarjotuilla rehuilla kasvaa.
Vapaa rehun saanti + hyvälaatuiset rehut ja tasapainoinen ruokinta
 hyvät tuotantotulokset

7. 7 15.3.2021
Syöntiin vaikuttavat rehuannoksen ja eläimen ominaisuudet
Lisätietoa: Huuskonen, A., Huhtanen, P., Joki-Tokola, E. 2013. The development of a model to
predict feed intake by growing cattle. Livestock Science 158, 74–83.
Toteutuva
rehujen
syönti
Eläimen
ominaisuudet
Koko
Ikä
Tuotantovaihe
Tuotantopotentiaali
Muut tekijät
Tarjolla olevan rehun
määrä
Lämpötila
Ym. ym.
Säilörehun
syönti-indeksi
– D-arvo
– Käymislaatu
– Kuiva-ainepitoisuus
– Kuitupitoisuus
– Sato (1. sato,
jälkikasvu)
– Kasvilaji
Väkirehun syönti-indeksi
Määrä
Koostumus

8. Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava
mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-
aineesta (g/kg ka).
Lihanaudoille syötettävän säilörehun suositeltava D-arvo olisi
ruokintatutkimusten perusteella 680–710 g/kg ka.
Varhain korjattua säilörehua syöneet naudat ovat kasvaneet
ruokintatutkimuksissa paremmin kuin myöhemmin korjatulla
säilörehulla ruokitut.
Säilörehun sulavuuden vaikutus eläinten kasvuun kuitenkin
vaihtelee tutkimusten välillä.
8 15.3.2021
Säilörehun sulavuuden merkitys

9. Parantuneella säilörehun sulavuudella saavutettu nettokasvun
lisäys on tutkimusaineistoissa keskimäärin 1,4 g/pv säilörehun
D-arvon yhden gramman nousua kohti.
Toisin sanoen eläinten nettokasvu parani aineistossa 14 g/pv,
kun säilörehun D-arvo nousi 10 g/kg ka.
D-arvo 670  680, niin nettokasvu lisääntyy noin 14 g/pv.
9 15.3.2021
Säilörehun sulavuus

10. Syönti-indeksi kuvaa säilörehun suhteellista syöntipotentiaalia.
Tyypillisesti indeksipistearvo on välillä 90–110.
Syönti-indeksiin vaikuttavat esimerkiksi säilörehun kuiva-
ainepitoisuus, D-arvo, kokonaishappojen ja kuidun pitoisuudet,
korjuukerta (ensimmäinen sato tai jälkikasvu) sekä palkokasvien
ja kokoviljasäilörehun osuudet.
10 15.3.2021
Säilörehun syönti-indeksi

11. Vapaalla seosrehuruokinnalla yhden syönti-indeksipisteen
vaikutus rehun kokonaissyöntiin on noin 15–20 grammaa kuiva-
ainetta päivässä.
Toisin sanoen, jos syönti-indeksi nousee arvosta 90 arvoon 100,
sonnin päivittäinen rehun syönti lisääntyy noin 150–200 kuiva-
ainegrammaa päivässä.
Rehuannoksen koostumuksesta sekä eläimen elopainosta ja
kasvutasosta riippuen edellä mainittu syönnin lisäys tarkoittaa
noin 2–3 megajoulen päivittäistä lisäystä energian saannissa.
Tämä lisäys voi parantaa sonnin nettopäiväkasvua tilanteesta
riippuen noin 25–50 grammaa päivässä.
11 15.3.2021
Säilörehun syönti-indeksi

12. Perusperiaatteena on, että jos säilörehu on hyvin sulavaa ja
säilönnälliseltä laadultaan moitteetonta, niin myös syönti-indeksi
on todennäköisesti korkea.
Virhekäyminen vähentää selkeästi rehun syöntiä.
Rehuanalyysissä korkeat ammoniumtypen- ja haihtuvien
rasvahappojen määrät ovat merkkejä siitä, että rehu on
virhekäynyttä ja/tai rehun käymisprosessi on ollut liiallista.
Tällaisissa tapauksissa rehu on yleensä tehty ilman
säilöntäainetta. Lisäksi hyvin märissä olosuhteissa myös
biologisen säilönnän epäonnistumisriski on kasvaa.
12 15.3.2021
Miten syönti-indeksiä voidaan parantaa?

13. 13
Ensimmäisen ja toisen niiton nurmisäilörehut
lihanautojen ruokintakokeessa
Säilörehut seosrehuna litistetyn ohran
(+ kivennäiset) kanssa
Väkirehuprosentti 45 % kuiva-aineesta
– Timoteisäilörehu 1-korjuu
– Timoteisäilörehu 2-korjuu
15 hereford-sonnia / ruokintakäsittely
Seosrehua vapaasti koko kokeen ajan

14. 15.3.2021
14
1-niitto 2-niitto Merkitsevyys
Säilörehun
D-arvo, g/kg ka 697 683
Kuiva-aine, g/kg 229 331
Raakavalkuainen, g/kg ka 149 151
Syönti-indeksi 99 106
Sonnien
Alkupaino, kg 369 372 NS
Loppupaino, kg 654 649 NS
Teuraspaino, kg 345 348 NS
Syönti, kg ka/pv 9,93 9,17 **
Energian saanti, MJ/pv 119 108 ***
Elopainon kasvu, g/pv 1717 1543 **
Nettopäiväkasvu, g/pv 923 862 *
Rehuanalyyseistä ei johdettavissa selkeää syytä jälkisadon
heikompaan rehun syöntiin.

15. 15
• Yhdestäkään ensimmäisen niiton 6 näytteestä ei löytynyt mitään
analysoitua toksiinia
• 4/6 toisen niiton säilörehunäytettä sisälsi zearalenonia
• 2/6 toisen niiton säilörehunäytettä sisälsi roquefortiinia ja
mykofenolihappoa
• 1/6 toisen niiton näytteessä havaittiin HT-2 toksiinia
• Kaikki havaitut määrät olivat suhteellisen pieniä (< 50 µg/kg)
• Merkitys?
• Tulokset ruokintakokeesta kokonaisuudessaan: Huuskonen, A., Rämö, S., Pesonen, M. 2018. Effects of
primary growth compared to regrowth grass silage on feed intake, growth performance and carcass traits
of growing bulls. Agricultural and Food Science 27, 232–242.
Hometoksiinianalyyseissä

16. 16
Kokoviljasäilörehun tarjoamia etuja
 Halpa korjuukustannus
 Viljan puinti/kokovilja
 Nurmirehun korjuukaluston hyväksikäyttö
 Suuri sato/korjuukerta
 (Viljely)teknisiä etuja
 Karjanlannan hyväksikäyttö
 Nurmen perustaminen
 Laaja viljelyalue/myöhäiset lajikkeet
 Viljelyvarmuus (yksivuotisena ei altis talvituhoille)
 Säilörehun jäätymättömyys (ei erity puristenestettä)
 Sopivuus seosrehuruokintaan
 Ratkaisee olkisadon korjuu- ja säilöntäongelmat
Kokoviljasäilörehu lihanautatilalla

17. 17
Olennaista on että:
Kokoviljasäilörehu korjataan taikinatuleentumisasteella
Liian aikainen korjuu:
- vähentää rehusadon määrää
- vähentää rehusadon energiapitoisuutta
Liian myöhäinen korjuu johtaa helposti siihen että:
=> rehusta tulee kuivaa ja kuitupitoista
=> vaikea tiivistää => herkkä pilaantumiselle

18. 18 15.3.2021
Kokoviljasäilörehu ruokinnassa
Nautojen ruokintakoe
Kasvavien nautojen ruokintakokeessa selvitettiin
kevätruisvehnästä korjatun säilörehun tuotantovaikutusta
suhteessa nurmisäilörehuun ja ohrakokoviljasäilörehuun.
Viisi karkearehua vertailussa:
• nurmisäilörehu
• nurmisäilörehun ja kevätruisvehnän seos (1:1)
• kevätruisvehnäsäilörehu
• nurmisäilörehun ja ohrakokoviljan seos (1:1)
• ohrasäilörehu

19. 19 15.3.2021
Kokoviljasäilörehu ruokinnassa
Kokeessa 50 kpl charolais ja 50 kpl hereford-sonneja.
Koe aloitettiin totutusjakson jälkeen helmikuussa 2018, jolloin
sonnit olivat noin 10 kuukauden ikäisiä.
Ruokintakoe kesti noin 160 vuorokautta ja viimeiset sonnit
teurastettiin elokuun 2018 alkupuolella.
Sonnit saivat seosrehua vapaasti. Seosrehuissa säilörehua 60
%, litistettyä ohraa 35 % ja rapsirouhetta 5 % seoksen kuiva-
aineesta (+ kivennäiset ja vitamiinit).

20. 20 15.3.2021
Nurmi Ohrakokovilja Ruisvehnä
Kuiva-aine, g/kg 205 350 314
Raakavalkuainen, g/kg ka 148 99 98
Kuitu (NDF), g/kg ka 559 402 496
Sulamaton kuitu (iNDF), g/kg ka 64 116 146
Tärkkelys, g/kg ka 6 308 172
D-arvo, g/kg ka 685 648 622
Muuntokelpoinen energia,
MJ/kg ka
11,0 10,5 10,0
PVT, g/kg ka 18 -19 -20
Syönti-indeksi 98 123 115
Koesäilörehujen analyysitulokset

21. 21 15.3.2021
Säilörehuna Nurmi Nurmi +
ruisvehnä
Ruisvehnä Nurmi +
ohrakokovilja
Ohrakoko
vilja
Rehun syönti, kg ka/pv 9,44 9,90 10,05 10,36 10,65
Energian saanti, MJ/pv 111 113 112 120 123
OIV, g/pv 846 874 873 915 925
Sonnien syöntitulokset

22. 22 15.3.2021
Säilörehu Nurmi Nurmi +
ruisvehnä
Ruisvehnä Nurmi +
ohrakokovilja
Ohrakoko
vilja
Elopainon kasvu, g/pv 1641 1651 1576 1666 1841
Nettokasvu, g/pv 989 992 911 993 1083
Nettokasvu syntymästä 781 788 758 781 801
Teuraspaino, kg 391 386 379 384 390
Teurasprosentti 55,1 54,8 53,9 54,6 54,5
Lihakkuus 9.6 9.4 9.3 9.2 9.6
Rasvaisuus 2.5 2.4 2.4 3.2 3.0
Sonnien kasvu- ja teurastulokset
Ohrakokoviljaa saaneiden sonnien kasvut olivat korkeimmat ja kevätruisvehnää ainoana
karkearehuna saaneiden sonnien kasvu jäi hieman muita ryhmiä matalammaksi.
Kokoviljasäilörehuja saaneet sonnit pystyivät kompensoimaan heikompaa D-arvoa
rehun syöntimäärää lisäämällä. Tulosten perusteella kevätruisvehnä näyttäisi soveltuvan
kohtuullisen hyvin sonnien ruokintaan varsinkin nurmisäilörehun kanssa seoksena.

23. 23
Kokoviljasäilörehu yhteenveto
Viljelykokeiden tulokset kannustavat nautatiloja kokoviljan viljelyyn.
Potentiaaliset satotasot ovat niin korkeat, että tuotantokustannusten
pieneneminen korjuu- ja lannoituskustannusten pienentymisen kautta on
houkutteleva vaihtoehto.
Kokoviljasäilörehun sulavuus on yleensä jonkin verran hyvälaatuista
nurmisäilörehua matalampi. Tällöin kasvutulos jää yleensä hieman
matalammaksi, jos nurmisäilörehu korvataan kokonaan
kokoviljasäilörehulla kasvavan naudan ruokinnassa. Todennäköisesti paras
vaihtoehto olisi korvata noin puolet dieetin nurmisäilörehusta
kokoviljasäilörehulla. Tämä onnistuu helpoiten seosrehuruokinnassa.
Valkuaislisä ei yleensä paranna eläinten kasvua, jos ruokinnan PVT-arvo
on vähintään -15 g/kg ka.

24. Viljojen ja palkokasvien seosviljely
Herne ja härkäpapu
Sulavuus korkeampi kuin viljoilla
Sisältävät enemmän valkuaista kuin
viljat
Haastavampia säilöä: kosteus,
matala sokeripitoisuus,
puskurikapasiteetti
24

25. Palkokasvirehun korjuu haastavaa
Niitto karholle ja paalaus
– Parhaat osat, palot ja lehdet karisevat helposti
maahan
– Paalit ovat todella painavia kosteina
– Verkkoa ja muovia pitää käyttää normaalia enemmän
– Karhon kuivuminen on hidasta, erityisesti loppukesällä
ja pöyhiminen lisää karisemistappioita
25
Suoraniittopäällä varustettu ajosilppuri
• Tehokas ja nopea
• Rehu kärryyn eikä peltoon
• Märkä kasvusto tuottaa paljon puristenestettä siilossa

26. Ruokinnassa
Palkokasvien käytössä suuremmat haasteet ovat viljelyssä,
korjuussa ja ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa
Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville
ja lihanaudoille ainoana karkearehuna
Märehtijät syövät enemmän useammasta kuin yhdestä
kasvilajista tehtyä säilörehua
Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa
sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi
– typen hyväksikäyttö huononee
– sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä
lisääntyy
26

27. 15.3.2021
27
Väkirehuruokintastrategiat
Valkuaislisän merkitys

28. Väkirehun hinta vaihtelee:
 paineet vähentää/lisätä
väkirehujen käyttöä kasvavien
nautojen ruokinnassa.
Väkirehumäärän muutokset
voivat vaikuttaa merkittävästi
eläinten tuotantotuloksiin.
Säilörehun laatu on kuitenkin
avainasemassa.
28 15.3.2021
Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä

29. Säilörehun sulavuus vaikuttaa ratkaisevasti tarvittavan
väkirehun määrään.
Väkirehulisällä saatu kasvuvaste pienenee säilörehun
sulavuuden parantuessa.
Tutkimusaineistossa yhden väkirehun kuiva-ainekilon lisäys
syönnissä, paransi eläinten päiväkasvua keskimäärin 92 g/pv.
(nettokasvu 48 g/pv).
Pienimmillään väkirehuvaste oli 18 g/pv (nettokasvu 9 g/pv)
säilörehun D-arvolla 688 g/kg ka.
Suurin väkirehuvaste (198 g/pv) (nettokasvu 103 g/pv) havaittiin
erittäin heikosti sulavalla säilörehulla (D-arvo 563 g/kg ka).
29 15.3.2021
Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä

30. Väkirehulisästä saatuun tuotosvasteeseen vaikuttaa säilörehun
laadun lisäksi muun muassa se, millaisilla väkirehun
annostusmäärillä lisäys tehdään.
Ensimmäisillä lisäväkirehukiloilla saadaan yleensä parhaat
kasvuvasteet, ja väkirehulisäyksestä saatava vaste vähenee
väkirehuannoksen noustessa.
30 15.3.2021
Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä

31. REHUVILJA
Viljan energia-arvoa arvioidaan
hehtolitrapainolla.
Kevyt vilja sisältää suhteessa enemmän
kuitua ja vähemmän tärkkelystä.
Kevyempää viljaa täytyy käyttää
enemmän saman kasvutason
ylläpitämiseksi.
Ohran ja kauran hehtolitrapainon
laskiessa kymmenen kiloa, niitä täytyy
käyttää 5-10 % enemmän.

32. VILJALAJIT
Vilja Energia,
MJ/kg ka
RV,
g/kg ka
PVT,
g/kg ka
Tärkkelys,
g/kg ka
Kuitu,
g/kg ka
Ohra, yli 60 kg/hl 13,2 119 -25 600 210
Ohra, 57-60 kg/hl 12,9 122 -20 595 230
Ohra, alle 57 kg/hl 12,5 127 -13 585 230
Kaura, yli 58 kg/hl 12,4 125 -12 460 280
Kaura, 54-58 kg/hl 12,1 127 -8 440 290
Kaura, 45-54 kg/hl 11,5 130 0 420 310
Kaura, 35-45 kg/hl 10,4 120 2 350 350
Ohra:kaura, 1:1 12,6 121 -19 525 250
Vehnä, yli 76 kg/hl 13,6 133 -12 675 110
Vehnä, 72-76 kg/hl 13,4 137 -7 670 150
Vehnä, alle 72 kg/hl 12,8 137 -1 645 150
Vehnä:kaura, 1:1 12,9 130 -10 558 200
Ruis 13,6 110 -33 650 200
Lähde: Rehutaulukot ja ruokintasuositukset

33. RUIS
Suomessa on aiemmin suositeltu, että naudoilla rukiin määrä
väkirehuseoksessa tulisi olla alle 20 % (korkeintaan 10 %
päivittäisestä rehun kuiva-aineesta).
Rukiin rehukäytön esteenä on pidetty sen muita rehuviljoja
heikompaa maittavuutta sekä tiettyjä rukiin sisältämiä haitta-aineita.
Rukiin lajikekanta on uudistunut, ja leipäviljaksi kelpaamattomien
ruiserien rehukäyttö nautojen ruokinnassa on uuden kokeen
perusteella mahdollista aikaisempaa suositusta laajemmassa
mittakaavassa.
Ruis on energia-arvoltaan hieman ohraa parempi, mutta
valkuaispitoisuudeltaan ohraa heikompi. Hehtolitranpaino on
normaalisti noin 70 kg.
Ruis on ohutkuorinen, joten hehtolitrapainon aleneminen ei
heikennä sen rehuarvoa yhtä nopeasti, kuin ohralla ja kauralla.
Torajyvät ovat suuri terveysriski, mikäli niitä joutuu eläinten
ruokintaan.

34. RUIS
Vuoden 2017 aikana toteutetussa ruokintakokeessa maitorotuiset
sonnit ruokittiin seosrehulla, jonka kuiva-aineesta 50 % oli
nurmisäilörehua ja 50 % väkirehua.
Väkirehuna käytettiin teollista täysrehua, jossa oli ruista 0, 15, 30 tai
45 % väkirehun kuiva-aineesta. Tällöin sonnien ruokinta sisälsi
kokonaisuudessaan ruista 0, 7,5, 15 tai 22,5 %.
Seosrehussa:
Energia: 11,75 MJ/kg ka
PVT: 10 – 11 g/kg ka
Raakavalkuainen: 139 – 140 g/kg ka
Tärkkelys: 189 – 207 g/kg ka

35. RUIS
Ruis 0 Ruis 15 Ruis 30 Ruis 45
Sonneja, kpl 20 20 20 20
Elopaino alussa, kg 320 321 315 322
Elopaino lopussa, kg 690 682 664 682
Teurasikä, pv 490 481 482 483
Teuraspaino, kg 360 355 348 354
Nettokasvu, g/pv
Kokeen aikana 834 838 825 831
Syntymästä 692 697 681 692
Syönti, kg ka/pv 11,06 10,93 10,91 10,48
Teurastulokset
Teurasprosentti, % 52,1 52,0 52,4 51,9
Lihakkuus 5,2 5,0 5,1 5,0
Rasvaisuus 2,3 2,2 2,3 2,1

36. Viljan säilöntämenetelmä ei itsessään vaikuta rehuarvoon
Erilaisilla viljan säilöntätavoilla (kuivaus, jyväsäilöntä,
murskesäilöntä, ilmatiivissäilöntä) ei ole vaikutusta lihanautojen
kasvutuloksiin, joten viljan säilöntätavan valinta voidaan tehdä muilla
perusteilla.
Kuivatun ja tuoresäilötyn viljan sulavuus on sama, mikä näkyy
samanlaisista rehutaulukon energia-arvoista.
Vilja on aina sulavuuden parantamiseksi litistettävä tai jauhettava
karkeasti.
Hienoksi jauhettu vilja maittaa naudoille karkeaksi jauhettua
huonommin.
Tuoresäilötty vilja maittaa yleensä hyvin naudoille. Maittavuus voi
olla kuivattua viljaa parempi, mikä on joissakin kokeissa lisännyt
syöntiä ja parantanut eläintuotosta kuivattuun viljaan verrattuna.

37. Ruokinnan kannalta olennaista tuoreviljalla:
Murskauksessa on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki jyvät rikkoontuvat.
 Rikkoutumattomat jyvät lisäävät massaan tarpeetonta ilmatilaa, mikä
heikentää säilyvyyttä. Ruokinnassa rehun maittavuus heikkenee ja
kokonainen jyvä menee naudan ruuansulatuksen läpi sulamatta.
Murskeviljaa tulisi kulua päivässä siilosta 2 cm, jotta rehu säilyisi
raikkaana ja maittavana lämpimilläkin ilmoilla.
Säilönnällisen laadun tulisi olla hyvä. Homeet huonontavat maittavuutta
ja rehuarvoa.

38. 38 15.3.2021
Nautojen ruokintakoe tuoreviljalla
• Kasvavien nautojen ruokintakoe, jossa verrattiin eri tavalla
tuoresäilötyn ohran tuotantovaikutuksia perinteiseen
kuivattuun viljaan.
• Kontrollikäsittelynä seosrehu, jossa käytettiin
nurmisäilörehua ja kuivattua ohraa.
• Vertailevina koekäsittelyinä olivat seokset, joissa kuivattu
ohra oli korvattu:
1. Perinteisellä kostealla murskeviljalla (säilöntäaine AIV
2000 Plus Na)
2. Maxammon-menetelmällä säilötyllä murskeviljalla
(kuivahko murskevilja)
3. Propionihappopohjaisella Eastman Stabilizer Crimp -
tuotteella säilötyllä murskeviljalla (kuivahko murskevilja).

39. 39 15.3.2021
Nautojen ruokintakoe tuoreviljalla
• Rehut viljeltiin kasvukaudella 2018
• Kontrollikäsittelynä toimiva kuiva vilja kuivattiin noin 13 %
kosteuspitoisuuteen. Ennen ruokintaa kuivattu vilja
litistettiin.
• Kosteahko murskevilja puitiin ja säilöttiin noin 30 %
kosteuspitoisuudessa. Maxammon ja Eastman Stabilizer
Crimp -tuotteilla säilöttävät kuivahkot murskeviljat puitiin ja
säilöttiin noin 20 % kosteuspitoisuudessa.

40. 40 15.3.2021
Nautojen ruokintakoe tuoreviljalla
• Kaikki tuoresäilötyt viljat murskattiin samalla tavalla (Murska
2000 valssimylly varustettuna baggerilla).
• Puitu vilja kuljetettiin murskattavaksi tutkimusasemalle ja
säilöttiin tuubeihin.
• Ruokintakoe maitorotuisilla sonneilla aloitettiin vuoden 2019
tammikuussa ja koe päättyi kesäkuussa (24.6.2019).
• Kaikki koeryhmät ruokittiin vapaasti seosrehulla, joka sisälsi
nurmisäilörehua 50 % seoksen kuiva-aineesta.

41. 41 15.3.2021
Seoksessa Kuiva vilja AIV 2000
plus Na
Maxammon Crimping
Syönti, kg ka/pv 10,6 11,2 11,4 11,0
Energian saanti, MJ/pv 128 134 136 132
Teurasikä, pv 457 458 460 458
Elopainon kasvu, g/pv 1330 1394 1434 1401
Nettokasvu, g/pv 729 756 756 766
Teuraspaino, kg 313 318 318 319
Teurasprosentti 51,8 51,6 51,0 51,8
Lihakkuus, 1-15 4,8 (O) 4,9 (O) 4,9 (O) 4,9 (O)
Rasvaisuus, 1-15 4,7 5,0 4,6 4,8
Sonnien syönti, kasvu- ja teurastulokset

42. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto ja johtopäätökset
Tuoreviljaruokinnoilla olleet sonnit söivät enemmän seosrehua kuin kuivattua viljaa
saaneet sonnit, minkä seurauksena myös niiden energian saanti oli suurempaa.
Tämän seurauksena tuoreviljaruokinnoilla olleiden sonnien kasvutulokset olivat
hieman paremmat kuin kuivattua viljaa saaneilla sonneilla.
Eri tavoilla säilöttyjen tuoreviljojen välillä ei tässä kokeessa havaittu merkittäviä eroja
sonnien rehun syönnissä, kasvussa tai teurastuloksissa.
Lisätietoa tuoreviljan säilönnästä ja kokoviljasäilörehuista nautakarjatiloilla Rehuviljaa entistä edullisemmin
hankkeen loppuraportista: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545704 (googleta: Rehuviljaa entistä
edullisemmin)
42 15.3.2021

43. 15.3.2021
43
Valkuaisomavaraisuus
Lihanautanäkökulma
• Turhasta lisävalkuaisen käytöstä pidättyminen parantaa osaltaan
valkuaisomavaraisuutta – säästetään rypsi lehmille
• ”Säästetty sentti on yhtä arvokas kuin ansaittu sentti”

44. 15.3.2021
44
Aronen, I. 1992. Quality of supplementary feed protein for growing cattle. Thesis PhD, University of Helsinki,
Helsinki, Finland.
“A medium level of concentrates together with well preserved grass silage can sustain efficient microbial
protein production.”
Huuskonen, A. 2009. Concentrate feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass
silage-based diets. Thesis PhD, University of Helsinki, Helsinki,Finland.
Tutkijan haastattelu MTT Infoon: ”Kallisarvoinen kotimainen rypsi kannattaa ennemmin käyttää lypsylehmille.
Valkuaislisä lihanaudoille on iäisyysaihe, josta on esitetty varmoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ympäristön
kannalta se on yksinomaan haitallista. Lisävalkuaisesta aiheutuu ylimääräistä typpi- mutta myös
fosforikuormaa ympäristölle. Rypsi on joissain tapauksissa parantanut sonnien kasvua, mutta Huuskosen
mukaan se selittyy yleensä energiavaikutuksella. Energialisä on kuitenkin halvempi hakea rehuviljasta”.
Kasvavien nautojen valkuaisruokintaa on tutkittu Suomessa ja
maailmalla useiden vuosikymmenten ajan.

45. 15.3.2021
45
Kuitenkin…
• Yksittäisissä ruokintakokeissa vaihtelevia tuloksia.
• Kentällä osittain epätietoisuutta valkuaislisän tarpeesta.
• Neuvonnassa erilaisia painotuksia.
• Valkuaislisän merkitys ruhon laatuun (lihakkuus ja rasvaisuus).

46. 15.3.2021
46
Valkuaislisäruokinnan tuotosvasteet
Meta-analyysi: Huuskonen, A., Huhtanen, P. & Joki-Tokola, E. 2014. Evaluation of
protein supplementation for growing cattle fed grass silage-based diets: a meta-
analysis. Animal: 8: 1653-1662.
Aineistossa 80 valkuaisruokintakoetta, jotka sisälsivät 199 eri ruokintaa.
Pääasialliset valkuaislähteet kokeissa
• rypsi (74 ruokintaa / 35 koetta)
• soija (71 ruokintaa / 28 koetta)
• kalajauho (27 ruokintaa / 12 koetta)
• lisäksi yksittäisissä kokeissa valkuaispitoisia sivutuotteita (rankki,
ohravalkuaisrehu, mäski, jne.)

47. 15.3.2021
47
Valkuaislisäruokinnan tuotosvasteet
Ruokinnan valkuaispitoisuuden lisääntyminen lisäsi kasvua tilastollisesti
merkitsevästi, mutta numeerisesti kasvuvasteet olivat hyvin pieniä. Keskimäärin
elopainon kasvun lisäys oli 1,4 g kun ruokinnan raakavalkuainen lisääntyi 1 g/kg
kuiva-ainetta.
Suomeksi: Rypsilisä (noin 0,5 kg / päivä) loppukasvatusvaiheen aikana voi lisätä
teuraspainoa noin 2 kg.
Teurastili lisääntyy tällöin noin 8 €. Rypsiä kuluu loppukasvatuskauden (ikä 0,5 – 1,5
vuotta) aikana noin 180 kg.
Vallitsevista rehujen hintatasoista riippuen rypsilisän pois jättämisestä aiheutuva
säästö voi olla noin 10-20 € sonnia kohti kasvatuskauden aikana ja
teuraspainokilogrammaa kohden noin 5-6 senttiä.

48. 15.3.2021
48
Valkuaislisäruokinnan tuotosvasteet
Ruhon laatu:
Valkuaislisän ei ole todettu vaikuttavan millään
tavalla ruhon lihakkuuteen.
Sen sijaan valkuaislisä lisäsi tilastollisesti
merkitsevästi ruhojen rasvoittumista.
Tämä vaikutus oli kuitenkin numeerisesti niin
pieni, ettei sillä ole mitään käytännön
merkitystä.

49. 15.3.2021
49
Valkuaislisän merkitys
Käytännössä törmätään joskus tilanteisiin, jossa eläinten kasvut heikkenevät, kun
rypsi jätetään pois rehuannoksesta tai vastaavasti kasvut paranevat
valkuaislisäruokinnalla.
Useimmissa tapauksissa taustalla lienee nimenomaan muutos energiaruokinnassa,
eli valkuaislisä on nostanut samalla ruokinnan energiaväkevyyttä tai tuonut
lisäenergiaa tilanteessa, jossa rehua ei ole ollut vapaasti tarjolla.

50. Kannattaa pyrkiä tehokkaaseen säilörehun tuotantoon
• Hyvä satotaso, tuotantokustannukset kuriin
• Biologisen typen sidonnan ja palkokasvien hyödyntäminen on järkevää, mutta
lähtökohtaisesti säilörehun valkuaispitoisuuden nostaminen ei ole ensisijainen
tavoite
Lihanautatilan rehuntuotannossa
• Vapaa rehun saanti ja riittävästi energiaa (seoksessa noin 11,5 – 11,7 MJ/kg ka)
• Kohtuullinen rehuseoksen valkuaistaso (120-150 g/kg ka)
Lihanautojen ruokinnassa

51. Kiitos