Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyäReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyäReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Tässä kuvasarjassa kerron karppaukseen liittyvästä kliinisestä tutkimuksesta ja esitän oman näkemykseni karppauksen asemasta ja siitä miten se tulisi toteuttaa.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -keskustelussaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.
Terveys ja proteiinit -esitys ScenoProt-hankkeen Rautaisannos proteiinitietoa -seminaarissa 2.11.2016. Anne-Maria Pajari
Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Tässä kuvasarjassa kerron karppaukseen liittyvästä kliinisestä tutkimuksesta ja esitän oman näkemykseni karppauksen asemasta ja siitä miten se tulisi toteuttaa.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -keskustelussaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.
Terveys ja proteiinit -esitys ScenoProt-hankkeen Rautaisannos proteiinitietoa -seminaarissa 2.11.2016. Anne-Maria Pajari
Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Kaurajuomien, -jogurttien-, kermojen vertailua ravitsemuksellisen arvon suhteen. Fokus rasvan laadussa, proteiinissa, kuidussa ja suojaravintoaineissa, kuten D-vitamiinisssa, kalsiumissa, B12-vitamiinissa ja jodissa.
Teen tässä diasrajassa vertailua, miten suomalaisten syöminen muuttuisi ravintoaineiden saannin ja toisaalta ruuan käytön näkökulmasta, jos siirtyisimme planetaariseen ruokavalioon.
This presentation compares the effects of different animal proteins on cancer, diabetes, heart disease and stroke. Presentation covers fish, dairy, poultry, red meat, processed meat and eggs.
Fat intake US has remained rather stable during the past decades despite many claims. I present here the case based on USDA and NHANES data.
Claiming that fat intake has decreased in US is as silly as advising a dieter: “If you want to follow a low-fat diet just keep your fat intake at the current level and simply increase the consumption of carbs. Then you are on low-fat diet and you will reap all the benefits of the diet”
Suomalaisten energiaravintoaineiden ja ruokien kulutusReijo Laatikainen
Tämä diasarjaa kertoo miten suomalaisten ruuan käyttö on muuttunut. Luvut perustuvat FAO:n tilastoihin, jotka puolestaan perustuvat suomalaisiin Ravintotaseisiin.
In this slide deck I demonstrate the effects of carbohydrate restriction on different lipoproteins such as HDL, LDL, non-HDL-cholesterol and apolipoprotein B (apoB). The effect of butter and saturated fat as such are compared to unsaturated fat and especially to canola oil. Meta-analysis by Mensink et al. 2003 is the primary reference for the analysis.
Dietary guidelines are accused to be the key reason for obesity and diabetes epidemic. This slide deck shows why they are not. Junk food diet is the key reason.
Tässä kuvasarjassa verrataan mineraalisuolaa, ruusu- eli vuorisuolaa ja tavallista ruokasuolaa. Merisuolan mineraalipitoisuudet ovat hyvin lähellä ruususuolaa.
1. Tavallisten kasvisten C-vitamiini-,
folaatti-, hiilihydraatti- ja kuituvertailu
Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA Reijo Laatikainen
Lääkärikeskus Aava, syöpäsairaala Docrates, BoostOn Oy
www.pronutritionist.net
Page 1
2. Tämä kuvasarja on osa
blogikirjoitusta, lue myös se
Googlaa: Hedelmien, marjojen ja kasvisten ravinto-
arvot
Page 2
3.
4. 100 g tuoretta kasvista.
Kuitu, C-vitamiini, hiilihydraatti,
energia ja muutama muu tärkeä
ravintoaine
5. Jos syö kilon esimerkin kasviksia saa 72
% päivittäisestä kuidun tarpeesta ja C-
vitamiinin tarpeesta 631 %*.
*) Suositus: puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä/marjoja per päivä.
12. 10 annosta kasvista (n. 700 g). Näin
paljon tulee ravintoa per annos ja
yhteensä (alarivi)
Suositeltua kuidun saantia on vaikea saada kasaan suurestakaan määrästä
kasviksia. Usein tarvitaan siemeniä, täysjyväviljoja, papuja ja hedelmiä sekä
marjoja. Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa on vaarana kuidun puute, jos ei
käytetä runsaasti pähkinöitä ja siemeniä sekä marjoja. Kuitulisän käyttö on usein
perusteltua.
13. 10 annosta kasvista (n. 700 g). Näin
paljon tulee ravintoa suositukseen
nähden (%). Alarivi = kaikki
yhteenlaskettuna
14. C-vitamiinia (g) per annos. Määrät
vaihtelevat paljon kasvisten välillä.
120
106
62
30
18
6 5 4 4 3
0
20
40
60
80
100
120
140
50 % suosituksesta viiva
15. Folaattia (mcg) per annos. Määrät
vaihtelevat paljon kasvisten välillä.
113
97
90
86
28 27
14
11
6 4
0
20
40
60
80
100
120
50 % suosituksesta viiva