Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.

1. 13/08/13
Gluteenipitoiset viljat ja
maito –paleomiehen
vieroksumat
Ajatuksia ja tutkimusdataa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA
Reijo Laatikainen

2. Agenda
• Mitä hyvää paleoruokavaliossa?
• Gluteeni ja viljat
– Haitat, onko niitä?
– Terveyshyödyt
• Maito
– Haitat, onko niitä?
– Terveyshyödyt
• En käsittele historiallisia näkökohtia ja geeniperimän
adaptaatiota
• En käsittele omega-6 rasvahappoja, palkokasveja enkä
sokeria, enkä ravitsemuksellisen riittävyyden näkökantoja.
13/08/13

3. Paleoruokavaliosta on hyvää
sanottavaa. Pienissä
riskitekijätutkimuksissa paleodieetti on
jopa parempi kuin vertailudieetit
• Jönsson et al. Subjective satiety and other experiences of a Paleolithic diet compared to a
diabetes diet in patients with type 2 diabetes. Nutrition Journal 2013; 12:105 (n=13, cross
over vs diabetesruokavalio)
• Jönsson T, et al. Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type
2 diabetes: a randomized cross-over pilot study. Cardiovasc Diabetol. 2009 Jul 16;8:35
(n=13, cross over vs diabetesruokavalio)
• Frassetto LA, et al. Metabolic and physiologic improvements from consuming a paleolithic,
hunter-gatherer type diet. Eur J Clin Nutr. 2009 Aug;63(8):947-55 (n=9, ei
vertailuruokavaliota, havainnoiva)
• Lindeberg S, et al. A Paleolithic diet improves glucose tolerance more than a Mediterranean-
like diet in individuals with ischaemic heart disease. Diabetologia. 2007 Sep;50(9):1795-807
(n=14, paleo vs Välimeren ruokavalio)
13.08.133

4. Viljojen ja maidon väitetyt haitat
paleokannattajien mukaan
• Aiheuttavat vuotavaa suolta, varsinkin viljat
– Gluteenin sanotaan lisäävän suolen läpäisevyyttä
– Kuidun sanotaan ”raapivan” suolta
• Sekä viljan että maidon sanotaan lisäävän matala-asteista
tulehdusta
• Viljan fytaatit ja lektiinit ovat antiravinteita, jotka estävät
ravintoaineiden imeytymistä
• Mm. edellisistä tekijöistä johtuen viljoja, maitoa,
palkokasveja, linolihappopitoisia rasvoja jne. sis.
ruokavalion väitetään sairastuttavan esim. diabetekseen
13.08.134

5. Taustaksi: muutama oma
hypoteesi, miksi paleoruokavalio
on kovassa huudossa vaikka
vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole
13.08.135

6. Hypoteesi 1: gluteeniton
ruokavalio puhuttelee erityisesti
siksi, että ”selittämätön”
vatsaoireilu on niin yleistä
5-15 % suomalaisista kärsii IBS:stä (ärtyvän
suolen oireyhtymästä) ja toiminnallisesta
dyspepsiasta ~ saman verran.
13.08.136

7. Hypoteesi 2: Viljojen ja maidon
aiheuttamat vatsavaivat tuppaavat
netissä menemään gluteenin ja
”pilatun” maidon piikkiin, koska
ne ovat helppoja maalitauluja
Totuus on monisyinen, harmaansävyinen
sekä vähemmän populistinen. Esim.
FODMAP:it ovat vieras ja monimutkainen
käsitteistö enemmistölle
13.08.137

8. Hypoteesi 3: gluteeniton
ruokavalio puhuttelee koska
halutaan haastaa virallisten
tahojen ammattitaito
Individualismin ja ”kuka tahansa voi olla
asiantuntija” ilmiön nousu
13.08.138

9. Professori David Katz (Yale):
” In our culture, anyone who has ever lost weight,
cooked or eaten has the necessary credentials to
establish a new church of nutrition. If we were
comparably benighted in other areas, anyone who ever
rode in a plane would qualify to open a school of
aviation.”
13.08.139
David Katz: Separation of Church and Plate. Huffington Post. 20.3.2013, online

10. Hypoteesi 4: gluteeniton ja
maidoton ruokavalio puhuttelee
koska jotkin ”äärilaidan” lääkärit,
kuten Antti Heikkilä, Taija Somppi
ja Olli Sovijärvi ovat vahvoja
somessa ja saavat runsaasti
näkyvyyttä medioissa
Ja heitä säestää innokas joukko bloggaajia
13.08.1310

11. Kuulijat olivat
urheiluravitsemuksen
asiantuntijoita. Mitä tiedetään
viljojen ja maidon välttämisestä
urheilijoilla?
Ei juuri mitään, satunnaistettuja tutkimuksia ei
ole
13.08.1311

12. Urheilu ja gluteeni: laadukasta
tutkimusta ei ole (vrt. Proteiiniin ja
urheiluun)
13.08.1312
Voi kokeilla muitakin hakusanoja: ”paleolithic diet exercise”, jne.

13. Useat paleokannattajat varsinkin
netissä mutta myös ns.
narratiivisissa
katsausartikkeleissa vetoavat
monesti heikkolaatuisiin
tutkimuksiin
Ja jättävät huomiotta vastakkaisen ja
kokonaisevidenssin
13.08.1313

14. Paloargumentit usein valikoivia
• Koeputkitutkimuksia
• Eläin ”
• Heikompilaatuista epidemiologiaa
– Poikkileikkauksia
– Tapaus-verrokkeja
• Maidon ja täysjyväviljojen
terveyshyödyt ohitetaan
13.08.1314

15. 1. Satunnaistetut kuolleisuus- ja
sairastuvuustutkimukset
2. Prospektiiviset eli etenevät
väestötutkimukset
3. Satunnaistetut
riskitekijätutkimukset
4. Poikkileikkaus- ja
tapausverrokki-
tutkimukset
5 Ekologiset korrelaatiot,
koe-eläintutkimukset,
koeputkitutkimukset
Meta-analyysit kohdista 1,2 & 3
Modified from: Micha & Mozaffarian.
Lipids. 2010; 45(10): 893–905 and
Evidence Analysis Manual.
Academy of Nutrition and Dietetics
January 2012
Kokonaisevidenssin
puntarointi ei saa jäättää
huomiotta varsinkaan
hierarkian yläpuolella
olevia tutkimuksia.

16. Mistä gluteenin, viljojen ja maidon
terveyshaitoista sitten on näyttöä?
13.08.1316

17. Viljat voivat aiheuttaa vatsaoireita,
vaikka ei ole kysymys keliakiasta
Gluteenipitoiset viljat aiheuttavat vatsaoireita,
mutta näyttö tältä osin pohjautuu vain
herkkävatsaisiin (ärtyvän suolen
oireyhtymään, IBS), joilla on poissuljettu
keliakia
13.08.1317

18. Viljan aiheuttamat vatsaoireet voivat
johtua viljan useista tekijöistä
• Paksusuolessa käyvät eli
fermentoituvat hiilihydraatit
(FODMAP:it) aiheuttavat oireita
• Vehnän lese sellaisenaan on
lisännyt oireilua herkkävatsaisilla
(FODMAP:it selittävät?)
• ¾ RCT –tutkimusta osoittaa, että
gluteeni/vehnä voi aiheuttaa
oireilua herkkävatsaisilla
• (Tärkkelyksen merkitys
dysbioosissa, esim. SIBO:ssa?)
18

19. Herkkävatsaisuuden (toiminnallisen
dyspepsian ja IBS:n) keskeisiä piirteitä
(~ 20 % kärsii)
19
Kipu / Tukala olo
Turvotus
Ilmavaivat
Ripuli/Ummetus

20. Vehnän lese voi pahentaa
herkkävatsaisten oireita (vaikka ei
sisällä suuria määriä gluteenia)
• Amerikkalaisessa RCT-tutkimuksessa vehnän lese (30 g/pv) pahensi
turvotusoiretta eikä auttanut missään IBS-oireessa
• Saksalaisessa RCT-tutkimuksessa psyllium (10 g/pv) helpotti
turvotusta, kun taas vehnän lese (21 g) pahensi turvotusta kahden
viikon seurannassa herkkävatsaisilla
• 12 g vehnän lesettä päivässä oli kokonaisuudessaan lumeen veroinen
herkkävatsaisilla, mutta lisäsi ilmavaivoja ja turvotusta 4 viikon
RCT:ssä
• Monissa tutkimuksissa vehnän lese on myös ollut neutraali
20
Hebden JM et al. Abnormalities of GI transit in bloated irritable bowel syndrome: effect of bran on transit and symptoms.
Am J Gastroenterol. 2002 Sep;97(9):2315-20.
Effectiveness of plantago seed husks in comparison with wheat brain on stool frequency and manifestations of irritable
colon syndrome with constipation. Med Klin (Munich). 1994 Dec 15;89(12):645-51.
Hotz J, Plein K.Snook J, Shepherd HA. Bran supplementation in the treatment of irritable bowel syndrome. Aliment
Pharmacol Ther. 1994 Oct;8(5):511-4.

21. Paleofoorumeilla FODMAP:ien
vaikutus vatsaoireisiin jätetään
usein huomiotta viljan aiheuttamia
vatsaoireita pohdittaessa
(FODMAP: Fermentable Oligo-, Di-,
Monosaccharides And Polyols)
21

22. FODMAP-hiilihydraatit ovat todistetusti
vatsaoireiden aiheuttajia
herkkävatsaisilla (IBS:ssä)
• Useat satunnaistetut tutkimukset ovat osoittaneet, että FODMAP-
hiilihydraatit aiheuttavat oireita herkkävatsaisilla
• ” … confirms the fermentative nature of the short-chain carbohydrates and
their role in the induction of bloating, distension, abdominal pain and
excessive flatus”
Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and
polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv
Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8

23. FODMAP*
Galactans
Oligosaccharides
Inulin GOS*
RaffinoseFructans
FOS*
Disaccharides
Lactose
Monosaccharides
Fructose Polyols
Isomalt
Maltitol
Lactitol
Xylitol
(Lactulose) Mannitol
*) FOS= Fructo-oligosaccharide
*) GOS= Galacto-oligosaccharide
Sorbitol
FODMAP: Fermentable
oligosaccharides, disaccharides,
monosaccharides and polyols

24. Viljat ovat keskeinen FODMAP:ien
lähde
13.08.1324

25. FODMAP:ien lähteitä
Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson
Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance:
FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8
=inulin & FOS

26. Jenkeissä vehnä tärkein FOS:in ja
inuliinin lähde. Suomessa ruis?
26
Moshfegh AJ et al. Presence of Inulin and
Oligofructose in the Diets of Americans. J.
Nutr. 129: 1407S–1411S, 1999
FOS:n & inuliinin saanti USA:ssa
90-luvulla
Suomalaisten suosikissa
rukiissa on jopa enemmän
FOS:ia ja inuliinia (=fruktaaneja)
kuin vehnässä
Frølich W, Aman P, Tetens I. Whole grain foods and
health – a Scandinavian perspective. Food Nutr Res.
2013;57

27. Gluteenin ja pienen
vehnäannoksen (vehnäpillerin)
aiheuttamat vatsaoireet on
osoitettu vain herkkävatsaisilla
(IBS:ssä)
27

28. Gluteeni saattaa aiheuttaa oireita
• Valikoitu joukko herkkävatsaisia
(IBS-potilaita), jotka sanoivat
hyötyneensä gluteenittomasta
ruokavaliosta
• 60 %:lla prosentilla
gluteenittomuus paransi oireita
• Gluteeni lisätty muffinsiin
www.pronutritionist.net28
Biesiekierski et al. Gluten Causes Gastrointestinal Symptoms in Subjects Without Celiac Disease: A Double-Blind Randomized
Placebo-Controlled Trial. Am J Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14

29. Vehnäpilleri herkkävatsaisilla.
Italialainen IBS-aineisto
• 30 % herkkävatsaisista (IBS-
potilaista) oli todella herkkiä
vehnälle sokkoutetussa
testissä. (n=920, italialainen
IBS-aineisto)
• Vehnäherkät (siis 30 %
kaikista herkkävatsaisista)
saivat hankalia oireita (annos
12 g vehnää/pv pillerinä)
29
Changes in symptom severity over baseline during the double-
blind placebo-controlled wheat challenge: 2 weeks on wheat-
containing diet and 2 weeks on placebo.
Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind Placebo-Controlled Challenge: Exploring a New Clinical Entity,
Am J Gastroenterol. 2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236.

30. FODMAP:it provosoi oireita selvästi
enemmän kuin gluteeni (ei suoraa
vertailevaa aineistoa)
Gluteeni ei lisännyt oireita, ei
summaa, ei yksittäisiä
FODMAP:it lisäsivät oireita
(oireet paheni %)
13.08.1330
Shepherd S et al. Clinical Gastroenterology and Hepatology.
2008; 6 (7): 765-771 (lume=glukoosiliuos, 2 vkon altistus)
Biesiekierski JR et al. No effects of gluten in patients with self-reported
non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly
absorbed, short-chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013
Aug;145(2):320-328

31. Suolen läpäisevyys sokkoutetuissa
tutkimuksissa (1-1)
• Ei lisääntynyt 1 kpl (gluteenipillerit 16 g/pv vs lume)
– Biesiekierski, M et al. 2010
– Sekä ummetus-, ripuli- että sekamuotoisia IBS-potilaita
– Lumeena eli kontrollina toimi tavanomainen gluteeniton
ruokavalio
– Läpäisevyys mitattu: Laktuloosi-ramnoosi-suhde virtsasta
• Lisääntyi 1 kpl (gluteenia sisältävä tavanomainen vs
gluteeniton ruokavalio)
– Vazquez-Roque MI, et al 2013
– Kaikki olivat ripulipainotteisesta IBS:stä kärsiviä (IBS-D)
– Kontrollina toimi tavanomainen suositusten mukainen
ruokavalio
– Läpäisevyys mitattu: laktuloosi:mannitoli-suhde virtsasta
13.08.13Headline31

32. Sokkoutetut tutkimukset
gluteenisensitiivisyydestä (3+,1-)
• Biesiekierski et al. Gluten Causes Gastrointestinal Symptoms in Subjects Without
Celiac Disease: A Double-Blind Randomized Placebo-Controlled Trial. Am J
Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14 (aito gluteenialtistus, gluteeni ei aiheuttanut
oireita, ei FODMAP-rajoitusta taustalla)
• Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind
Placebo-Controlled Challenge: Exploring a New Clinical Entity, Am J Gastroenterol.
2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236 (vehnäaltistus aiheutti oireita)
• Vazquez-Roque MI, et al. . Association of HLA-DQ gene with bowel transit, barrier
function, and inflammation in irritable bowel syndrome with diarrhea. Am J Physiol
Gastrointest Liver Physiol. 2012 Dec 1;303(11):G1262- (gluteenipitoinen
tavanomainen dieetti aiheutti oireita vs gluteeniton, ei FODMAP-vakiointia)
• Biesiekierski JR et al. No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac
gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short-
chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013 Aug;145(2):320-328 (aito
gluteenialtistus, FODMAP-vakiointi)
13.08.1332

33. Gluteenin ja varsinkin
vehnän/rukiin poistaminen
vähentänee herkkävatsaisimpien
oireilua, ainakin kun
taustaruokavalio on tavanomainen
13.08.1333

34. Lukemista
• Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson Fermentable
oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and
polyols (FODMAPs) and nonallergic food intolerance:
FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol (2012)
0(0) 1–8, open access
• Grabitske H & Slavin J. Low-Digestible Carbohydrates in
Practice. J Am Diet Assoc. 2008;108:1677-1681
• Laatikainen & Hillilä. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän
ruokavaliohoito selkiytymässä? Fermentoituvien
hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Lääkärilehti
2012;35:2377-2283
• Sapone et al. Proposed new nomenclature and classification
of gluten-related disorders. BMC Medicine 2012, 10:1334

35. Gluteeni ei näytä liittyvän tyypin 1
diabetekseen
Ainakaan ihmisillä tehtyjen satunnaistettujen
diabetesvasta-ainetutkimuksien valossa.
13.08.1335

36. Gluteenin välttäminen ei näytä
vähentävän diabetekseen liittyvien
vasta-aineiden (T1D-riskitekijä) määrää
• Tyypin 1 diabetekseen liittyvien vasta-aineiden määrä ei vähentynyt
gluteenittomalla ruokavaliolla 12 kuukauden aikana (n=6, vasta-aineet
koholla kaikilla)
• Tyypin 1 diabetekseen liittyvien vasta-aineiden määrä ei vähentynyt
riskihenkilöillä 6 kuukauden gluteenittomalla ruokavaliolla (n=17, vasta-
aineet koholla kaikilla). Insuliinin eritys kylläkin parani (!)
• Geneettisesti alttiiden vauvojen gluteeniton ruokavalio ensimmäisten
12 elinkuukauden aikana ei vähennä diabetesvasta-aineiden määrää 3
vuoden ikään tultaessa (n=150, T1D jälkeläisiä, riski-HLA-tyyppi).
13.08.1336
Hummel M, Bonifacio E, Naserke HE, Ziegler AG 2002. Elimination of dietary gluten does not reduce titers of type 1 diabetes-associated
autoantibodies in high-risk subjects. Diabetes Care 25: 1111–1116
Pastore MR, Bazzigaluppi E, Belloni C, Arcovio C, Bonifacio E, Bosi E 2003. Six months of gluten-free diet do not influence autoantibody
titers, but improve insulin secretion in subjects at high risk for type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 88: 162–165.
Hummel S, et al. Primary dietary intervention study to reduce the risk of islet autoimmunity in children at increased risk for type 1 diabetes:
the BABYDIET study. Diabetes Care. 2011 Jun;34(6):1301-5

37. Viljat ja matala-asteinen
inflammaatio
Täysjyvävilja saattaa vähentää
inflammaatiota suhteessa valkoiseen viljaan
37

38. Täysjyvävilja on joko lievästi anti-
inflammatorista tai neutraalia vs
valkoinen vilja
38
Calder P et al. Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity. Br J Nutr.
2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78

39. Paleoruokavalio vs suositusten
mukainen diabetesruokavalio. Ei eroa
inflammaatiossa (CRP)
39
Jönsson T, et al. Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a
randomized cross-over pilot study. Cardiovasc Diabetol. 2009 Jul 16;8:35.

40. Väite: Maito lisää diabeteksen ja
muiden autoimmuunisairauksien,
vatsavaivojen jne. riskiä
Väitettyjä mekanismeja: kehon
happamoituminen, inflammaatio sekä IGF:n
lisääntyminen jne.
40

41. Maitoa koskeva näyttö
vatsavaivoissa on vielä
vähäisempää kuin gluteenia
koskeva
Yhden italialaisen sokkoutetun altistuksen
mukaan osa herkkävatsaisista reagoi maidon
proteiinille (pillerinä)
41

42. Italialaisten aineistossa 17,5 %
herkkävatsaisista reagoi naudan
maitoproteiinipillereille (ei laktoosia)
42
Carroccio A et al. . A cytologic assay for diagnosis of food hypersensitivity in patients with irritable bowel syndrome.
Clin Gastroenterol Hepatol. 2010 Mar;8(3):254-60

43. Ovatko ulkomailla maitoa sietävät
todellisuudessa FODMAP –herkkiä? Eli
herkkävatsaisia?
43
Paajanen et al . Impaired tolerance of indigestible carbohydrates in adults with subjective
milk intolerance. Scandinavian Journal of Nutrition 2004; 48 (3): 131-135
• Avoin tutkimus
• Tutkituilla ulkomailla helpottuva ”laktoosi-intoleranssi” (”Symptomatic subjects”
kuvassa).
• Kerta-altistus ja 12 tunnin oirehavainnointi
270 g altistus 25 g altistus
Symptom Score:
0-144
Bloating
Pain
Flatulence
Rumbling
Nausea
Headache

44. Maitoa koskeva näyttö
diabetekseen liittyen on
alkutaipaleella
44

45. Lehmänmaitopohjaisen
äidinmaitokorvikkeen välttämisen
vaikutus tyypin 1 diabeteksen
ilmaantuvuuteen geneettisesti alttiilla
selviää vuonna ~ 2017 (TRIGR-
tutkimus)

46. Kaseiiniton ja gluteeniton
ruokavalio autismin hoidossa
Viitteellistä hyötyä satunnaistetuissa
tutkimuksissa
46

47. Gluteeniton ja kaseiiniton ruokavalio
autismissa (RCT:t)
• RCT-tutkimus (12 kk, n=20): ”The development for the
group of children on diet was significantly better than
for the controls.” (Knivsberg et al. 2002)
• Sokkoutettu RCT (12 vkoa, n=15), oireet eivät vähentyneet
(Elder et al. 2006)
• 12 kk RCT-tutkimus, oireet vähenivät kaseiini ja
maitovapaalla ruokavaliolla (Whiteley et al. 2010 ScanBrit-
tutkimus)
47
Knivsberg AM et al. A randomised, controlled study of dietary intervention in autistic syndromes. Nutr Neurosci. 2002 Sep;5(4):251-61
Elder JH et al. The gluten-free, casein-free diet in autism: results of a preliminary double blind clinical trial. J Autism Dev Disord. 2006
Apr;36(3):413-20
Whiteley P, et al. The ScanBrit randomised, controlled, single-blind study of a gluten- and casein-free dietary intervention for children with
autism spectrum disorders. Nutr Neurosci. 2010 Apr;13(2):87-100

48. Väite: viljat ovat täynnä
antiravinteita, jotka ovat vaarallisia
48

49. Ovatko viljojen fytaatit todella
vaarallisia? Kokeellisia tuloksia löytyy
monenlaisia
• Fytaatit
– ↓ verensokeria ja kolesterolia in
vitro ja koe-eläimissä
– Toimii anti-oksidanttina ja estää
rasvojen hapettumista in vitro
– Omaavat anti-karsinogeenisia
vaikutuksia in vitro ja koe-
eläimissä
– Estää munuaiskivien
muodostusta
49
Schlemmer U, et al. Phytate in foods and significance for humans: food sources, intake, processing, bioavailability,
protective role and analysis. Mol Nutr Food Res. 2009 Sep;53 Suppl 2:S330-75.

50. Onko fytaatin raudan imeytymistä
ehkäisevästä vaikutuksesta
todellista haittaa vai jopa hyötyä?
Esimerkiksi raudan liika varastoituminen voi
olla haitallista
50

51. Liika rauta (varastorauta) on
yhteydessä T2D:hen (RR ↑ 60 %)
51
Sun L, et al. Elevated Plasma Ferritin Is Associated with Increased Incidence of Type 2 Diabetes in Middle-Aged and
Elderly Chinese Adults J. Nutr. jn.113.177808; first published online July 31, 2013. (Sisältää meta-analyysin)

52. Miksi liika rauta voisi olla haitaksi? Ja
fytaattien saanti siten eduksi.
Sun L, et al. Elevated Plasma Ferritin Is Associated with Increased Incidence of Type 2 Diabetes in Middle-Aged and
Elderly Chinese Adults J. Nutr. jn.113.177808; first published online July 31, 2013.
• The potential mechanism linking elevated body iron stores
with diabetes may largely rely on the catalytic effect of free
iron, which could generate reactive oxygen species (7),
thereafter inducing lipid peroxidation and tissue damage
(41). Indeed, excess iron deposition in pancreatic b cells
could impair insulin synthesis and secretion (42,43).
Moreover, iron accumulation in hepatocytes may cause
impaired hepatic insulin extraction and metabolism (44,45).
Furthermore, excess iron may enhance fatty acid oxidation
and suppress glucose oxidation in muscle tissue (46) as
well as influence insulin function and glucose uptake in
adipose tissue (47).

53. Ovatko lektiinit vaarallisia? Vai
eduksi?
53

54. En väitä, että fytaatit ja lektiinit
olisivat selvästi terveyttä edistäviä
Halusin vain osoittaa, että fytaattien vaikutus
ei ole pelkästään negatiivinen. Sama koskea
monia muita ravintotekijöitä; niistä voidaan
löytää sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä,
jos tarpeeksi pitkälle pilkotaan.
54

55. Vastapainoksi. Viljojen ja
maitotaloustuotteiden
terveyshyötyjä
55
Massiivisten meta-analyysien tuloksia, joissa
on ollut tuhansia koehenkilöitä sekä
satunnaistetuissa tutkimuksissa että
etenevissä väestötutkimuksissa

56. Vaikeuttaa painonhallintaa Edistää painonhallintaa
• Todennäköisesti
(Probable)
– Liha ja lihavalmisteet
yleensä
• Ehkä (Suggestive)
– Valkoinen vilja
– Karkit ja jälkiruuat
• Todennäköisesti
(Probable)
– Pähkinät
• Ehkä (Suggestive)
– Täysvilja
– Hedelmät (ja marjat)
– (Rasvaiset)
maitotaloustuotteet
Sivu 56
Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-
term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56
Täysjyvävilja vähentää lihomisen
riskiä?

57. Systemoitu katsaus: täysjyvävilja
estää paitsi painonnousu myös T2D:tä
& CV-sairauksia
• Etenevät kohortit: Tummaa
viljaa 48-80 g/pv (vs ”low
users”)
– 28 % T2D
– 21 % CVD
– Lihoivat 0,4 kg
vähemmän
• RCT:t (21 kpl): tummaa viljaa
sisältänyt dieetti (vs kontrolli)
– 0,72 mmol ↓ LDL
– 0,93 mmol ↓ fP-Glc
Page 57
Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes, cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr.
2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia ja 21 satunnaistettua tutkimusta)

58. Täysjyvävilja tai viljakuitu vähentävät
useiden sairauksien riskiä
58
Hauner et al.
Evidence-Based
Guideline of the
German Nutrition
Society:
Carbohydrate Intake
and Prevention of
Nutrition-Related
Diseases
Ann Nutr Metab
2012;60 (suppl 1):1–
58

59. Aune et al. Dietary fibre, whole grains, and risk of colorectal cancer: systematic review and dose-response meta-analysis of
prospective studies. BMJ 2011;343:bmj.d6617
Erityisesti viljan kuitu suojaa
paksusuolen syövältä (etenevät
kohortit)

60. Onko terveyshyödyt aitoja
täysjyväviljan etuja?
Vai onko kyse ”vain” siitä, että runsas
täysjyväviljan käyttö heijastaa minimaalista
valkoisen viljan käyttöä?
60

61. Viljojen ravitsemuksellinen merkitys
Suomessa (samoja ravintoaineita voi
saada runsaasti muistakin ruuista)
13.08.13Headline61
Lähde. Fineli
Finravinto 2007 –tutkimuksen mukaan viljat ja leivontatuotteet ovat suurin yksittäinen
magnesiumin, sinkin, raudan, tiamiinin, folaatin ja kuidun lähde.

62. Täysjyväleivässä on paitsi kuitua myös
useita vitamiineja ja hivenaineita 2-3 x
määrä vs valkoinen leipä
62
Lähde: Fineli

63. Mielestäni jää avoimeksi, onko
täysjyväviljan terveyshyödyt
enempi heijastusta raffinoidun
hiilihydraatin ”puutteesta” vai
täysjyväviljan todellista
paremmuutta suhteessa muuhun
terveelliseen ruokaan
Joka tapauksessa täysjyväviljan
terveyshyödyistä on paljon näyttöä
63

64. Maitotaloustuotteet vähentävät hiukan
useiden sairauksien riskiä, mutta ei
kaikkien (meta-analyysit, pros. kohortit)
T2D: Tong et al. Dairy consumption and risk of type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Clin Nutr. 2011 Sep;65(9):1027-31
Sepelaltimotauti ja aivohalvaus: Soedamah-Muthu et al, Milk and dairy consumption and incidence of cardiovascular diseases and all-cause mortality: dose-response
meta-analysis of prospective cohort studies, J Clin Nutr. 2011 Jan;93(1):158-71
Suolistosyöpä: Aune et al, Dairy products and colorectal cancer risk: a systematic review and meta-analysis of cohort studies, ,Ann Oncol. 2012 Jan;23(1):37-45.
Rintasyöpä: Dong J et al. Dairy consumption and risk of breast cancer: a meta-analysis of prospective cohort studies. Breast Cancer Res Treat. 2011 May;127(1):23-31
Eturauhassyöpä: Qin LQ, Milk consumption is a risk factor for prostate cancer in Western countries: evidence from cohort studies. Asia Pac J Clin Nutr. 2007;16(3):467-
76.
*
*
*
*
*) riskin muutos tilastollisesti merkitsevä. 200 g maiitoa/jogurttia/piimää = 50 g juustoa tutkimuksissa
-14 % NS NS -9 % -15 %
+13 %

65. Vaikeuttaa painonhallintaa Edistää painonhallintaa
• Todennäköisesti
(Probable)
– Liha ja lihavalmisteet
yleensä
• Ehkä (Suggestive)
– Valkoinen vilja
– Karkit ja jälkiruuat
• Todennäköisesti
(Probable)
– Pähkinät
• Ehkä (Suggestive)
– Täysvilja
– Hedelmät (ja marjat)
– (Rasvaiset)
maitotaloustuotteet
Sivu 65
Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-
term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56
Maitotaloustuotteet vähentävät
lihomisen riskiä?

66. Maitotaloustuotteet ovat neutraaleja
matala-asteisen tulehduksen suhteen
• Satunnaistettujen tutkimuksien systemoiduissa
kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että
maitotaloustuotteilla ei ole selvää myönteistä, eikä
varsinkaan haitallista vaikutusta matala-asteisen
tulehduksen biokemiallisiin mittareihin kuten CRP:hen,
IL-6:een jne.
66
Labonté MÈ, et al. Impact of dairy products on biomarkers of inflammation: a systematic review of randomized
controlled nutritional intervention studies in overweight and obese adults. Am J Clin Nutr. 2013 Apr;97(4):706-
17

67. Vastapainoksi: Miten punainen
liha ja siitä tehdyt prosessoidut
lihavalmisteet vaikuttavat
sairauksien riskiin?
Tuoreeseen punaiseen lihaan suhtaudutaan
suopeasti paleopiireissä
67

68. Punaisen lihan vaikutus sairauksiin
etenevien väestötutkimuksien meta-
analyysien mukaan
Page 68
100g
100g
120g
100g
50g
30g
50g
50g
100g
30g
100g
30g
*
*
*
* *
* *
T2D & Sepelvaltimotauti: Micha R, Mozaffarian D, Unprocessed Red and Processed Meats and Risk of Coronary Artery Disease and Type 2 Diabetes - An Updated
Review of the Evidence. Atheroscler Rep. 2012:14;515-52
Aivohalvaus: Kaluza J, Wolk A, Larsson SC Red meat consumption and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. Stroke. 2012 Oct;43(10):2556-60.
Suolistosyöpä: Larsson SC, Wolk A. Meat consumption and risk of colorectal cancer: a meta-analysis of prospective studies. Int J Cancer. 2006 Dec 1;119(11):2657-64
Rintasyöpä:. Alexander D et al. A review and meta-analysis of red and processed meat consumption and breast cancer. Nutr Res Rev. 2010 Dec;23(2):349-65.
Eturauhassyöpä: Alexander D et al. A review and meta-analysis of prospective studies of red and processed meat intake and prostate cancer. Nutr J. 2010 Nov 2;9:50.
*) riskin muutos
tilastollisesti
merkitsevä

69. Lihavalmisteista ja punaisesta lihasta
voi vääntää fytaatteja/lektiinejä
pahempia ravintotekijöitä:
• IGF-1 -kasvutekijän pitoisuus ↑
• Glykaation lopputuotteet , AGE:t ↑ paistessa
• Polysykliset aromaattiset hiilivedyt grillatessa, PAH↑
• Nitrosamiinit ↑ (nitriitin ja proteiinin yhteistulos)
• Fermentoituessaan haaraketjuisia aminohappoja
suolistossa ↑
• Bifidobakteerien määrä suolistossa ↓
• Runsaasti suolaa, nitriittejä ja fosforia
• Neu5gc kertyy niveliin reumassa
• Ylenmääräinen hemirauta
• Tyydyttynyt rasva
13.08.1369

70. Autoimmuunisairauksien
puhkeaminen on monisyinen vyyhti.
Yksi mahdollinen myötävaikuttava
tekijä esim. geenien ohella voi toki olla
maidon tai viljan proteiini (teoria)
70
Mikael Knip and Olli Simell. Environmental Triggers of Type 1 Diabetes Cold Spring Harb Perspect Med. 2012 July;
2(7): a007690.

71. Page 71
Burlingame, B et al. Fats and Fatty Acids in Human Nutrition . Joint FAO/WHO Expert Consultation, Geneva, November 2008
Gluteenista ja maidon proteiinista
tarvitaan lisää vahvaa tutkimusta
Näyttö heikkenee

72. Yhteenveto
• Paleoruokavalio on kolmen pienen satunnaistetun riskitekijätutkimuksen
mukaan terveellinen ja yksi mahdollinen tapa toteuttaa terveellinen
ruokavalio. Ravintoaineiden esim. kalsiumin saannin riittävyys on
selvittämättä pitkäkestoisissa tutkimuksissa
• Paleoruokavaliokeskustelua netissä leimaa toisinaan liioittelu,
valikoivuus ja kokonaisevidenssistä piittaamattomuus
• Maito, ruis, vehnä ja ohra aiheuttavat herkille ja alttiille ihmisille
vatsaoireita, mutta oireet selittyvät gluteenia enempi FODMAP-
hiilihydraateilla
• Pieni geneettisesti ja olosuhteiltaan altis joukko ihmisiä on mahdollisesti
herkempi maidon ja viljan proteiinille kuin valtaväestö
• Täysjyväviljan terveyshyödyt ovat vahvasti osoitettu suhteessa
valkoiseen viljaan, kun taas maitotaloustuotteet vaikuttavat monesta
terveysnäkökulmasta melko neutraaleilta valtaväestössä
13.08.1372