Uutta kotimaisista kasviproteiineista –seminaari 4.3.2020

1. @scenoprot
Antti Isokangas, Makery Oy
Kasviproteiinituotteiden markkinat
kasvussa – mitä Euroopassa syödään?

2. 1. Katsaus eurooppalaisiiin kasviproteiinituotteiden
markkinoihin v. 2018-2019
– GlobalData plc:n markkinadata ja tutkimukset, Makery Oy:n
omat tutkimukset, sekä ulkopuoliset lähteet.
2. 4 maata kattava syömistä, ruokavalioita, sekä
vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tuntemusta ja käyttöä
peilaava asennetutkimus v. 2019
– FI, SE, DE, UK
– N=2005 = ~500/maa
Tausta-aineistot
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
2

3. 9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
3
Keskeisimmät huomiot markkinatilanteesta

4. • Markkinoiden kehitys on ollut voimakasta koko Euroopassa, mutta erityisesti
Suomessa.
– Ylipäätään kasvu tullut viime vuosina Länsi-Euroopasta. Itäinen osa
kuitenkin potentiaalinen
• Kasviproteiinituotteiden markkinat ovat Suomessa eurooppalaisittain melko
pienet, mutta verrattain monipuoliset
– Myös tuntemus erilaisista kasviproteiineista Suomessa vertailumaita
parempaa
• Suurin osa kasviproteiinivalmisteista on ollut viime vuosiin asti soijapohjaisia,
mutta nyt erityisesti herneproteiini ja vehnägluteeni (seitan) ovat yleistyneet
– Soijan ympäristövaikutukset aiheuttavat pohdintaa
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
9-Mar-204
Nostot:

5. Kasviproteiinituotteiden* markkinat kasvavat
vauhdilla – arvossa ~7 % vuosittain
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
5
0
500
1000
1500
2000
2500
2017 2018 2019 2020 2021
Kasviproteiinituotteiden arvo (M €) Euroopassa 2017-2021
Itä-Eurooppa (9 maata) Länsi-Eurooppa (15 maata)
+ 7,3 %
+ 6,9 %
+ 7,0 % + 7,0 %
0
50
100
150
2017 2018 2019 2020 2021
Kasviproteiinituotteiden volyymi (M kg) Euroopassa
2017-2021
Itä-Eurooppa (9 maata) Länsi-Eurooppa (15 maata)
+ 6,2 % + 5,6 % + 5,3 % + 5,1 %
Länsi-Eurooppa: Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ruotsi, Norja, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia
Itä-Eurooppa: Bulgaria, Tšekki, Unkari, Puola, Romania, Venäjä, Slovakia, Turkki, Ukraina
Lihan ja lihajalosteiden vertailtava luku on 1,8 %, joskin luonnollisesti moninkertaisesta kantaluvusta
* Lihan ja lihavalmisteiden tavoin käytettävät ateriakomponentit – ns. ”meat substitutes”

6. Kokonaismarkkinan kehitys maittain
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
6
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Volyymikehitys 2017-2021, MKg
2017~Volume MKg 2018~Volume MKg 2019~Volume MKg
2020~Volume MKg 2021~Volume MKg
0
100
200
300
400
500
600
700
Markkina-arvon kehitys, M€ 2017-2021
2017~Value M Euro 2018~Value M Euro
2019~Value M Euro 2020~Value M Euro
2021~Value M Euro

7. Suomen markkina on pieni mutta dynaaminen,
Keski-Euroopassa Saksa ja Ranska vetävät
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
7
• Eurooppalaisittain suurimmat Iso-Britanniassa, mutta etenkin nykyisessä
poliittisessa tilanteessa houkuttelevin vientimarkkina löytyy keski-
Euroopasta, kuitenkaan Venäjää unohtamatta!
• Soija-, sekä viljapohjaiset valmisteet ovat markkinoilla yleisimpiä, mutta
herneproteiinin käyttö vaikuttaa lisääntyvän voimakkaasti
• Suomessa hyödynnetään kauraa  potentiaalinen vientituote
• Soijan käyttöä kyseenalaistetaan sen ympäristövaikutusten johdosta
(Amazon), vaikka suurin osa ihmisravinnoksi tuotetusta soijasta
Euroopassa on eurooppalaista tai kanadalaista.
• Se, missä muodossa tuotteet enimmäkseen myydään, vaihtelee
markkinoittain. Käyttöön sopivuus, ”tuttuus” ja hinta ohjaavat eniten,
samalla tavoin kuin muissakin tuoteryhmissä.

8. 9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
8
Keskeisimmät huomiot kuluttajatutkimuksista

9. • Polarisoituminen
– sekä kasvisruokien suosio, että niihin nuivasti suhtautuminen ovat kasvaneet sitten
edellisen tutkimuksen. Muutokset ovat kuitenkin kauttaaltaan pieniä.
• Suomi kirinyt hänniltä ”kärkeen” monessa asiassa – muutos vaikuttaa nopeammalta kuin
muissa maissa
• Erilaisia kasvispainotteisesti syöviä pescovegetaristeista vegaaneihin on noin 10-16 %.
• Parhaiten erilaisia kasviproteiininlähteitä tunnetaan tässä vertailujoukossa Suomessa.
Suomessa myös proteiinin vähintään riittävään saantiin kiinnitetään eniten huomiota
• Laajempaa käyttöön omaksumista hidastaa kaikkialla paitsi korkea hinta, myös ”outous”,
joka useimmiten tarkoittaa sitä, että tuotteita ei osata valmista, eikä sen opettelulle ole
aikaa/riittävää kiinnostusta.
– Kuluttaja hakee useimmiten joko helppoutta tai elämyksiä. Vähintään toista pitää
pystyä tarjoamaan.
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
9

10. 9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
10
18%
44%
26%
5%
3%
1% 1…2%
Kaikki vastaajat (n=2005)
Sekasyöjä, en ole kovin kiinnostunut edes kokeilemaan
kasvisruokia kuin korkeintaan satunnaisesti
Sekasyöjä, kokeilen mielelläni myös kasvisruokia
Sekasyöjä, syön usein myös kasvisruokia, tai pidän
kasvisruokapäiviä vähintään viikoittain
Pescovegetaristi, syön kasvikunnan tuotteiden lisäksi
kalaa, maitotuotteita ja munia
Lakto-ovovegetaristi, syön kasvikunnan tuotteiden lisäksi
maitotuotteita ja munia
Laktovegetaristi, syön kasvikunnan tuotteiden lisäksi
maitotuotteita
Vegaani, syön vain kasvikunnan tuotteita
Muu ruokavalio, mikä?
• Verrattuna v. 2016 tehtyyn tutkimukseen,
jakaumat erilaisten ruokavalioiden välillä
pysyivät isossa kuvassa melko
muuttumattomina – vaihtelua on 1-2 %-
yksikköä suuntaan tai toiseen.
• Muutoksia tapahtunut eniten
vegaaniruokavalioissa, sekä ei-
kiinnostuneissa, jotka molemmat
ovat kasvaneet.
• ”Muu ruokavalio” vastauksissa toistuivat
”paleo- ruokavalio” ja toisaalta ”ei-punaista
lihaa”.

11. • N=500
• Suhteessa eniten niitä, joita ei kiinnosta edes kokeilla kasvisruokia.
– Taustalla kokeilun kautta tullut ymmärrys, mutta mahdollisesti myös
”protesti”
– Vegaanien ja muiden kasvissyöjien osuudet myös kasvaneet
• Suomalaiset muita kiinnostuneempia proteiinin saannista
– Vain 10 % ei kiinnitä saantiin huomiota lainkaan
• Kasvisruoista kiinnostuneiden joukossa eläinten hyvinvointi näyttelee
motivaattorina keskeistä osaa. Vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa se
näytteli vielä pientä sivuosaa.
– Terveellisyys silti tärkein yksittäinen motivaattori
Suomi
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
11

12. • n=501
• Kyseenalaistava suhtautuminen kasvissyöntiin vaikuttaa lisääntyneen
– ei-kiinnostuneiden osuus on noussut kolmen vuoden takaiseen
nähden samalla kun kaikkien kasvisruokavalioiden osuus on
pudonnut
• Kasvisten ja kasviproteiinien kulutusta pyritään nostamaan ja
erityisesti porsaan- ja naudanlihan käyttöä rajoittamaan. Kananmunat
ja kala ovat kuitenkin lisättävien ainesosien listalla
• Terveellisyys, ympäristösyyt ja eläinten hyvinvointi ovat kolme
tärkeintä motivaattoria kasvisruokien syömisen lisäämiselle. Eläinten
hyvinvointi korostuu lkolmen vuoden takaista enemmän.
Ruotsi
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
12

13. • n=501
• Kiinnostus ruokavaliotaan kohtaan näyttää kasvaneen viimeisen kolmen
vuoden aikana, joskin itse muutokset ovat olleet melko vähäisiä.
– Selvä enemmistö on sekasyöjiä, mutta vegaanien osuus näyttää
kasvaneen, ollen silti vain 2 %
– Kolmannes pitää tapanaan ”kasvisruokapäiviä” – suurempi osuus kuin
missään muussa tarkastellussa markkinassa
• Eläinten hyvinvointi ympäristöä tärkeämpi motivaattori
• Rasvan määrään kiinnitetään eniten huomiota ja sitä pyritään vähentämään.
Tämän myötä myös sianliha voimakkaimmin vähennettävien listalla.
• Proteiininlähteistä kysyttäessä eniten merkitystään ovat kasvattaneet
kananmunat ja viljatuotteet.
Saksa
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
13

14. • N=503
• Vertailujoukossa heikoin tuntemus erilaisista proteiininlähteistä.
– Yli puolet ei osannut kysyttäessä nimetä spontaanisti yhtäkään proteiinipitoista
kasvista.
• Vaalea liha on keskeisin proteiininlähde. Maitotuotteiden ja kananmunien
merkitys vaikuttaa kasvavan, samalla kuin erityisesti naudanliha ja kala
menettävät merkitystään.
• Suhtautuminen sieniin proteiininlähteinä on Iso-Britanniassa vertailumaita
positiivisempaa. Positiivisimmin suhtaudutaan kuitenkin pähkinöihin ja
siemeniin.
• Terveellisyyden jälkeen ”kokeilunhalu” mainitaan toiseksi tärkeimpänä syynä
kasvisruokien kokeiluun/käyttöön. Ympäristö- ja eläinoikeussyyt mainitsi vain 8
% vastaajista, mikä on selvästi vähemmän kuin vertailumaissa.
Iso-Britannia
9-Mar-20
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
14

15. Thank you!
@scenoprot
www.luke.fi/scenoprot
Novel protein sources for food security (ScenoProt)