Tässä kuvasarjassa kerron karppaukseen liittyvästä kliinisestä tutkimuksesta ja esitän oman näkemykseni karppauksen asemasta ja siitä miten se tulisi toteuttaa.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyäReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.
Tässä kuvasarjassa kerron karppaukseen liittyvästä kliinisestä tutkimuksesta ja esitän oman näkemykseni karppauksen asemasta ja siitä miten se tulisi toteuttaa.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Paleo ja terveys, onko maidosta ja viljoista haittaa vai hyötyäReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kuvataan maidon välttämisen ja viljan välttämisen mahdollisia hyötyjä ja toisaalta mahdollisia välttämisen mukanaan tuomia joitakin riskejä.
Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -keskustelussaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.
Kasvissyöjien sairastuvuus ja kuolleisuus – etenevät väestötutkimuksetPuolikiloa
Tämä diaesitys tarkastelee kasvissyöjien kuolleisuutta ja sairastuvuutta.Tarkastelun kohteena ovat etenevät väestötutkimukset ja niiden meta-analyysit. Lue lisää osoitteessa http://www.puolikiloa.fi.
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Tiesitkö, että pelkkää tyhjää energiaa sisältävää energiajuomaa voit valmistaa myös kotioloissa?
Huom! Jos innostut kokeilemaan kotona, kannattaa kuplaveden kanssa olla varovainen, sillä juoma voi kuohahtaa melkoisen helposti tehosekoittimesta pöydälle (ja ehkä seinille).
Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -keskustelussaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.
Kasvissyöjien sairastuvuus ja kuolleisuus – etenevät väestötutkimuksetPuolikiloa
Tämä diaesitys tarkastelee kasvissyöjien kuolleisuutta ja sairastuvuutta.Tarkastelun kohteena ovat etenevät väestötutkimukset ja niiden meta-analyysit. Lue lisää osoitteessa http://www.puolikiloa.fi.
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Tiesitkö, että pelkkää tyhjää energiaa sisältävää energiajuomaa voit valmistaa myös kotioloissa?
Huom! Jos innostut kokeilemaan kotona, kannattaa kuplaveden kanssa olla varovainen, sillä juoma voi kuohahtaa melkoisen helposti tehosekoittimesta pöydälle (ja ehkä seinille).
Miksi lapsille markkinoidaan elintarvikkeita? VideoSyohyvaa
Kaupat pursuavat lapsille suunnattuja elintarvikkeita, kuten jogurtteja, juomia, keksejä ja välipalatuotteita. Näiden ravitsemuksellinen laatu on usein perustuotteita heikompi. Tässä videossa paneudumme lapsiin kohdistuvaan elintarvikemarkkinointiin.
Sokeria saadaan sieltä ja täältä. Katso videolta suurimmat sokeripommit! Lisää aiheesta myös Syö hyvää -hankkeen sivuilta: www.syohyvaa.fi/sokeripommit
Death and Disease Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Co...Jussi Riekki
My notes on "Death and Disease Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohorts, 1960–2014." Parts of this slidedeck were adapted from the work put out by Jack Norris at http://jacknorrisrd.com/
Diabetes Association in Finland has right timing knowledge and guiding of possibilities of getting sick or staying in good health that are also in our genes and go from relative to relative, depending a bit on the gene connections and combinations
Lihominen johtuu siitä, että verensokeria,
näläntunnetta ja stressiä säätävät hormonit
– insuliini, leptiini, kortisoli, greliini,
PYY, obestatiini ja adiponektiini – ovat menneet epätasapainoon. Hormonitasapaino on mahdollista palauttaa syömällä oikein, ortoglykeemisesti.
Liikkumisen suositusten lyhyt historia
UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni kertasi liikkumisen suositusten historiaa Terveysliikuntapäivillä 22.10.2019.
Lue lisää uudistuneesta liikkumisen suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Luennossa käsiteltiin tekijöitä, jotka liittyvä kroonisten sairauksien kehittymiseen. Näitä ovat muun muassa hiljainen tulehdus ja hapetusstressi. Näiden osalta käydään läpi laajoja tutkimuksia sekä miten tulehdukseen sekä hapetusstressiin voi vaikuttaa elintavoilla, erityisesti ruokavaliolla.
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Kaurajuomien, -jogurttien-, kermojen vertailua ravitsemuksellisen arvon suhteen. Fokus rasvan laadussa, proteiinissa, kuidussa ja suojaravintoaineissa, kuten D-vitamiinisssa, kalsiumissa, B12-vitamiinissa ja jodissa.
Teen tässä diasrajassa vertailua, miten suomalaisten syöminen muuttuisi ravintoaineiden saannin ja toisaalta ruuan käytön näkökulmasta, jos siirtyisimme planetaariseen ruokavalioon.
This presentation compares the effects of different animal proteins on cancer, diabetes, heart disease and stroke. Presentation covers fish, dairy, poultry, red meat, processed meat and eggs.
Fat intake US has remained rather stable during the past decades despite many claims. I present here the case based on USDA and NHANES data.
Claiming that fat intake has decreased in US is as silly as advising a dieter: “If you want to follow a low-fat diet just keep your fat intake at the current level and simply increase the consumption of carbs. Then you are on low-fat diet and you will reap all the benefits of the diet”
Suomalaisten energiaravintoaineiden ja ruokien kulutusReijo Laatikainen
Tämä diasarjaa kertoo miten suomalaisten ruuan käyttö on muuttunut. Luvut perustuvat FAO:n tilastoihin, jotka puolestaan perustuvat suomalaisiin Ravintotaseisiin.
In this slide deck I demonstrate the effects of carbohydrate restriction on different lipoproteins such as HDL, LDL, non-HDL-cholesterol and apolipoprotein B (apoB). The effect of butter and saturated fat as such are compared to unsaturated fat and especially to canola oil. Meta-analysis by Mensink et al. 2003 is the primary reference for the analysis.
Dietary guidelines are accused to be the key reason for obesity and diabetes epidemic. This slide deck shows why they are not. Junk food diet is the key reason.
Tässä kuvasarjassa verrataan mineraalisuolaa, ruusu- eli vuorisuolaa ja tavallista ruokasuolaa. Merisuolan mineraalipitoisuudet ovat hyvin lähellä ruususuolaa.
1. Uudet ja vanhat ”ihmedieetit” vs
vakiintuneet painonhallintatavat
THM, MBA, laillistettu ravitsemusterapeutti
Reijo Laatikainen
Lääkärikeskus Aava
Syöpäsairaala Docrates
www.tervevatsa.fi
BoostOn Oy
Page 1
2. Tässä kuvasarja pyrin
demonstroimaan, että:
osa ns. ”ihme-” tai
”muotidieeteistä” on humpuukia,
osassa jotain ideaa ja yksi niistä
on hyvin tutkittu.
2
8. Tutkimusten ja tutkimuskoosteiden
määrä laihdutuksessa eri
”ihmedieeteillä”
PubMed hitit
”Clinical trial”
Edellisistä
aidosti
satunnaistettuja
laihdutus-
interventtioita
Meta-analyysit
Gluteeniton
ruokavalio
2 0 0
Pätkäpaasto 8 3 0
Karppaus 341 284 15
VLCD 84 53 8
8
Luvut eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan suuntaa-antavia.
Hakusanojen valinta ja monet muut tekijät vaikuttavat
tuloksena saatujen tutkimusten määrään
10. Käypä hoito ”ihmedieeteistä”
Käypä Hoito Huom!
Gluteeniton ruokavalio Ei sano mitään Ei sano, koska ei ole
tutkimuksia
Pätkäpaasto (5:2 tai
vuoropaasto)
Ei sano mitään Ei sano, koska ei ole
tutkimuksia
Karppaus
(vähähiilihydraattinen rv)
Mainitsee, ei suosita Tehokas lyhyellä aikavälillä”
(kts. seuraava kuva)
Vähärasvainen ruokavalio Mainitsee ja suosittaa Ei liian vähärasvaista (Ornishin)
dieettiä
Runsasproteiininen Mainitsee ja suosittaa Ei kuitenkaan liian
runsasproteiinista
VLCD (ENE) Mainitse ja suosittaa Tukena aluksi. Ei pysyvästi
10
12. Käypä hoito karppauksesta (13.9.2013
päivitetty)
12
• ”Erittäin vähähiilihydraattiset dieetit (VHH-dieetit, esim. tiukka
Atkinsin dieetti; hiilihydraatteja 20–60 g/vrk) pienentävät painoa
yleensä aluksi (ensimmäiset 3–6 kuukautta) nopeammin kuin
tavanomainen laihdutusruokavalio, mutta näyttö niiden hyödystä
pitemmällä aikavälillä ja turvallisuudesta esimerkiksi sydän- ja
verisuonisairauksien sekä ravintoaineiden riittävän saannin
kannalta pitkään (yli kaksi vuotta) noudatettuna puuttuu A. Sen
vuoksi niitä ei ole perusteltua yleisesti suositella, etenkään sellaisia,
jotka sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa tai joista
täysjyväviljavalmisteet sekä marjat ja hedelmät on jätetty pois.”
• ”Hiilihydraattien osuus energiasta voinee vaihdella
vähäenergiaisessa ruokavaliossa melko suuresti ilman, että sillä on
vaikutusta pitkäaikaiseen laihtumistulokseen.”
•
13. Vähintään 2 vuotta kestäneet
tutkimukset
Painonpudotus Pituus Kommentti
Cardillo et al.
2006
Sama 3 vuotta Ei tietoa 12 ja 24 kk
tuloksista
Shai et al. 2008 Karppaus
parempi
2 vuotta Välimeren ruokavalio
yhtä tehokas kuin
karppaus
Sacks et al. 2009 Sama 2 vuotta Sekä rasvan että
proteiinin suhteita
muutettiin
Foster et al.
2010
Sama 2 vuotta Ei tietoa mitä todella
söivät
Guldbrand et al.
2012
Sama 2 vuotta Ainoa
terveyskeskustutkimus,
diabeetikoita kaikki
13
Shai et al. NEJM 2008: 359(3); 229-41 , Sacks et al. NEJM 2009: 360(9); 859-73. Foster et al. Ann
Intern Med 2010: 153; 147-157 Cardillo et al. Eur Rev Med Pharmacol Sci 2006;10(3):99-106.
16. Pelkkä rasvan vähentäminen laihduttaa
ka 1,6 kg pitkällä aikavälillä (0,5-12
vuotta kestäneitä syöpä-, lipidi- ym.
tutkimuksia)
16
Hooper L et al. Effect of reducing total fat intake on body weight: systematic review and meta-analysis
of randomised controlled trials and cohort studies. BMJ 2012;345:e7666
Yhteensä 33 satunnaistettua tutkimusta
17. Pelkkä rasvan vähentäminen laihduttaa
ka -3,2 kg (2-12 kk kestäneet tutkimukset)
17
Astrup A, Grunwald GK, Melanson EL ym. The role of low-fat diets in body weight control: a meta-
analysis of ad libitum dietary intervention studies. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24:1545-52
-3,2 kg
(27,5 E % vs 37,5 E %
rasvasta)
19. Käypä hoito proteiinista
19
• ” Ruokavalion riittävä proteiinimäärä (60–120 g/vrk tai 1
g/painokilo) ilmeisesti helpottaa ruokavalion noudattamista ja
edistää laihtumista, koska proteiini pitää hyvin yllä
kylläisyyden tunnetta, säästää lihaskudosta ja lisää jonkin
verran energiankulutusta B.
• Yli 25 E% proteiinia sisältävästä ruokavaliosta (esim. Zone-
dieetti) ei ole laihtumisen kannalta ilmeisesti hyötyä B.”
20. Runsasproteiinin ruokavalio on 1 kilon
tehokkaampi kuin vähärasvainen
(2-12 kk RCT:t)
20
Wycherley T et al. Effects of energy-restricted high-protein, low-fat compared with standard-
protein, low-fat diets: a meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Clin Nutr.
2012;96(6):1281-98.
21. VUOROPÄIVÄ PÄTKÄPAASTO
Pätkäpaastoa koskevat tutkimukset on tehty vuoropäiväpaastolla
(vuoropaasto). Eli yksi päivä paastolla, toinen normaalisti, kolmas
paastolla, neljäs normaalisti jne. 5:2 paastosta ei ole kliinisiä
interventiotutkimuksia
21
22. Pätkäpaaston käsitteistä
• Vuoropaasto
– 1 paastopäivä = 75 % kalorirajoitus (n. 400 kcal/pv)
– 1 tavallinen päivä = syödään normaalisti
• 5:2 paasto
– 5 tavallista päivää = syödään normaalisti
– 2 paastopäivää = syödään 400 (naiset) tai 500 kcal (miehet) /pv
• Pätkäpaasto = kumpi tahansa edellisistä tai joku muu
paastoversio, jossa säännöllisesti pidetään hyvin
vähäkalorisia paastopäiviä
22
23. Vuoropaasto 8 viikkoa
(Huom! Ei lainkaan vertailuryhmää
esim. vähärasvaista)
23
Bhutani et al. Improvements in Coronary Heart Disease. Risk Indicators by Alternate-Day Fasting Involve
Adipose Tissue ModulationsObesity (2010) 18, 2152–2159.
24. Vuoropaasto toimii yhtä hyvin kuin
tavanomainen kalorirajoitusdieetti tai
tehokas liikuntaohjelma. Missä on
ihme?
24
Painonpudotus
Vuoropaasto (75 % energiarajoitus
paastopäivänä)
5,2 kg
Kalorirajoitus (25 % energiarajoitus joka
päivä)
5,0 kg
Liikuntaohjelma 5,1 kg
Kontrollit (ei mitään interventiota) -0,2 kg
Varady KA, Bhutani S, Klempel MC, Kroeger CM.
Comparison of effects of diet versus exercise weight loss regimens on LDL and HDL particle size
in obese adults. Lipids Health Dis. 2011 Jul 18;10:119.
25. Pätkäpaastoilla on eroja:
5:2 dieetillä paastopäiviä on n. 40 %
vähemmän per /kk kuin tutkimuksissa
käytetyllä vuoropaastolla
Vaihtovuoro (1:1)
paasto
5:2 pätkäpaasto
Paastopäivien määrä
per 28 pv
14 vrk 8 vrk
25
26. Pätkäpaaston tutkija ja sitä esillä
pitävä professori Varady:
“After reviewing all the published trials, Professor Krista
Varady who featured in the BBC documentary admitted:
The human studies are limited, they all lacked control groups
and used short trial lengths.”
26
Lähde: 27.1.2013 http://www.express.co.uk/life-style/health/373665/Caveman-fasting-diet-may-leave-
women-diabetic
28. Systemoitu kirjallisuuskatsaus 2013:
”veriryhmädieettiä ei ole tutkittu”
28
”Until the health effects of blood type diets have
been substantiated, the widespread claims
should be clarified so that consumers are aware
that the advertised health benefits are theoretical
and not supported by scientific evidence”
Cusack L. et al. Blood type diets lack supporting evidence: a systematic review. The American
Journal of Clinical Nutrition (01 July 2013), doi:10.3945/ajcn.113.058693
30. 1) Ei ole ihmedieettejä. On dieettejä
jotka toimivat verraten yhtä hyvin, ja
toisaalta dieettejä jotka perustuvat
teoreettisiin pähkäilyihin tai
uskomuksiin, eikä tietoon.
Karppausta on tutkittu paljon,
pätkäpaastoa vähän, gluteenitonta ja
veriyhmädieettiä ei juuri lainkaan
30
31. 2) Syömisen säätely ja painonhallinta:
monen usein mediassa unohdetun (ja
tylsän) tekijän summa.
Tarjonta/ Yllytteet
Roolimallit
Sosiaalinen viitekehys
Käytettävissä oleva raha
Tottumukset
Kulttuuri
Uskomukset
Ruuan
koostumus ja
määrä
Uupumus,,
masennus,
uni, alkoholi,
sairaudet,
laihdutus,
hormonit
Liikunta
Työn fyys.
kuormitus
32. Uutisia ja keskustelua ravinnosta
ammattilaisille
Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA Reijo Laatikainen
www.pronutritionist.net
Page 32