Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Minna Ylikännö: Mitä voimme oppia alueellisista työllisyyskokeiluista? Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.
Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty sinisen biotalouden valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tietoa ja näkymyksiä strategiaa varten kerätään työpajoissa syksyllä 2017.
I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä, Soili PartanenTHL
Soili Partanen: I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä.
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Kokeilujen arviointia ruotiva esitys, joka pidettiin Kokeilevan Suomen, Suomen Arviointiyhdistyksen ja hallinnon epävirallisen arviointiverkoston aamukahveilla 1.3.2018. Esityksen punaisena lankana on kokeilujen erilaisten käyttötapojen luokittelu sekä erilaisten arviointitapojen sovittaminen näihin funktioihin. Esimerkkeinä käytetään erityisesti ilmastonmuutoksen hallintaan ja resurssiviisauden edistämiseen liittyviä kokeiluja.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiAnnukka Berg
Mihin kysymyksiin Suomen kestävän kehityksen politiikan tulisi keskittyä? Minkä kouluarvosanan asiantuntijat antavat Suomelle kestävyyden edistäjänä? Missä ovat politiikan vahvuudet, haasteet ja kehittämisen paikat?
Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lähitulevaisuudelle? Miksi meidän pitäisi itse asiassa puhua globaalista ympäristökriisistä? Ja miten tämän valtavan haasteen kanssa voisi elää hyvää elämää myös ruuhkavuosien keskellä? Esitys sisältää paitsi tutkittua tietoa myös omia kokemuksia aiheen parissa työskentelystä, sen inhimillisestä merkityksestä ja omista pyrkimyksistä muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
Experimental Finland_the Finnish model of promoting experimental governanceAnnukka Berg
This presentation tells the story of Experimental Finland, a spearhead project of the government. The chosen approach is analysed and discussed in the light of recent research findings.
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaAnnukka Berg
Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja miksi sitä tarvitaan? Minkälaisia politiikkatoimia siirtymä kohti kiertotaloutta vaatii? Minkälaisia liiketoimintamalleja kaivataan? Ja mitkä maat toimivat muutoksen etunenässä?
Experimental Finland - the story so farAnnukka Berg
A presentation delivered in the Finnish Innovation Seminar in Abu Dhabi in May 2017. The slides encapsulate the main points of the Experimental Finland Project.
This presentations describes Experimental Finland, a Government key project in the Prime Minister's Office of Finland. Further, it sheds light in the background of the project and the challenges and possibilities in its implementation.
20151119 an experimental culture in the making yhys annukka bergAnnukka Berg
The presentation defines sustainability experiments and describes a categorisation based on 6 different uses of these experiments. The 6 categories are utilized for analysing Finland's current quest to become an experimentalist society,
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
3. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kokeilukulttuurissa uusi asia viedään
mahdollisimman ripeästi aitoon
toimintaympäristöön.
Testataan! Toimiiko? Korjataan.
3
Kokeilukulttuurin ydin
(Poskela et al., 2015)
5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia
ratkaisuja ja parannetaan palveluita
• Edistetään omatoimisuutta ja
yrittäjyyttä
• Vahvistetaan alueellista ja
paikallista päätöksentekoa ja
yhteistyötä kansalaislähtöisiä
toimintatapoja hyödyntäen.
5
Kokeilukulttuurin edistäminen on osa
hallitusohjelmaa
7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Tapa saada tietoa
toimenpiteiden tai muutosten
hyödyllisyydestä ja vaikutuksista
ennen niiden laajempaa
käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
7
Mikä kokeilu?
8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Raja ”tavallisten” tutkimus- ja
kehittämishankkeiden ja kokeilujen välillä
häilyvä
• Kokeilu on…
• Uutta – ja konkreettista
• Tavoitteellista – mutta rajattua
• Tulokset epävarmoja – oppiminen
tavoitteena
8
Kokeilun määritelmä
10. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja
myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä
• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000
ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.
• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen
ruokailun jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita
kokeiluja (2013)
• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa
maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.
• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä
• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla
Suomea
10
Case 1: Ruokahävikki-kokeilu
Kuva: yle.fi
11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Miten tukea kokeilevampaa
kehittämistä Suomessa?
• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -raportti
(Annala et al. 2016)
• Työpajoja Kokeilukummien kanssa,
kirjallisuuskatsaus ja edelläkävijäesimerkit
• Yhteiskehittämisprosessin jatko
• Suunnittelukilpailu ja hackathon: Toimittajan
ja konseptin valinta
• Beta Q4/2016 -> julki Q1/2017
11
Case 2: Kokeilun paikan kehittäminen
12. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Miten sosiaaliturvaa voitaisiin
muuttaa työhön kannustavaksi?
• Byrokratian vähentäminen ja
etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen
• Taustaselvityksiä ja kokeilulaki:
• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan
työttömyysturvaetuuksien saajaa.
Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen
taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk.
• Kokeiluaika v. 2017 - 2018
12
Case 3: Perustulokokeilu
13. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona testi tai tutkimus
Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi
Ajattelun ja toiminnan
muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan
tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi
muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan
levittää?
• Tavoitteena laaja
levinneisyys
• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden
(lait, liiketoimintamallit)
korvaaminen
• Keinona haastaminen
(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)
20. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi20
Kokeilukulttuuri mahdollisuus palata
kehittämisen perusasioihin,
innostukseen ja epäonnistumisen
pelkoon.
Kuva: Anna Moilanen
21. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi21
#Herozerohero
#Epäonnistumisenpäivä 13.10.2017
Kuva: Linda
Saukko-Rauta
”Tapa saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
Kokeilussa tehdään jotakin uutta ja konkreettista: ei siis jatketa vain vanhaa latua, mutta ei myöskään pelkästään tutkita, ideoida tai puhuta uudesta asiasta.
Kokeilussa tavoitellaan jotakin laajempaa muutosta, mutta toiminta on vielä kokeiluvaihessa rajattua. Kokeilu on kokeilu jostakin. Jos siis uusi asia pannaan toimeen heti täydessä mitassaan, kyse ei ole kokeilusta. Toisaalta umpimähkäinen puuhastelu ei ole kokeilemista, mikäli siinä ei ole taustalla jotakin isompaa tavoitetta.
Kokeilemiseen kuuluu elimellisesti tulosten epävarmuus. Näin myös epäonnistumisen mahdollisuus ja sen hyväksyminen ovat tärkeä osa kokeiluja ja kokeilukulttuuria. Kokeilu kuitenkin epäonnistuu vain, jos siitä ei voida oppia. Oppiminen on kokeilemisen tärkeä päämäärä.