Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Kokeilun paikka on konsepti, jonka avulla Valtioneuvoston kanslia edistää Sipilän hallituksen kärkihanketta, kokeilukulttuuria. Avoin ja Kokeileva Suomi
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Kokeilun paikka on konsepti, jonka avulla Valtioneuvoston kanslia edistää Sipilän hallituksen kärkihanketta, kokeilukulttuuria. Avoin ja Kokeileva Suomi
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Minna Ylikännö: Mitä voimme oppia alueellisista työllisyyskokeiluista? Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Similar to Miltä maailma näyttää kokeilusilmälasien läpi? (20)
Kokeilunpaikka.fi - se kuulu pienkokeilujen digitaalinen rahoitusalusta - on valmis lanseerattavaksi. Kokeilut ovat kääntäneet myös kansainvälisen huomion Suomeen. Luvassa empatiaa, Eskola ja epäonnistumisen sietoa
Pia Polsa: Sovial marketing and Plural IdentitiesKokeileva Suomi
This document discusses social marketing and plural human identities. It defines social marketing as using marketing concepts to influence behaviors that benefit communities for social good. It notes that definitions of target audiences in marketing often refer to them as uniform groups, but in reality humans have plural and fluid identities that co-exist and transform over time based on factors like age, employment status, health conditions, and more. These identities can be natural, status-based, accidental, temporal, or transitional. The document argues that recognizing plural identities is important for social marketing to effectively engage with diverse human beings.
Jeff French: Social Marketing Fostering Citizen Informed Experimentation 2017Kokeileva Suomi
This document discusses the importance of using evidence-based citizen engagement and experimentation in social marketing programs. It advocates for programs that are informed by data and citizen insights, have specific measurable objectives, and use systematic planning and evaluation. Examples are provided of successful social marketing campaigns in Japan that encouraged workers to dress casually, reducing energy use and carbon emissions. The document emphasizes testing potential interventions through pretesting, piloting, and prototyping to develop understanding through trial and error.
Pia Dolivo: Helsinki Challenge – alusta yhteistyölleKokeileva Suomi
The Helsinki Challenge is a science-based idea competition and accelerator program organized by 10 universities in Finland. It brings together members of the scientific community and wider society to generate solutions that address the UN's 17 sustainable development goals. Teams submit proposals that are assessed by an expert jury, with the winning team receiving €375,000 to implement their idea through the accelerator program, which provides training, networking and support over 10 months. The goal is to catalyze innovative and impactful cross-sector collaboration to tackle grand societal challenges.
2. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Ruohonjuuritasolta
ponnistavat
kokeilut skaalataan
rakenteita
muuttaviksi
ratkaisuiksi.
Laajat ja
monimutkaiset
kysymykset pilkotaan
kokeiltaviksi
kokonaisuuksiksi.
Hyvin
kokeiltu
on puoliksi
tehty!
Mitä on kokeilukulttuuri?
3. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET
• Suomi kokeilukulttuurin edelläkävijäksi
• Uudet yhteiskunnalliset ratkaisut ja
liikeideat, jotka kehitetty kokeillen
• Normien purku ja kokeilujen esteiden poisto
Kokeilukulttuuri käyttöön!
Strategiset
tavoitteet avaavat
polkuja alueilla ja
paikallistasolla
tapahtuville
pienkokeiluille.
Parhaat
pienkokeilut
alueilla ja
paikallistasolla
kiihdytetään
vahvoiksi
kokeiluiksi
ALUEELLISET JA PAIKALLISET
TAVOITTEET
• Uudet alueelliset ja paikalliset
ratkaisut, joilla potentiaalia
skaalaukseen
• Kansalaisten ja yhteisöjen
kokeiluinnostus kanavoitu
yhteiseen tekemiseen
4. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Tapa saada tietoa
toimenpiteiden tai muutosten
hyödyllisyydestä ja vaikutuksista
ennen niiden laajempaa
käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
4
Mikä on kokeilu?
5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja kokeilevan
kehittämisen välillä häilyvä
• Käsitteiden käyttö ristiriitaista: esim. pilotti ja kokeilu
liiketoiminnan kehittämisessä ja RCT-perinteessä
• Kokeilu on…
• Uutta – ja konkreettista (vrt. tutkimus)
• Tavoitteellista – mutta rajattua (vrt. uudistus)
• Epäonnistuminen OK – oppiminen tavoitteena (vrt. hanke)
5
Kokeileva kehittäminen
6. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Maastoa kartoittavat/etsivät vs. varmaan tietoon
pyrkivät/tarkkarajaiset kokeilut
• Pienet vs. suuret kokeilut
• Panokset (”input”) vs. tavoitteet/tulokset
(”output”/”outcome”)
• Erilaisista perinteistä ammentavat kokeilut
• Innovaatiotoiminta
• (Palvelu)muotoilu
• Yhteiskunnan kehittäminen
• Tutkimus
6
Erilaisia kokeiluja
7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi7
Kokeilujen nelikenttä
MITEN?
Etsivä Tarkkarajainen
”Pieni”
”Suuri”MITÄ? Kun suunnitellaan:
- Mitä kokeilulla tavoitellaan?
- Miten hyvin tilanne ja keskeiset
toimintavaihtoehdot tunnetaan?
Kun arvioidaan:
- Mihin on tähdätty, ja mihin on
päästy?
8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja
myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä
• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000
ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.
• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun
jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja
(2013)
• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa
maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.
• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä
• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla
Suomea
8
Case 1: Ruokahävikki-kokeilu
Kuva: yle.fi
9. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Tavoitteena työllisyyden edistäminen ihmisten
hyvinvointia ja työllistymistä edistävää
kokonaisvoimavaraa kehittämällä (v. 2013 – 2015)
• Kokeiltiin uutta toimintamallia useissa kunnissa
• Kokeilun onnistumista selvitettiin mm. vertailemalla
työllisyyden kehitystä, tapaustutkimuksella sekä
kyselyllä osallistuneille ja ei-osallistuneille kunnille
• Tulokset: kokeilulla toimintamallilla työttömyyden
kasvua hillitsevä vaikutus.
• Lisäksi yhteistyö toimijoiden välillä parantunut.
9
Case 2: Työllisyyden kuntakokeilut
10. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten
sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön
kannustavaksi.
• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän
yksinkertaistaminen
• Lakiehdotus:
• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan
työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen
pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo
560 e/kk.
• Kokeiluaika v. 2017 - 2018
10
Case 3: Perustulokokeilu
11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona testi tai tutkimus
Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi
Ajattelun ja toiminnan
muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan
tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi
muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan
levittää?
• Tavoitteena laaja
levinneisyys
• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden
(lait, liiketoimintamallit)
korvaaminen
• Keinona haastaminen
KÄRKIHANKKEEN MÄÄRITTELYISSÄ kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.
Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi lisätään kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta. Kokeilutoimintaan sisältyvät kolmitasoinen kokeiluohjelma sekä säädöspohjaan tehtävät muutokset kokeiluiden mahdollistamiseksi.
STRATEGISET KOKEILUT ovat kokeiluja, joissa tehdään jotakin uutta rajatussa mittakaavassa. Jotta kokeilut olisivat strategisia, niiden taustalla tulee olla hypoteesi ja oletus siitä, miten kokeilu vaikuttaa johonkin itseään laajempaan kokonaisuuteen esimerkiksi toiminnan monistamisen tai vaikutusten levittämisen avulla. Verrattuna muuhun kehittämis- tai tutkimustoimintaan ominaista on eteneminen konkreettisella käytännöllisiä tekoja ja materiaalisia ulottuvuuksia sisältävällä tekemisellä, ei ainoastaan selvittämällä, suunnittelemalla, viestimällä tai visioimalla.
KOKEILUKESKITTYMÄT voivat olla temaattisia, vaikkapa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen tai maahanmuuttoon liittyviä, mutta samoin alueellisia tai paikallisia – esim. kuntakokeilut, joissa paikallisilla ratkaisuilla haetaan vaihtoehtoja velvoitteille eri puolella Suomea, Helsingin Kalasataman alueen kokeilut, joissa muun muassa on rahoitushaulla juuri haettu kokeiluja, joille annetaan siemenrahaa uudenlaisille arkea helpottaville palveluratkaisuille. ALUSKASVILLISUUS ON RIKAS JA NIIN SEN TULEE OLLAKIN: Erilaisia paikalliselle aktiivisuudelle ja yhteisöllisyydelle pohjautuvia esimerkkejä on kaikkialta Suomesta – tänään kuulemme vaikkapa Jyväskylän ruokahävikkikokeiluista tai Lauttasaaren yhteiskoulusta, jossa tuetaan koululaisten luontaista uteliaisuutta ja oivaltamiskykyä kokeilukulttuurin käytäntöön juurruttamiseksi.
Kokeilurahaston tarvetta selvitetään parhaillaan, tulokset ja ehdotukset ovat käytettävissä maaliskuun loppuun mennessä. Ajatus rahoitettavilla olisi, että rahoitettavilla hankkeilla on löydettäisiin uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Epäonnistuminen on hyväksyttävää ja kokeiluista opitaan. Kokeiluilla on luotu paikallisia ja alueellisia toimintatapoja alueiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, palveluiden tuottamiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Hallituksen strategiset kokeilut :
Perustulo – Mäntylä (2017-2018): Kokeillaan, voidaanko perustulon avulla vähentää tuloköyhyyttä, väliinputoamista, sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Kielten opiskelu – Grahn-Laasonen (2016): Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta..
Palvelusetelijärjestelmä – Mäntylä / Rehula (12/2018): Toteutetaan palvelusetelikokeilu siten, että kokeilukunnissa pilotoidaan palvelusetelin hallinnollista mallia ja yksityisen ja julkisen sektorin tiedot kattavia tietojärjestelmiä.
Palvelualoite ja vapaakuntakokeilut – Vehviläinen: Arvioidaan toteuttamista kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen yhteydessä.
Käytännön toimenpiteitä on meneillään runsaasti:
Selvitetään kokeilurahaston mahdollisuus.
Perustetaan kokeilurahasto, jonka rahoitus kootaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pohjana valtion osuus. Kumppaneina ainakin EK, Kuntaliitto ja yritykset, säätiöt, kaupungit. Selvitetään myös rakennerahastojen hyödyntämistä kokeilujen rahoittamisessa.
Kokeilurahoitus on joustava instrumentti, jota voidaan myöntää muuta rahoitusta kevyemmällä menettelyllä ja jälkiseurannalla. Hankkeet voivat olla kooltaan muutamasta sadasta eurosta muutamiin tuhansiin. Rahoituksella korvataan lähinnä tarvike- ja tilakustannuksia.
Kokeilurahastosta rahoitetaan sekä yritysten, julkisen sektorin että kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kokeiluhankkeita.
Kokeiluhankkeet voidaan valita esim. temaattisten ideakilpailujen kautta. Teemat valitaan vuosittain yhdessä rahoittajatahojen kanssa. Teemat voivat liittyä esimerkiksi kaupunki- tai maaseutupolitiikan yleisiin haasteisiin mutta myös kansalaisten ehdotuksista nouseviin aiheisiin. Aiemmin toteutettuja kokeiluteemoja: Ruokahävikin vähentäminen, Uusi koulutus –foorumi (Sitra)
Rahaston tavoiteltu suuruus, esim. 15 milj. €, josta valtion osuus 3-5 milj.€
Strategiset kokeilut, jotka valittu tähän mennessä (hallituksen toimintasuunnitelman valmistelussa): perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu)
Panostukset / resurssit: TEAS-momentin kohdentaminen vuosina 2016-2018 kokeilutoiminnon tuen resursointiin, 2-3 htv ja toimintamenomäärärahaa 200 000 -300 000 euroa vuosittain. Kokonaispanostus enintään 6- 9 htv ja 600 000 – 900 000€. Hallitusohjelmaan kirjattujen strategisen tason kokeilujen rahoitus on allokoitu erikseen ko. kärkihankkeiden/ministeriöiden kautta.
Kokeilussa tehdään jotakin uutta ja konkreettista: ei siis jatketa vain vanhaa latua, mutta ei myöskään pelkästään tutkita, ideoida tai puhuta uudesta asiasta.
Kokeilussa tavoitellaan jotakin laajempaa muutosta, mutta toiminta on vielä kokeiluvaihessa rajattua. Kokeilu on kokeilu jostakin. Jos siis uusi asia pannaan toimeen heti täydessä mitassaan, kyse ei ole kokeilusta. Toisaalta umpimähkäinen puuhastelu ei ole kokeilemista, mikäli siinä ei ole taustalla jotakin isompaa tavoitetta.
Kokeilemiseen kuuluu elimellisesti tulosten epävarmuus. Näin myös epäonnistumisen mahdollisuus ja sen hyväksyminen ovat tärkeä osa kokeiluja ja kokeilukulttuuria. Kokeilu kuitenkin epäonnistuu vain, jos siitä ei voida oppia. Oppiminen on kokeilemisen tärkeä päämäärä.