Kokeilijan työkalupakki
•Download as PPTX, PDF•
1 like•2,052 views
Kokeilujen tekeminen, tukeminen ja arviointi
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (9)
Similar to Kokeilijan työkalupakki
Similar to Kokeilijan työkalupakki (20)
More from Kokeileva Suomi
More from Kokeileva Suomi (15)
Kokeilijan työkalupakki
- 2. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi2 Ruohonjuuritasolta ponnistavat kokeilut skaalataan rakenteita muuttaviksi ratkaisuiksi. Laajat ja monimutkaiset kysymykset pilkotaan kokeiltaviksi kokonaisuuksiksi. Hyvin kokeiltu on puoliksi tehty! Mitä on kokeilukulttuuri?
- 3. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Rohkeus ja ennakkoluuttomuus • Vuorovaikutteisuus • Luottamus, joka liittyy muun muassa epävarmuuden sietokykyyn • Oppimiskyky • Riskinottokyky (Stenvall, 2016) 3 Kokeilukulttuurin piirteitä
- 4. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi ”Tapa saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.” (Design for Government, 2015) 4 Mikä on kokeilu?
- 5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja kokeilujen välillä häilyvä • Kokeilu on… • Uutta – ja konkreettista • Tavoitteellista – mutta rajattua • Tulokset epävarmoja – oppiminen tavoitteena 5 Kokeilun määritelmä
- 6. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Tiedon tuotanto • Toimiiko uusi ratkaisu ja jos ei, miksi ei? • Tavoitteena laadukas tieto • Keinona testi tai tutkimus Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi Ajattelun ja toiminnan muuttaminen • Miten ratkaisu muuttaa ajattelun ja toiminnan tapoja? • Tavoitteena syvällisempi muutos kokeilun piirissä • Keinona osallistaminen Vaikutuksen laajentaminen • Miten ratkaisua voidaan levittää? • Tavoitteena laaja levinneisyys • Keinona resurssien (raha, verkostot, tieto) kerääminen Rakenteiden muuttaminen • Miten ratkaisu muuttaa pysyvämpiä järjestelmiä? • Tavoitteena olemassa olevien rakenteiden (lait, liiketoimintamallit) korvaaminen • Keinona haastaminen (Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)
- 7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Miten kokeilut kasvattavat vaikuttavuuttaan?
- 8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa • Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun arviointi ja oppien vieminen eteenpäin. • Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on kokeilla • Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja 8 Kokeileva kehittäminen käytännössä (Soveltaen: Poskela et al., 2015)
- 9. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi9 Eroja kokeilujen suunnitelmallisuudessa (Soveltaen: Nesta, 2015) Nopeat kokeilut Suunnitelmalliset kokeilut Tutkimukselliset kokeilut Etsivät, toimivan ratkaisun nopeaa löytymistä optimoivat kokeilut. Yksittäisten kokeilujen opit todetaan, mutta jatko suunnitellaan askel kerrallaan. Parhaaseen tiedon laatuun tähtäävät kokeilut. Tyypillisiä tapauksissa, joissa esim. tarpeen osoittaa luotettavasti, mikä ratkaisuvaihto toimii parhaiten. Tiedonkeruulla pohjustetut kokeilut. Tyypillisiä esim. palvelumuotoilussa ja hallinnon kehittämisessä: tapauksissa, joissa kokeilua ei ole järkevää tai mahdollista toteuttaa ilman pohjatyötä.
- 10. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi (Ries, 2011) 10 Nopeat kokeilut – Esim. Lean startup cycle - Pyrkimys kehitettävän asian mahdollisimman nopeaan ja konkreettiseen testaamiseen asiakkaan kanssa - Oppien jälkeen kohti uutta kokeilusykliä - Sopii nopeaan toimintaan epävarmassa maastossa
- 11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä • Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000 ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen. • Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja (2013) • Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi. • Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä • Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla Suomea 11 Case 1: Ruokahävikki-kokeilu Kuva: yle.fi
- 12. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi12 Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim. Double Diamond - Tapa käyttää muotoiluosaamista ja tutkimusta kehittämistyön tukena: esim. palvelumuotoilu - Perusteellinen ja asiakaslähtöinen ote - Sopii vähemmän nopeatempoiseen kehittämiseen epävarmassa maastossa
- 13. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Näkökulmia kokeilurahoitukseen - raportti (Annala et al. 2016) • Työpajoja Kokeilukummien kanssa, kirjallisuuskatsaus ja edelläkävijäesimerkit • Yhteiskehittämisprosessin jatko • Suunnittelukilpailu ja hackathon: Toimittajan ja konseptin valinta • Beta Q4/2016 -> julki Q1/2017 13 Case 2: Kokeilun paikan kehittäminen
- 14. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi14 (Design for Government, 2015) Tutkimukselliset kokeilut – Esim. satunnaistetut kenttäkokeet (RCT) - Pyrkimys saada mahdollisimman luotettavaa tietoa jonkin asian vaikutuksista. Tieteellinen ote. - Sopii tilanteisiin, joissa toimintavaihtoehdot ovat melko selvät - Vaatii perusteellisempaa taustatyötä
- 15. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi. • Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen • Lakiehdotus: • Satunnaisotannalla 2 000 Kelan työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk. • Kokeiluaika v. 2017 - 2018 15 Case 3: Perustulokokeilu
- 16. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Kokeilun tarkoitus: näkemys kokeilun ytimessä olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa • Toimijoiden osallistaminen • Avoimet ja heterogeeniset verkostot • Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä • Tarvittavien panosten selvittäminen • Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio • ”Turvallisten tilojen” luominen 16 Kokeilujen johtaminen: oppimisen maksimointi (Bos et al. 2015)
- 17. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Arviointi voidaan tehdä etukäteen, jälkikäteen tai hankkeen aikana (ns. kehittävä arviointi) • Hyvä arvioida sekä hankkeen/kokeilun prosessia että tavoitteiden saavuttamista • Arvioinnissa pyritään usein hahmottelemaan kokeilun muutosteoria tai hypoteesi sekä vertaamaan sitä tavoitteisiin tai tapahtuneeseen 17 Arviointi oppimisen välineenä
- 18. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi18 Minkälainen toimintatapa maksimoi oppimisen ja ruokkii jatkokehitystä?
- 19. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Toimivia konsepteja. Zappos kokeili minimaalisin investoinnein, haluavatko ihmiset ostaa kenkiä verkosta. • Vastauksia kiperiin haasteisiin. Kuusamossa luotiin 114 uutta työpaikkaa avoimille markkinoille asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja joustavoittamalla • Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5 milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä kokeilevalla kehittämisellä 19 Kokeileva kehittäminen toimii
- 20. Kokeilujen tekijän ja tukijan muistilistat
- 21. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus, epäonnistumisen mahdollisuus)? • Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja, jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös laittamaan peliin omaa resurssia? • Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät, tekijät, asiakkaat/kansalaiset)? • Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan? • Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin periaatteet? 21 Muistilista: kokeilun muotoilu
- 22. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa? • Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille? • Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja tietojen vaihdosta huolehditaan? • Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja ratkaisukeskeisiä keskittymiä/alustoja? 22 Muistilista: kokeilun toteutus
- 23. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Muistilista: kokeilun tukeminen • Onko kokeiluilla riittävän turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan riskejä? • Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten tuetaan viestinnässä? • Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät? Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä? • Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa – innostusta? 31.1.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi23
- 24. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa • Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos) • Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat) • Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia? • Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ? • Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle? 24 Muistilista: kokeilun arvionti
Editor's Notes
- Kokeilussa tehdään jotakin uutta ja konkreettista: ei siis jatketa vain vanhaa latua, mutta ei myöskään pelkästään tutkita, ideoida tai puhuta uudesta asiasta. Kokeilussa tavoitellaan jotakin laajempaa muutosta, mutta toiminta on vielä kokeiluvaihessa rajattua. Kokeilu on kokeilu jostakin. Jos siis uusi asia pannaan toimeen heti täydessä mitassaan, kyse ei ole kokeilusta. Toisaalta umpimähkäinen puuhastelu ei ole kokeilemista, mikäli siinä ei ole taustalla jotakin isompaa tavoitetta. Kokeilemiseen kuuluu elimellisesti tulosten epävarmuus. Näin myös epäonnistumisen mahdollisuus ja sen hyväksyminen ovat tärkeä osa kokeiluja ja kokeilukulttuuria. Kokeilu kuitenkin epäonnistuu vain, jos siitä ei voida oppia. Oppiminen on kokeilemisen tärkeä päämäärä.
- (Lähde: Jarno Poskela, Pirjo Kutinlahti, Tiina Hanhike, Mikko Martikainen, Hanna-Maria Urjankangas (2015): Kokeileva kehittäminen, TEM:n julkaisuja 67/2015)
- Kokeilukulttuurin perusajatus: Toimeen mahdollisimman nopeasti -> vasemmalta kuitenkin perusteltua siirtyä oikealle, kun kokeilemisen riskit ja kustannukset kasvavat. Ennen kokeilun käynnistämistä arvioitava riskit ja kustannukset -> määrittelee suunnittelun tarpeen.
- Lisätietoa: http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaista-tuli-uusi-rutiini
- Hämeenkyrö: http://kokeilevasuomi.fi/blogi/-/blogs/kokeilukulttuuri-lahtee-ihmisista Kuusamo (Jaana Utti/Tamora -> vielä julkaisematon blogiokirjoitus): Kuusamo kysyi ihmisten intohimoista ja kokeili – tuotti 114 työpaikkaa ja 60 000 kiloa kalaa Huhtikuussa 2013 Kuusamossa oli 298 pitkäaikaistyötöntä. Työpaikkoja ei ollut. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ei suostunut tulemaan kuntouttavaan työtoimintaan askartelemaan hauskoja huopapalloja. Etenkään silloin, kun siika kutee. Heitä oli paljon. Myös työntekijöitä, toimenpiteitä ja hankkeita, paperia ja lupia oli paljon. Työntekijät kutsuivat pitkäaikaistyöttömiä leikkisästi karvaperseäijiksi. He olivat työttömyyden kova ydin. Sitten Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita kirjoitti, että hän ei tule koskaan irtisanomaan ketään sen takia, että hän olisi luova, kokeilisi ja vaikka epäonnistuisikin. Mutta jos ihminen omassa työssään ei kokeile eikä uudistu, voi olla vaikea nähdä hänelle tulevaisuutta. Isoviita ei vain antanut lupaa kokeiluihin ja hullutteluunkin. Hän edellytti sitä. Entinen digisyrjäytynyt sossu Kirsi Kankaanpää ymmärsi lukemansa. Hän lopetti kaiken arvioinnin ja arvostelun. Hän lakkasi joukkoineen katsomasta ihmisiä osaamispuutteiden ja työllistymisen esteiden näkökulmasta. Hän katsoi intohimoja ja kiinnostuksen kohteita. Kankaanpää päätti, että heistä tulee niin kovia ammattilaisia, että he rakentavat ihmisten intohimojen ympärille uutta työtä. Että he lopettavat työllisyydenhoidon kokonaan ja aloittavat uuden työn luomisen kiinnostusten ympärillä. Kuusamossa se oli helppoa, kun oli kalaa, metsää ja luontoa. Vuodessa yli sata pitkäaikaistyötöntä oli muuttunut järvikalatutkijoiksi. Kahden vuoden aikana Kuusamossa on nostettu 60 000 kiloa kalaa. Lisäksi on luotu pysyviä työpaikkoja, yrityksiä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Kahdessa vuodessa ei ole kuvattu yhtään prosessia – ei lisätty yhtään resurssia. On vain tarvittu täydellinen asennemuutos, satoja ketteriä kokeiluja, toisiaan vahvistavia kierteitä, foorumeja yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen. Luottamusta ja luovuutta. Lehmänhermoja viedä visiota eteenpäin ja norsunnahkaa olla välittämättä ihan kaikista puheista. Se päätös: työmarkkinatuoen takaisinmaksuosuus työnantajalle Elokuussa 2014 Kuusamon prosessissa tehtiin myös ensimmäinen päätös. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen, että työmarkkinatuen takaisinmaksuosuus maksetaan työnantajalle, jos hän työllistää normaaliin työsuhteeseen. Päätös teki työnantajalle helpoksi työsuhteen solmimisen, ja tämä tapahtui rahalla, joka muuten olisi mennyt kankkulan kaivoon. Lainsäädännön muutoksia tai neuvotteluja ei tarvittu. Jokainen sosiaali- ja terveyslautakunta voi tehdä vastaavan päätöksen vaikka huomenna. Kun päätös oli Kuusamossa tehty, oli kolme kuukautta myöhemmin solmittu 114 uutta työpaikkaa yrityksiin. Oliko tuki iso? Ei todellakaan, paljon palkkatukea pienempi. Oliko työtä? Oli todellakin. Se oli pirstaleina markkinoilla, ja se oli poimittava ja sovitettava yhteen. Vaihtuuko tieto viranomaisten välillä? Ei todellakaan. Kun ihminen on ollut 500 päivää työttömänä ja sitten vielä 300, hän saavuttaa pitkäaikaistyöttömän statuksen. Kaupunki saa tiedon tästä ihmisestä 2 kuukautta ja 10 päivää myöhemmin, Kelan laskun yhteydessä. Joskus siihen menee puoli vuotta. Koko tuon ajan työmarkkinatuen palautukset rapisevat kaupungin kassasta. Joka minuutti työttömän identiteetti vahvistuu. Tulevaisuuskioski ja puhelin, joka on auki Tietysti tätä yritetään ratkaista kaikkialla. Pitkäaikaistyöttömyys on suuri, suuri yhteiskunnallinen haaste. Sitä on tutkittukin, paljon. Kuusamossa he katsoivat, että ratkeaa jos ratkeaa. He kokeilevat. He perustivat Tulevaisuuskioskin, ja sinne saa ihan jokainen tulla kertomaan, millaisen työn hän haluaisi. Ja sitten nämä viranomaiset, huippuammattilaisina, rakentavat sen. He ovat oppineet paljon. Nyt he näkevät jo mystisesti mahdollisuuksia sielläkin, missä kukaan muu ei niitä vielä näe. Jos jostakin kuullaan vain virallisia kanavia pitkin, tarttuu Pirjo Mustonen heti puhelimeen. Ja ratkaisuja alkaa löytyä. ”Soitat siis heille?” kysyn. ”Tottakai soitan”, sanoo Pirjo. ”Inhoan niitä puhelinaikoja. Minulle voi myös soittaa. Olen nyt kokeillut pitää puhelinta auki aina. Paitsi kun nukun. Hirveen vähän soittavat ennen seitsemää aamulla. Ja jos soittavat, niin silloin on aina sellainen juttu, että siinä pitää nopeasti järjestää asioita.” Onko tästä tuloksia? On. Ainakin 114 uutta työpaikkaa syntyi avoimille markkinoille. 60000 kiloa kalaa nostettiin, ja kaikki purot ja järvet tutkittiin matkailun ja elinkeinojen tarpeisiin. Työmarkkinatukea palautetaan kolmasosa siitä määrästä, mitä muualla palautetaan. Ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on neljännes, kun muualla se on kolmannes. Rakenteellisesti loistavaa työtä. Fokus on uuden työn luomisessa ja yhdessä tekemisessä. Mitään esteitä ei ole, paitsi pään sisällä. Vain asennetta tarvitaan.