Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja miksi sitä tarvitaan? Minkälaisia politiikkatoimia siirtymä kohti kiertotaloutta vaatii? Minkälaisia liiketoimintamalleja kaivataan? Ja mitkä maat toimivat muutoksen etunenässä?
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Lappeenrannan kaupunginjohtajana Kimmo Jarvan esitys Lappeenranta - Resurssiviisas 2050 Sitran Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa 2.6.2015
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Forssan kaupungin resurssiviisaustiekartta, joka esiteltiin Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa Jyväskylässä 2.6.2015.
Tiekarttaan on kirjattu pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Lisätietoja: https://www.sitra.fi/artikkelit/ekologia/yhteinen-nakemys-kestavasta-tulevaisuudesta-nain-tiekartta-tukee
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Gaian johtavan asiantuntijan Mari Saarion esitys Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä 3.9.2015.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Lappeenrannan kaupunginjohtajana Kimmo Jarvan esitys Lappeenranta - Resurssiviisas 2050 Sitran Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa 2.6.2015
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Forssan kaupungin resurssiviisaustiekartta, joka esiteltiin Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa Jyväskylässä 2.6.2015.
Tiekarttaan on kirjattu pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Lisätietoja: https://www.sitra.fi/artikkelit/ekologia/yhteinen-nakemys-kestavasta-tulevaisuudesta-nain-tiekartta-tukee
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Gaian johtavan asiantuntijan Mari Saarion esitys Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä 3.9.2015.
Sitran projektijohtaja Kari Herlevin esitys Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 Sitran järjestämässä Kiertotaloustiekartan toteuttajien työpajassa 19.1.2017.
Kansanedustaja Lauri Ihalaisen esitys Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelma Sitran Kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman sidosryhmätilaisuudessa 2.6.2016.
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Suomen metsäkeskus
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Polku2030 - Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiAnnukka Berg
Mihin kysymyksiin Suomen kestävän kehityksen politiikan tulisi keskittyä? Minkä kouluarvosanan asiantuntijat antavat Suomelle kestävyyden edistäjänä? Missä ovat politiikan vahvuudet, haasteet ja kehittämisen paikat?
Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lähitulevaisuudelle? Miksi meidän pitäisi itse asiassa puhua globaalista ympäristökriisistä? Ja miten tämän valtavan haasteen kanssa voisi elää hyvää elämää myös ruuhkavuosien keskellä? Esitys sisältää paitsi tutkittua tietoa myös omia kokemuksia aiheen parissa työskentelystä, sen inhimillisestä merkityksestä ja omista pyrkimyksistä muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
Experimental Finland_the Finnish model of promoting experimental governanceAnnukka Berg
This presentation tells the story of Experimental Finland, a spearhead project of the government. The chosen approach is analysed and discussed in the light of recent research findings.
Kokeilujen arviointia ruotiva esitys, joka pidettiin Kokeilevan Suomen, Suomen Arviointiyhdistyksen ja hallinnon epävirallisen arviointiverkoston aamukahveilla 1.3.2018. Esityksen punaisena lankana on kokeilujen erilaisten käyttötapojen luokittelu sekä erilaisten arviointitapojen sovittaminen näihin funktioihin. Esimerkkeinä käytetään erityisesti ilmastonmuutoksen hallintaan ja resurssiviisauden edistämiseen liittyviä kokeiluja.
The document discusses Finland's efforts to promote an experimental government culture. It outlines four goals of the government's program: innovative solutions, individual initiative, strengthening regional decision-making, and improving foresight. It advocates a top-down and bottom-up approach to grassroots experiments to develop better solutions. The objectives are to make Finland a leader in experimental culture and discover new solutions through experiments. It also discusses establishing an experimental culture through strategic actions, local experiments, and utilizing successful results.
Experimental Finland - the story so farAnnukka Berg
A presentation delivered in the Finnish Innovation Seminar in Abu Dhabi in May 2017. The slides encapsulate the main points of the Experimental Finland Project.
The document discusses Finland's goal of becoming a leader in experimental culture by promoting policy experimentation. It outlines four goals of the government's experimental initiative: 1) innovative solutions and services, 2) individual initiative and entrepreneurship, 3) regional decision-making and cooperation, and 4) improved foresight and social problem solving. The government plans to conduct many small trials and experiments and make the legal process for experimentation easier. The overall aim is to accelerate grassroots experiments to develop better solutions and divide complicated issues into manageable experiments.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
20151119 an experimental culture in the making yhys annukka bergAnnukka Berg
The presentation defines sustainability experiments and describes a categorisation based on 6 different uses of these experiments. The 6 categories are utilized for analysing Finland's current quest to become an experimentalist society,
3. ● Pois lineaarisesta ”ota-valmista-hävitä” -talousjärjestelmästä
● Ympäristöhyötyjen oletetaan olevan suuria
● Odotuksia myös taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä
• Resurssien tehokasta käyttöä, uutta liiketoimintaa, uusia
työpaikkoja
3
Miksi kiertotaloutta?
7. ● Ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon
biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja
käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia
kasvihuonekaasupäästöjä.
● Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen kasvava
hiilijalanjälkemme.
● Ylikulutuksen merkkejä esim. metsäluonnon köyhtyminen ja
uhanalaiset kalakannat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset
kuten lisääntynyt riski arvaamattomille sääilmiöille ja
metsäpaloille
7
Maailman ylikulutuspäivä 1.8.2018
9. 9
Materiaalivirtojen kierron
lisäämiselle on suuret
mahdollisuudet, koska
maailman talouden on
arvioitu olevan vain 9
%:sti kiertoihin
perustuva.
The Circularity Gap Report (de Wit et al. 2018)
15. ● Resurssitehokkuutta mahdollista kasvattaa kiertotalouden
avulla jopa 3 %/v.
• Luonnonvarojen tehokkaan käytön myötä mahdollisuus
säästää 600 mrd €/v. (2030 mennessä)
● Muita taloudellisia hyötyjä (mm. ulkoisvaikutukset) 1,2
biljoonaa €/v.
• Mahdollisuuus jopa 7 %-yksikön bkt-nousuun perusuraan
verrattuna
• Positiivisia vaikutuksia etenkin työllisyydelle
15
Euroopassa mahdollisuus suuriin taloudellisiin
hyötyihin
Ellen MacArthur Foundation et al. 2015
18. 18
Esimerkkejä liiketoimintamalleista
Näkymätön arvo näkyväksi - käyttäjälähtöiset liiketoimintamallit kehittyvässä kiertotaloudessa (AARRE)
VTT, SYKE, HY - http://www.syke.fi/hankkeet/aarre (Manninen ym. 2017)
Puukivi
• kierrätysmateriaalin
käytöllä tuotteessa
vältetään neitseellisten
luonnonvarojen käyttöä ja
osa sementin
valmistuksen päästöistä
• puun sisältämän hiilen
sitoutuminen
pitkäaikaiseen
tuotteeseen hillitsee
ilmastonmuutosta
• tuotteen keveys vähentää
kuljetusten päästöjä
Työkaluvaja“Liiteri”
• työkalujen yhteiskäyttö
vähentää uusien
työkalujen valmistusta ja
samalla neitseellisten
luonnonvarojen käyttöä ja
valmistuksen päästöjä
• yhteiskäyttöön tarkoitetut
korkealaatuiset tuotteet ja
niiden säännöllinen huolto
lisäävät työkalujen
käyttöikää
• jakelupisteenä toimiva
kontti on energiatehokas
ja uudelleen käytettävissä
Pesukonekäyttökertamaksulla
• pesukoneiden
korkealaatuisuus,
pitkäikäisyys ja ilmainen
huolto vähentävät uusien
pesukoneiden valmistusta
• energiatehokkaat koneet
auttavat hillitsemään
ilmastonmuutosta
• käyttäjää opastava
digitaalinen näyttö
edesauttaa koneen
kestävää käyttöä
• käytöstä poistetut koneet
kierrätetään tehokkaasti
19. ● Siirtyminen kiertotalouteen ei tapahdu pelkästään markkinavoimien
toimesta.
• Oikealla tavalla järjestetty infrastruktuuri ja tarkoituksenmukaisesti
suunnatut politiikkatoimet edistävät kiertotaloustoimia.
● Kiertotaloutta edistäviä taloudellisia ohjauskeinoja on jo jonkin verran
käytössä eri maissa.
• Suurin osa kohdistuu jätteiden kierrätykseen raaka-aineeksi.
• Eri ohjauskeinoja tulisi kehittää koherenttina kokonaisuutena.
• On tärkeää arvioida ja seurata ohjauskeinojen vaikutuksia.
19
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii erilaisia toimia
20. ● EU on edelläkävijä kiertotalouden ohjauskeinojen
kehittämisessä
• Towards a circular economy – A zero waste programme for
Europe (2014); Closing the loop - An EU action plan for the
Circular Economy (2015)
• EU Strategy for Plastics in the Circular Economy;
Communication on options to address the interface between
chemical, product and waste legislation; Monitoring
Framework on progress towards a circular economy; Report
on Critical Raw Materials and the circular economy (2018)
● 20
Miten kiertotaloutta edistetään?
21. ● Esimerkiksi Suomi, Ranska ja Slovenia ovat luoneet
kokonaisvaltaisen kansallisen kiertotalous-strategian
● Japani ja Saksa ovat tehneet pitkään käytännön työtä kentällä,
ja kiertotalouden käsite on kehitetty alun perin Kiinassa
● Afrikassa Ruanda, Etelä-Afrikka ja Nigeria lanseerasivat v. 2017
African Circular Economy Alliancen
21
Muita edelläkävijöitä
22. 22
EU seuraa
1) Tuotantoa ja kulutusta
kokonaisuutena
2) Uusioraaka-aineiden käyttöä
3) Jätehuoltoa
4) Kiertotalouden saralla
tapahtuvaa kilpailukykyä ja
innovointia
24. ● Kiertotalous tähtää materiaalivirtojen pienentämiseen ja
sulkemiseen monin keinoin
● Kiertotalous ei ole vain kierrätystä
• Tuotteiden ja liiketoimintamallien suunnittelu ja arviointi.
● Kiertotalous voi tuottaa arvoa koko arvoketjulle
• ml. yritys, alihankkijat ja asiakkaat, kuluttaja ja yhteiskunta.
● Uusia politiikkatoimia tarvitaan 24
Yhteenveto
Global material extraction by material category, 1980-2013
In this figure, global material extraction (including only used materials) between 1980 and 2013 is presented. Four aggregated material categories are separated: biomass (from agriculture, forestry and fishery), industrial and construction minerals, fossil fuels and metal ores.
Global material extraction more than doubled in the past 30 years, from around 36 billion tonnes in 1980 to almost 85 billion tonnes in 2013, an overall growth of 132%. Two distinct phases of material extraction can be identified. A period of modest growth between 1980 and around 2002, with only a short period of stagnation caused by the collapse of the former Soviet Union. From 2003 onwards, growth of global material extraction increased significantly, mainly driven by the rise of emerging economies such as China and India. Growth rates were unevenly distributed among the main material categories. Particularly the extraction of industrial and construction minerals increased significantly (by more than 240%), indicating the continued importance of this resource category for industrial development, in particular for building up housing, energy and transport infrastructure in emerging economies. Global extraction of metal ores increased by 183% and fossil fuels by 82% in the period of 33 years. Increases in biomass extraction amounted to 61%. The share of renewable resources in total resource extraction thus is constantly decreasing (from around 39% in 1980 to less than 27% in 2013).
Lähde: http://www.materialflows.net/materialflowsnet/trends/analyses-1980-2013/global-material-extraction-by-material-category-1980-2013/
Ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.
“… new evidence that a circular economy, enabled by the technology revolution, allows Europe to grow resource productivity by up to 3 percent annually. This would generate a primary resource benefit of as much as €0.6 trillion per year by 2030 to Europe’s economies. In addition, it would generate €1.2 trillion in non-resource and externality benefits, bringing the annual total benefits to around €1.8 trillion versus today. This would translate into a GDP increase of as much as 7 percentage points relative to the current development scenario, with additional positive impacts on employment.”