Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Tutkija Mikko Annala Demos Helsingistä jakaa kokemuksiaan kokeilurahaston perustamisvaihtoehtoja tutkivasta hankkeesta. Esitys pidetty Vauhtia vaikuttamiseen – vinkkejä hedelmälliseen sidosryhmäyhteistyöhön -koulutusilaituudessa 7.4.2016.
Projektipäällikkö Tero Piippo MAL-verkostosta kertoo, miten TEAS-rahoitteisessa JULMA-hankkeessa tehtiin menestyksekästä sidosryhmäyhteistyötä. Esitys pidetty Vauhtia vaikuttamiseen – vinkkejä hedelmälliseen sidosryhmäyhteistyöhön –koulutustilaisuudessa 7. huhtikuuta 2016.
20151119 an experimental culture in the making yhys annukka bergAnnukka Berg
The presentation defines sustainability experiments and describes a categorisation based on 6 different uses of these experiments. The 6 categories are utilized for analysing Finland's current quest to become an experimentalist society,
Tutkija Mikko Annala Demos Helsingistä jakaa kokemuksiaan kokeilurahaston perustamisvaihtoehtoja tutkivasta hankkeesta. Esitys pidetty Vauhtia vaikuttamiseen – vinkkejä hedelmälliseen sidosryhmäyhteistyöhön -koulutusilaituudessa 7.4.2016.
Projektipäällikkö Tero Piippo MAL-verkostosta kertoo, miten TEAS-rahoitteisessa JULMA-hankkeessa tehtiin menestyksekästä sidosryhmäyhteistyötä. Esitys pidetty Vauhtia vaikuttamiseen – vinkkejä hedelmälliseen sidosryhmäyhteistyöhön –koulutustilaisuudessa 7. huhtikuuta 2016.
20151119 an experimental culture in the making yhys annukka bergAnnukka Berg
The presentation defines sustainability experiments and describes a categorisation based on 6 different uses of these experiments. The 6 categories are utilized for analysing Finland's current quest to become an experimentalist society,
The document discusses Finland's goal of becoming a leader in experimental culture by promoting policy experimentation. It outlines four goals of the government's experimental initiative: 1) innovative solutions and services, 2) individual initiative and entrepreneurship, 3) regional decision-making and cooperation, and 4) improved foresight and social problem solving. The government plans to conduct many small trials and experiments and make the legal process for experimentation easier. The overall aim is to accelerate grassroots experiments to develop better solutions and divide complicated issues into manageable experiments.
Strategic experiments as an alternative to traditional policy developmentAnnukka Berg
This document discusses strategic experiments as an alternative approach to traditional policy development in Finland. It defines strategic experiments as initiatives that are new, concrete, limited in scope, but have the potential for wider impact. Examples mentioned include local low-carbon projects and governance experiments. Three hypotheses are presented for why experimenting could be a useful approach: it allows for personal learning through action; it demonstrates leadership through example; and it can spark new practices and alternatives through collaboration. However, challenges include whether experiments can achieve structural change and whether governments have the skills and resources for this approach. The document proposes further research on these issues and the possibilities and limits of experimenting as a governance strategy.
Erityisasiantuntija Risto Alatarvas esitteli Vauhtia vaikuttamiseen -koulutustilaisuudessa valtioneuvoston kanslian viestinnän tukitoimia ja välineitä. Tilaisuus pidettiin 7. huhtikuuta 2016.
Informaatiomuotoiluun erikoistuneen valtioneuvoston kanslian viestintäsuunnittelijan Teemu Hotin esitys 16.6.2016 järjestetyssä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuorovaikutuskoulutuksessa.
Kokeilujen arviointia ruotiva esitys, joka pidettiin Kokeilevan Suomen, Suomen Arviointiyhdistyksen ja hallinnon epävirallisen arviointiverkoston aamukahveilla 1.3.2018. Esityksen punaisena lankana on kokeilujen erilaisten käyttötapojen luokittelu sekä erilaisten arviointitapojen sovittaminen näihin funktioihin. Esimerkkeinä käytetään erityisesti ilmastonmuutoksen hallintaan ja resurssiviisauden edistämiseen liittyviä kokeiluja.
Minna Ylikännö: Mitä voimme oppia alueellisista työllisyyskokeiluista? Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
Riitta Seppänen-Järvelä: Arviointi- ja implementaatiotutkimukset - pyramidin ulko- vai sisäpuolella? Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Kokeilunpaikka.fi - se kuulu pienkokeilujen digitaalinen rahoitusalusta - on valmis lanseerattavaksi. Kokeilut ovat kääntäneet myös kansainvälisen huomion Suomeen. Luvassa empatiaa, Eskola ja epäonnistumisen sietoa
Pia Polsa: Sovial marketing and Plural IdentitiesKokeileva Suomi
This document discusses social marketing and plural human identities. It defines social marketing as using marketing concepts to influence behaviors that benefit communities for social good. It notes that definitions of target audiences in marketing often refer to them as uniform groups, but in reality humans have plural and fluid identities that co-exist and transform over time based on factors like age, employment status, health conditions, and more. These identities can be natural, status-based, accidental, temporal, or transitional. The document argues that recognizing plural identities is important for social marketing to effectively engage with diverse human beings.
Jeff French: Social Marketing Fostering Citizen Informed Experimentation 2017Kokeileva Suomi
This document discusses the importance of using evidence-based citizen engagement and experimentation in social marketing programs. It advocates for programs that are informed by data and citizen insights, have specific measurable objectives, and use systematic planning and evaluation. Examples are provided of successful social marketing campaigns in Japan that encouraged workers to dress casually, reducing energy use and carbon emissions. The document emphasizes testing potential interventions through pretesting, piloting, and prototyping to develop understanding through trial and error.
Pia Dolivo: Helsinki Challenge – alusta yhteistyölleKokeileva Suomi
The Helsinki Challenge is a science-based idea competition and accelerator program organized by 10 universities in Finland. It brings together members of the scientific community and wider society to generate solutions that address the UN's 17 sustainable development goals. Teams submit proposals that are assessed by an expert jury, with the winning team receiving €375,000 to implement their idea through the accelerator program, which provides training, networking and support over 10 months. The goal is to catalyze innovative and impactful cross-sector collaboration to tackle grand societal challenges.
3. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi3
Ruohonjuuritasolta
ponnistavat kokeilut
skaalataan rakenteita
muuttaviksi
ratkaisuiksi.
Laajat ja
monimutkaiset
kysymykset pilkotaan
kokeiltaviksi
kokonaisuuksiksi.
Hyvin
kokeiltu
on puoliksi
tehty!
Mitä on kokeilukulttuuri?
4. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Tapa saada tietoa
toimenpiteiden tai muutosten
hyödyllisyydestä ja vaikutuksista
ennen niiden laajempaa
käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
4
Mikä on kokeilu?
5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja
kokeilujen välillä häilyvä
• Kokeilu on…
• Uutta – ja konkreettista
• Tavoitteellista – mutta rajattua
• Tulokset epävarmoja – oppiminen
tavoitteena
5
Kokeilun määritelmä
6. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona testi tai tutkimus
Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi
Ajattelun ja toiminnan
muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan
tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi
muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan
levittää?
• Tavoitteena laaja
levinneisyys
• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden
(lait, liiketoimintamallit)
korvaaminen
• Keinona haastaminen
(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)
7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi
kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa
• Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun
ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun
arviointi ja oppien vieminen eteenpäin.
• Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on
kokeilla
• Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja
7
Kokeileva kehittäminen käytännössä
(Soveltaen: Poskela et al., 2015)
8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi8
Kokeilujen suunnitelmallisuudessa
on eroja
(Soveltaen:
Nesta, 2015)
Nopeat kokeilut Suunnitelmalliset
kokeilut
Tutkimukselliset
kokeilut
Etsivä, ratkaisun
löytymistä
optimoivat kokeilut.
Yksittäisten kokeilujen
opit todetaan, mutta
jatko suunnitellaan
askel kerrallaan.
Parhaaseen tiedon
laatuun tähtäävät
kokeilut. Tyypillisiä
tapauksissa, joissa esim.
tarpeen osoittaa
luotettavasti, mikä
ratkaisuvaihto toimii
parhaiten.
Tiedonkeruulla
pohjustetut kokeilut.
Tyypillisiä esim.
palvelumuotoilussa tai
tapauksissa, joissa
nopealiikkeisyys vaikeaa
(esim. suurten riskien tai
hallinnollisten haasteiden
takia).
9. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
(Ries, 2011)
9
Nopeat kokeilut – Esim. Lean
startup cycle - Pyrkimys kehitettävän
asian mahd. nopeaan ja
konkreettiseen
testaamiseen asiakkaan
kanssa
- Oppien jälkeen kohti uutta
kokeilusykliä -> kehitystyö
etenee sprintteinä
- Sopii nopeaan
toimintaan epävarmassa
maastossa
10. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja
myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä
• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000
ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.
• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun
jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja
(2013)
• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa
maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.
• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä
• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla
Suomea
10
Case 1: Ruokahävikki-kokeilu
Kuva: yle.fi
11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi11
Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim.
Double Diamond
- Tapa käyttää
muotoiluosaamista ja
tutkimusta kehittämistyön
tukena: esim.
palvelumuotoilu
- Perusteellinen ja
asiakaslähtöinen ote
- Sopii vähemmän
nopeatempoiseen
kehittämiseen
epävarmassa maastossa
12. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -
raportti (Annala et al. 2016)
• Työpajoja Kokeilukummien kanssa,
kirjallisuuskatsaus &
edelläkävijäesimerkit
• Yhteiskehittämisprosessin jatko
• Suunnittelukilpailu ja hackathon:
Toimittajan ja konseptin valinta
• MVP: beta Q4/2016, julki Q1/2017
12
Case 2: ”Kokeilun paikan” kehittäminen
13. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi13
(Design for Government, 2015)
Tutkimukselliset kokeilut – Esim.
satunnaistetut vertailukokeet (RCT)
- Pyrkimys saada
mahdollisimman
luotettavaa tietoa jonkin
asian vaikutuksista
- Tieteellinen ote
- Sopii tilanteisiin, joissa
toimintavaihtoehdot ovat
melko selvät
- Vaatii perusteellisempaa
taustatyötä
14. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten
sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön
kannustavaksi.
• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän
yksinkertaistaminen
• Lakiehdotus:
• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan
työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen
pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo
560 e/kk.
• Kokeiluaika v. 2017 - 2018
14
Case 3: Perustulokokeilu
15. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun tarkoitus: Näkemys kokeilun ytimessä
olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään
tarvittaessa;
• Toimijoiden osallistaminen
• Avoimet ja heterogeeniset verkostot
• Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä
• Tarvittavien panosten selvittäminen
• Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio
• ”Turvallisten tilojen” luominen
15
Kokeilujen johtaminen:
oppimisen maksimointi
(Bos et al. 2015)
17. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus,
epäonnistumisen mahdollisuus)?
• Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja,
jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös
laittamaan peliin omaa resurssia?
• Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät,
tekijät, asiakkaat/kansalaiset)?
• Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan?
• Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin
periaatteet?
17
Muistilista: kokeilun muotoilu
18. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa?
• Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien
yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille?
• Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja
tietojen vaihdosta huolehditaan?
• Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja
ratkaisukeskeisiä keskittymiä?
18
Muistilista: kokeilun toteutus
19. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Muistilista: kokeilun tukeminen
• Onko kokeiluilla riittävä turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan
riskejä?
• Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen
menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten
tuetaan viestinnässä?
• Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut
tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät?
Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä?
• Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ
esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa –
innostusta?
1.12.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi19
21. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Arviointi hankkeissa/kokeiluissa
voidaan tehdä
• etukäteen (ex-ante-arviointi)
• jälkikäteen (ex-post-arviointi) tai
• hankkeen aikana (kehittävä arviointi)
21
Arvioinnin ajoituksesta
22. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Hyvä arvioida hankkeen/kokeilun
• Prosessia
• Tavoitteiden saavuttamista
• Arvioinnissa pyritään usein
hahmottelemaan hankkeen/kokeilun
muutosteoria/hypoteesi ja
vertaamaan sitä
tavoitteisiin/tapahtuneeseen
22
Arvioinnin sisällöistä
23. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Arviointi voi olla laadullista tai määrällistä.
• Aineistoa voidaan kerätä monin tavoin,
esim:
• Laajoilla kyselyillä, henk.koht. haastatteluin,
työpajojen/ryhmähaastattelujen avulla,
havainnoimalla
• Keräämällä tietoja kokeilun/hankkeen
vaikutuksista esim. tiettyihin taloudellisen
menestyksen, ympäristön, terveyden ja/tai
hyvinvoinnin mittareihin
23
Arvioinnin aineistoista
24. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi24
Minkälainen kokeileminen ja
arviointi maksimoi oppimisen ja
ruokkii jatkokehitystä?
25. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa
• Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos)
• Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat)
• Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi
laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia?
• Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien
määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ?
• Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja
nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle?
25
Muistilista: kokeilun arvionti
27. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Kokeilun paikka”
• Digitaalinen alusta, jonne voi
syöttää haasteita, ideoita,
kokeiluja ja ratkaisuja
• Näitä sisältöjä voidaan
kehittää, tukea ja rahoittaa
yhdessä
• Alusta auttaa myös tiedon
levittämisessä ja
kartuttamisessa
27
29. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Tutkimuksellisten kokeilujen eettiset
pelisäännöt julkaistiin juuri
• "Yhteiskunnalliset kokeilut Suomessa -
Tutkimuksen, etiikan ja juridiikan
näkökulmasta”
• Taustalla tietoperustainen politiikanteko,
erityisesti RCT-näkökulma
• Selvityksessä tutkijat ehdottavat
puitelakia sekä omaa
asiantuntijaryhmää kokeiluetiikan tueksi
29
Kokeilujen eettiset pelisäännöt
30. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi30
Kokeilukulttuuri mahdollisuus palata
kehittämisen perusasioihin,
innostukseen ja epäonnistumisen
pelkoon.
Kuva: Anna Moilanen
32. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeiluaamukahvit, Valtimo, Kirkkokatu 14, Hki
• 15.12. klo 8.30-10 Challenget ja hackathonit ratkaisujen
tuottamisen välineinä
• Kokeileva Suomi -kiertue 19 paikkakunnalla ympäri
Suomea yhdessä AMK-verkoston kanssa 2016-2017
32
Tulevia tapahtumia
33. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
"Most every innovation—disruptive
or not—begins life as a small-scale
experiment“
- Professor Clayton Christensen,
Harvard Business School
33
Kokeilut kehittämisen ytimessä
34. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Toimivia konsepteja. Zappos kokeili
minimaalisin investoinnein, haluavatko
ihmiset ostaa kenkiä verkosta.
• Vastauksia kiperiin haasteisiin.
Kuusamossa luotiin 114 uutta
työpaikkaa avoimille markkinoille
asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja
joustavoittamalla
• Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5
milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä
kokeilevalla kehittämisellä
34
Kokeileva kehittäminen toimii
35. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
1.12.2016
KESTÄVÄN KEHITYKSEN
YHTEISKUNTASITOUMUS
35
Yhdenvertaiset
mahdollisuudet hyvinvointiin
Vaikuttavien ihmisten
yhteiskunta
Työtä kestävästi
Kestävät yhdyskunnat ja
paikallisyhteisöt
Hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisas talous
Luonnon kantokykyä
kunnioittavat elämäntavat
Luontoa kunnioittava
päätöksenteko
Yhteiskuntasitoumus – kohti kestävää Suomea:
Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta www.sitoumus2050.fi