Download to read offline
Uploaded byKokeileva Suomi
Ministeri Vehviläisen esitys kokeilukulttuurista
Kokeileva Suomi - Mitä on saatu aikaan? Kunta- ja uudistusministerin media-aamukahvit 10.3.2017
More Related Content
Similar to Ministeri Vehviläisen esitys kokeilukulttuurista
Ministeri Vehviläisen esitys kokeilukulttuurista
- 1. Kokeileva Suomi –Mitä on saatu aikaan? Media-aamukahvit 10.3.2017 I Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
- 2. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi • Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja ja parannetaan palveluita • Edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä • Vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen. 2 Kokeilukulttuurin edistäminen on hallituksen kärkihanke
- 3. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Kokeileva Suomi tukee kokeiluja eri tasoilla Strategiset kokeilut: Hallituksen strategisiin tavoitteisiin ja kärkihankkeisiin liittyviä kokeiluja (Esim. perustulokokeilu) Kokeilukeskittymät : Tiettyihin alueisiin tai teemoihin liittyviä kokeilujen kokonaisuuksia tai verkostoja (Esim. digikuntakokeilujen verkosto) Ruohonjuuritason kokeilut: Paikallista tai pienimuotoista kokeilevaa kehittämistä (Esim. Liperin päivähoitokokeilut )
- 4. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi • Perustulo (STM) • Palveluseteli/valinnanvapauskokeilu (STM) • Kuntakokeilu (VM) • Digikuntakokeilu (VM) • Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut (TEM) • Kielten opiskelun aikaistaminen ja laajentaminen (OKM) 4 Hallituksen strategiset kokeilut etenevät hyvin
- 5. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi • Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi. • Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen • Toteutus: Satunnaisotannalla 2 000 Kelan työttömyysturvaetuuksien saajaa (25-58-v.). Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk. • Kokeiluaika v. 2017 – 2018 • Tämän kevään aikana päätös jatkoaskelista 5 Perustulokokeilu - kokeilu työhön kannustavasta sosiaaliturvasta
- 6. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Palveluseteli/valinnanvapauskokeilu - tiivis osa sote-uudistusta • Tuottaa tietoa sote-palveluiden valinnanvapautta koskevaan lainvalmisteluun • Käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan – mukana erilaisia malleja • Selvitetään vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, laatuun ja hintaan • Mukana 5 aluetta: v. 2017 - 2018 • Lainsäädäntöä valmistellaan osana sote- uudistusta. 6
- 7. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Terveisiä kentältä: Palvelusetelikokeilu Kiuruvedellä • Valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa käynnistyi tammikuussa 2017. • Ylä-Savon kokeilu on yksi palvelusetelikokeilun viidestä pilotista – kaikilla omat painopisteet • Erilaisilla piloteilla saadaan monipuolista tietoa • Kiuruvedellä kokeillaan valinnanvapauden toteutumista maaseutumaisella alueella • Lupaava aloitus: Ainakin 1200 kiuruvetistä on kokeillut terveyspalvelujen tarjoajan valintaa. Mukana paljon etenkin lapsiperheitä. 7
- 8. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Digikuntakokeilussa suuret säästöpotentiaalit • Tavoitteena edistää kuntien toimintatapojen ja palveluiden kehittämistä digitalisaation keinoin • Tuoreen selvityksen (Kantola et al. 2017) mukaan jäljellä oleva säästöpotentiaali nopeasti toteutettavissa keinoissa noin 7—23 milj. e, hitaammin toteutettavissa keinoissa 440—680 milj. e. • Säästöpotentiaali noin 0,6—0,9 veroprosenttiyksikköä ja 4—6 prosenttia kunnille maakuntauudistuksen jälkeen jäävistä menoista. • Työ aloitettu syksyllä 2016: tarjolla asiantuntijaosaamista, tietoa ja verkostoja. • Mukana noin 30 kuntaa eri puolilta Suomea + 1 maakunta 8
- 9. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut – asiakas keskiöön • Mukana 3 maakunnallista (Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa) + 6 kuntapohjaista kokeilua (mm. Turun, Tampereen ja Oulun seudut) • Tukee siirtymistä työvoima- ja yrityspalvelujen maakunnalliseen järjestämiseen • Järjestäjä-tuottajamallit kokeiltavina maakunnallisissa - asiakaslähtöinen tuottaminen kunnallisten kokeilujen ytimessä • Toteutetaan 2017 – 2018 • Kokeilulaki laadittu erityisesti kunnallisia kokeiluja varten: hallituksen esitys parhaillaan lausunnolla -> laki voimaan näillä näkymin kesäkuussa 2017 9
- 10. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta ja laajentamisesta • Taustalla halu aikaistaa vieraiden kielten aloitusta ja monipuolistaa kielten opiskelua • Haettu kokeiluja, joissa testataan esim. vieraiden kielten opettamista jo ensimmäisellä luokalla – tai päiväkodeissa • Alueellisia kokeiluja • Haussa hyvät toimintamallit • Toteutus lukuvuonna 2017–2018 • Rahoitus 4,5 milj. e 10
- 11. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Terveisiä kentältä: Liperi uskaltaa kokeilla • Liperissä kehitteillä kokeilu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta • 80 t/kk kaikille v. 2012 syntyneille lukuvuonna 2017– 2018 • Parhaillaan kunnan päätöksentekoelinten käsittelyssä • V. 2012 Liperissä käyttöön tuntiperustainen päivähoitomaksu yhtenä ensimmäisistä kunnista Suomessa: • Positiivisia vaikutuksia lasten ja perheiden elämään sekä kustannuksiin eri osapuolille 11
- 12. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Kokeiluista opittua • Uusien ratkaisujen kokeileminen usein mahdollista, kun vain tahtoa löytyy • Edelläkävijöitä löytyy monelta saralta – eri puolilta Suomea • Tieto kuitenkin hajallaan: parhaat ratkaisut eivät leviä ja/tai muuta rakenteita • Puutteita myös erityisesti pienten kokeilujen joustavassa rahoituksessa (Annala et al. 2016) http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=11007 12
- 13. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi • Hyödynnetään toisten oppeja laajemmin • Tarjotaan uusia rahoitusmalleja: mm. joukkorahoitusta ja julkista TKI-rahaa • Ratkotaan yhdessä yhteiskunnan ongelmia: uusi demokratian työkalu? • Polku: Haaste Idea Kokeilu Ratkaisu • Lanseeraus 4.5.2017 Tulevaisuuden Valtiopäivillä Porvoossa • Taustalla vahva yhteistyö Sitran vaikuttavuusinvestoinnit-tiimin kanssa 13 Kokeilunpaikka.fi mahdollistaa yhdessä oppimisen ja tekemisen
- 14. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi14
- 15. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi Terveisiä kentältä: Eskolan kyläkoulu kokeilee • Eskolan kylä Keski-Pohjanmaan Kannuksessa ja Lapinjärven kunta ryhtyvät yhteistyöhön turvatakseen Eskolan kylän ja Lapinjärven kunnan Porlammin kylän palvelut. • Kumppanit etsivät yhdessä uusia kunnallisen, yhteisöllisen ja yksityisen sektorin toimintamuotoja. • Hyötyjiä kokeilussa ovat ensi kädessä kylien koululaiset ja heidän huoltajansa. Tarkoituksena on myös luoda kahden kylän esimerkin pohjalta pysyvä, muunneltava toimintamalli, joka palvelee monenlaisia toimijoita ympäri Suomen. • Kokeilu on ensimmäisiä tapauksia, joita Kokeilunpaikka.fi palvelee 15
- 16. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi • Suomen mallissa kokeilukulttuuri edistäminen itsessään otetaan poliittiseksi tavoitteeksi: • Ainutlaatuista: yhdistää ruohonjuuritason innovaatioiden edistämisen politiikkatoimenpiteiden kokeiluihin • Malli herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti: • Kokeileva Suomi esillä World Government Summitissa Dubaissa helmikuussa 2017 • Yhteydenottoja ja vierailijaryhmiä tullut mm. Australiasta, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Virosta • Merkittävä tapausesimerkki valmisteilla olevassa OECD- raportissa ”Working with Change - Systems approaches to public sector challenges” 16 Suomen malli herättää kiinnostusta
- 17. I Valtioneuvoston kansliaI vnk.fi17
- 18.
Editor's Notes
- #3 Hallitusohjelmassa esitetyt keinot: - Toteutetaan kokeiluohjelma, joka koostuu erikseen valittavista laajemmista kokeiluista sekä lukuisista pienemmistä kokeiluista. - Otetaan käyttöön systemaattinen kokeilutoiminta ja luodaan säädöspohja helpottamaan kokeilujen järjestämistä. - Nopeutetaan kokeiluilla reagointia ja ennakointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa, ja edistetään hallituksen strategisia tavoitteita.
- #4 STRATEGISET KOKEILUT testaavat erilaisia toimintamalleja hallituksen strategisten tavoitteiden ja kärkihankkeiden edistämiseksi. KOKEILUKESKITTYMÄT voivat olla temaattisia, vaikkapa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen tai maahanmuuttoon liittyviä, ja/tai alueellisia tai paikallisia. Kyse voi olla Helsingin Fiksun Kalasataman tapaisesta kokonaisuudesta, jossa etsitään erilaisia innovatiivisia palveluja kaupunkilaisten käyttöön Living lab -tyyppisessä ympäristössä. Toisenlaisen esimerkin tarjoavat Digikuntakokeilut, joka on VM:n koordinoima 30 kunnan kokonaisuus, jossa keskitytään palveluiden ja toimintatapojen kokeilevaan kehittämiseen digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen. RUOHONJUURITASON KOKEILUJEN kokonaisuus kattaa kaikki paikalliselle aktiivisuudelle ja pienimuotoiselle kehittämiselle rakentuvat kokeilut, ja niitä löytyy runsaasti eri puolilta Suomea, esim. Liperistä.
- #5 Strategisten kokeilujen tilannekatsaus (Lisätietoa: http://kokeilevasuomi.fi/strategiset-kokeilut): Kuntakokeilut toteutettu 2015-2016: mukana 6 toimintamallia asumispalveluista nuorisotakuuseen - Digikuntakokeilu käynnistynyt syksyllä 2016: nyt mukana 30 paikkakuntaa eri puolilta Suomea - Perustulokokeilu käynnissä 2017 – 2018 Palvelusetelikokeilut käynnistyneet 5 alueella 01/2017 alkaen Alueellisten työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilulaki lausunnolla 17.2.- 24.3.2017 -> Laki voimaan ja kunnalliset kokeilut kunnolla käyntiin todennäköisesti 06/2017 – 2018 Kielten opiskelun aikaistaminen ja laajentaminen: kokeilujen erityisavustushaku oli auki 13.2. asti. -> Kokeilujen toteutus slk 2017-klk 2018 (Lisätietoa: https://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408918313088&page_name=Kieltenopiskelu%20alkamaan%20aiemmin%20hankerahaa%20haussa)
- #7 Palvelusetelikokeilu Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti palvelusetelikokeilun osana hallituksen Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihanketta. Kokeilu tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevaan valmisteluun. Valinnanvapauslainsäädäntö säädetään osana sote-uudistusta. Valinnanvapauden myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Kokeilun avulla selvitetään asiakkaan valinnanvapauden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi selvitetään, miten palvelujen hinnoittelu- ja korvausmallit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin. Erityisesti selvitetään valinnanvapauden vaikutuksia asiakkaisiin ja potilaisiin sekä palveluntuottajiin ja palvelujen integrointiin. Tavoitteena on löytää kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukainen, yhdenvertaisen hoitoon ja palveluun pääsyn mahdollistava, asiakkaiden osallistumiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen kannustava malli. Kokeiluun on varattu 10 miljoonaa euroa. Siitä merkittävin osa käytetään kokeilukunnille työnnettäviin valtionavustuksiin. Kokeilukunnat valittiin syksyllä 2016 ja kokeilut toteutetaan vuosina 2017 - 2018 seuraavasti: Keski-Uudenmaan kuntien palvelusetelikokeilu 2016–2018 Valinnanvapaus sote-palveluissa Hämeenlinnassa -hanke Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu Tampereen kaupungin valinnanvapauskokeilu Ylä-Savon sote-kuntayhtymän Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Palvelusetelikokeilun toteutukseen osallistuu useita yhteistyötahoja, joista keskeisimmät ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kela ja Sitra. Hankkeen sidosryhmäyhteistyö organisoidaan erikseen osana koko kärkihankkeen sidosryhmäyhteistyötä kevään 2017 aikana. Yhteistyömuotoina käytetään seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, joista osa on avoimia ja osa vain kutsutuille osallistujille.
- #8 Kiuruvesi on valinnanvapauden pääkaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö 24.2.2017 11.26 Valinnanvapaus kokeilut kiinnostavat asukkaita. Pian jo tuhat kiuruvetistä on kokeillut terveyspalvelujen tarjoajan valintaa. ”Kiuruvesi on jo vaatimattomasti nimetty Suomen valinnanvapauden pääkaupungiksi”, Laura Vuorensola Ylä-Savon sotesta sanoi. Vuorensola puhui STM:n Palvelut asiakaslähtöisiksi -sidosryhmätilaisuudessa. Valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa käynnistyi tammikuussa 2017. Ylä-Savon kokeilu on yksi Palvelusetelihankkeen viidestä pilotista ja kuuluu Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihankkeeseen. Ylä-Savossa valinnanvapauden piiriin kuuluvat yleislääkärin vastaanotto, laboratorio- ja röntgenpalvelut, fysioterapeutin palvelut (ei sarjahoidot) sekä jalka- ja ravitsemusterapia. Kuntalainen voi vaihtaa palveluntarjoajaa kerran kuussa. Palveluntarjoaja saa maksun sen mukaan, kuinka moni kuntalainen on valinnut sen palveluntarjoajakseen. Maksu on tasasuuruinen, 262,80 euroa/vuosi jokaisesta potilaasta. Kokeilu on vasta alkuvaiheessa, joten tuloksia on vielä liian aikaista arvailla. Kaksi asiaa on jo kuitenkin Vuorensolan mukaan tähän mennessä havaittu. ”Lapsiperheet ovat ainakin tässä vaiheessa isossa roolissa palveluntarjoajan vaihtamisissa. Ehkä lapsiperheissä on totuttu muutenkin käyttämään yksityisiä palveluja”, Vuorensola sanoi. Toinen keskeinen havainto on viestinnän merkitys. Valinnanvapauskokeilun kirkastamisessa niin kuntalaisille kuin kunnan päättäjillekin on ollut paljon työtä, eikä väärinkäsityksiltä ole vältytty. ”Kun kokeiluun lähdettiin, uudet palveluntarjoajat pitivät näyttävät avajaiset, joissa ihmiset täyttivät kuponkeja, joilla siirsivät asiakkuutensa uudelle palveluntarjoajalle. Nyt osa on vaihtanut takaisin terveyskeskuksen asiakkaiksi. he olivat kenties luulleet osallistuneensa jonkinlaiseen arvontaan”, Vuorensola kertoi. Eri piloteissa painotetaan eri asioita Jokaisella viidestä valinnanvapauskokeilusta on oma erityispainotuksensa. Ylä-Savossa tutkitaan erityisesti sitä, miten valinnanvapaus toteutuu maaseutumaisella alueella: saadaanko palveluntuottajia mukaan, vaihdetaanko palveluntuottajia ja paraneeko asiakastyytyväisyys ja koettu terveys. Hämeenlinnassa painopisteinä on asiakkaiden ikään perustuvan korvauksen kokeilu sekä sähköisten omahoitopalvelujen kytkeminen mukaan. Tampereella erityispiirteenä on tietojärjestelmäratkaisujen keskeinen rooli ja toisaalta myös osittain suoritteisiin perustuvan korvausmallin kokeileminen. Keski-Uudellamaalla kokeillaan paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluiden parantamista mm. henkilökohtaisella budjetoinnilla. Palveluntuottajille on myös luvassa kannustimia ja sanktioita, joiden avulla seurataan vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta. Jyväskylässä kerätään tietoa terveydenhuollon ja sosiaaliohjauksen palveluiden integroinnin toimivuudesta, eri ammattilaisten välisestä yhteistyöstä sekä yritys- ja järjestöyhteistyön kehittämisestä. Lisätietoja Ylä-Savon sote Projektipäällikkö Laura Vuorensola, puh. +35840 6325142 laura.vuorensola(at)ylasavonsote.fi Palvelusetelikokeilu-kärkihanke (valinnanvapauskokeilut) Virtuaalivastaanottoja ja valinnanvapautta (STM:n uutinen 24.2.2017)
- #9 Digikuntakokeilu Digikuntakokeilu on valtiovarainministeriön kehittämisohjelma, joka kokoaa yhteen kuntien kokeiluja. Tavoitteena on edistää kuntien palveluiden tuotanto- ja toimintatapojen ennakkoluulotonta, kuntalaisten hyvinvointia parantavaa ja tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä sekä parantaa asiakkuuden johtamisen edellytyksiä. Ohjelman tehtävänä on myös edistää valmistautumista kunnan roolin muutokseen tulevaisuuden kunnassa digitalisaationäkökulmasta sekä löytää hyviä käytäntöjä levitettäväksi koko maahan. Tavoitteita: - Saada aikaan näyttöön perustuvaa säästöä ja/tai hillitä kuntien kustannusten kasvua digitalisaatiota hyödyntämällä. - Edistää kokeilukulttuuria, -ajattelua ja asennetta, kuntien verkostoitumista sekä asiakaslähtöistä toiminnan kehittämistä kuntasektorilla. - Edistää valmistautumista kunnan roolin muutokseen Tulevaisuuden kunnassa (digitalisaationäkökulma). Mukaan on ilmoittautunut noin 30 kuntaa sekä yksi maakunnallinen kokeilu, joissa kokeillen kehitetään kunnan palveluita hyödyntäen digitalisaatiota. Helmikuussa julkaistiin Kuntien digitalisaation ja digikokeilujen säästö- ja tuottavuusselvitys. Selvityksessä tarkasteltiin 10-15 kunnan prosessia ja niiden digitalisaation potentiaalia. Tarkastellut prosessit jaettiin ns. nopeisiin ja hitaisiin keinoihin sen mukaan, kuinka helposti prosessi olisi digitalisoitavissa. Selvitys osoittaa, että keinoja digitalisaation hyödyntämiseksi kunnissa on paljon ja niihin sisältyy vielä merkittävää säästöpotentiaalia. Selvityksen mukaan jäljellä oleva säästöpotentiaali on nopeasti toteutettavissa keinoissa noin 7—23 miljoonaa euroa. Hitaammin toteutettavissa keinoissa arviolta 440—680 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,6—0,9 veroprosenttiyksikköä ja 4—6 prosenttia kunnille maakuntauudistuksen jälkeen jäävistä menoista. Selvityksessä esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia. Digitalisoitumista kannattaa edelleen edistää. Tähän myös digikuntakokeilu tähtää. Selvitys antaa arvokasta tietoa siihen, millä tavoin toimintatapojen ja prosessien kehittämistä kannatta suunnata ja kuinka mittavia hyötyjä tästä on saavutettavissa. Kokeilujen tukeminen Kuntien kokeiluja tuetaan tarjoamalla kunnille asiantuntijapoolista osaamista kokeilukulttuurista, demokratiakehittämisestä, palvelumuotoilusta sekä arvioinnista. Lisäksi teetetään selvityksiä ja työkaluja kuntien hyödynnettäväksi. Myöhemmin keväällä kunnille valmistuu arviointityökalu kunnan digitalisaation mittaamiseen.
- #10 Laki työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut --- Alueellisiin työvoima- ja yrityspalvelujen kokeiluihin yhdeksän aluetta Työ- ja elinkeinoministeriö 23.6.2016 13.52 Tiedote Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on 23.6.2016 allekirjoittanut päätöksen, jolla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin on valittu yhdeksän aluetta. Kokeiluista kolme on maakunnallisia ja kuusi kuntapohjaisia. Maakunnallisissa järjestäjä-tuottajamallin kokeiluissa keskeiset maakunnalliset toimijat ovat mukana luomassa työllisyyttä, yrittäjyyttä ja yritystoiminnan kehittämistä lisäävää toimintamallia. Maakunnalliset kokeilualueet ovat Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Kuusi kokeilua toteutetaan maakuntaa pienemmällä alueella. Näissä kokeiluissa työvoima- ja yrityspalvelujen tuottamismallia kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Kokeilualueet ovat: Satakunta: Pori ja Rauma - Pohjois-Savo: Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi - Pohjois-Pohjanmaa: Oulun kaupunkiseutu (Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) - Lappi: Kemi, Tornio, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi - Pirkanmaa: Tampereen kaupunkiseutu (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi)* sekä Sastamala ja Punkalaidun - Varsinais-Suomi: Turun seutu (Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo) Määräaikaan mennessä yhteensä 41 hakemusta Työ- ja elinkeinoministeriö avasi julkisen sektorin toimijoille haun alueellisiin kokeiluihin 4.5.2016. Hakuaikaa oli toukokuun loppuun saakka. Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 41 hakemusta 15 maakunnasta. Valinnassa muun muassa arvioitiin, kuinka kokeilu luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja yritysten kasvua ja vähentää työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Valinnassa kiinnitettiin huomiota alueelliseen kattavuuteen, joten maakunnasta on valittu vain yksi kokeilu. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavilla alueellisilla kokeiluilla luodaan asiakaslähtöinen ja hallintorajat ylittävä toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Liite: Korjattu päätös työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisista kokeiluista * Kokeilualuelistaus ja liite päivitetty 27.6.2016 Lisätiedot: hallitusneuvos Päivi Kerminen, TEM. puh. 029 504 9011 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on 23.6.2016 allekirjoittanut päätöksen, jolla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin on valittu yhdeksän aluetta. Kokeiluista kolme on maakunnallisia ja kuusi kuntapohjaisia. Maakunnallisissa järjestäjä-tuottajamallin kokeiluissa keskeiset maakunnalliset toimijat ovat mukana luomassa työllisyyttä, yrittäjyyttä ja yritystoiminnan kehittämistä lisäävää toimintamallia. Maakunnalliset kokeilualueet ovat Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Kuusi kokeilua toteutetaan maakuntaa pienemmällä alueella. Näissä kokeiluissa työvoima- ja yrityspalvelujen tuottamismallia kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Kokeilualueet ovat: - Satakunta: Pori ja Rauma - Pohjois-Savo: Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi - Pohjois-Pohjanmaa: Oulun kaupunkiseutu (Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) - Lappi: Kemi, Tornio, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi - Pirkanmaa: Tampereen kaupunkiseutu (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi)* sekä Sastamala ja Punkalaidun - Varsinais-Suomi: Turun seutu (Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo) Määräaikaan mennessä yhteensä 41 hakemusta Työ- ja elinkeinoministeriö avasi julkisen sektorin toimijoille haun alueellisiin kokeiluihin 4.5.2016. Hakuaikaa oli toukokuun loppuun saakka. Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 41 hakemusta 15 maakunnasta. Valinnassa muun muassa arvioitiin, kuinka kokeilu luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja yritysten kasvua ja vähentää työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Valinnassa kiinnitettiin huomiota alueelliseen kattavuuteen, joten maakunnasta on valittu vain yksi kokeilu. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavilla alueellisilla kokeiluilla luodaan asiakaslähtöinen ja hallintorajat ylittävä toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Liite: Korjattu päätös työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisista kokeiluista * Kokeilualuelistaus ja liite päivitetty 27.6.2016 Lisätiedot: hallitusneuvos Päivi Kerminen, TEM. puh. 029 504 9011
- #11 Kielten opiskelun aikaistaminen ja laajentaminen: kokeilujen erityisavustushaku oli auki 13.2. asti. -> Kokeilujen toteutus slk 2017-klk 2018 (Lisätietoa: https://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408918313088&page_name=Kieltenopiskelu%20alkamaan%20aiemmin%20hankerahaa%20haussa) --- Kieltenopiskelu alkamaan aiemmin – hankerahaa haussa Kieltenopetuksen varhentaminen on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo rohkaisee erityisesti niitä kuntia ja kouluja, joissa kielitarjonta on kaventunut minimiin, lähtemään mukaan kokeiluun. Vieraiden kielten opiskelua halutaan aikaistaa Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat käynnistäneet erityisavustushaun sellaisiin kokeiluihin, joissa testataan esimerkiksi vieraiden kielten opettamista jo ensimmäisellä luokalla. Avustuksella voidaan tukea myös varhaiseen kielenoppimiseen liittyviä kokeiluja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Rahaa on jaossa 4,5 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2017–18. Alueellisissa kokeiluissa etsitään hyviä toimintamalleja sekä lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. – Kieltenopiskelun aikaistaminen ja laajentaminen on todella tärkeä ajatus. Erityisesti hankkeissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kieltenopiskelu laajenisi myös niissä kouluissa, joissa ei nyt tarjota tai synny kielten valinnaisryhmiä. Kieltenopiskelun mahdollisuudet ovat eri puolilla maata tai jopa kuntaa täysin erilaiset, OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo. ”Kaikki kielitaito on tärkeää” OAJ on pitkään tuonut esiin huolensa siitä, että suomalaisten kielivalikoima uhkaa kaventua vapaaehtoisten kielten tarjonnan ja opiskelun vähennyttyä radikaalisti. Vuonna 1998 viidesluokkalaisista yli kolmannes opiskeli ainakin yhtä vapaaehtoista kieltä. Vuonna 2012 enää noin neljännes vitosista luki vapaaehtoisia kieliä. Lisäksi lisäkielten opiskelu keskittyy Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin ja yhä harvempiin kouluihin. Eri selvitysten mukaan muita kieliä kuin englantia ja ruotsia opiskelevat korostetusti lähinnä ne lapset, jotka pärjäävät muutenkin koulussa hyvin ja joiden vanhemmat ovat usein korkeasti koulutettuja. – Kaikkia oppilaita pitäisi kannustaa ja motivoida opiskelemaan kieliä monipuolisesti. Laajalla kielitaidolla on valtava merkitys paitsi henkilölle itselleen myös koko yhteiskunnalle. Kieltenopiskeluun motivoiminen on opettajille silti yhä haastavampi tehtävä, kun julkinen keskustelu on joidenkin kielten opiskelua kohtaan jopa vihamielistä, Salo muistuttaa. Rohkeasti kokeilemaan uutta Ministeriön ja Opetushallituksen tukemissa kokeiluissa haetaan erityisesti harvinaisten kielten opetuksen lisäämistä ja varhentamista. Mukaan etsitään myös hankkeita, joissa kokeillaan ennakkoluuttomasti uutta. – Sekä maamme kansainvälistymisen että tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta monipuolinen kielitaito on vahvuus, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo ministeriön tiedotteessa. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille, joilla on perusopetuksen järjestämislupa. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskien avustusta voi hakea perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjien muodostama verkosto yhteishankkeena. Haku sulkeutuu 13. helmikuuta kello 16.15. Kokeilun seurantatutkimuksen tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.
- #12 Meillä on valmistelussa ja tämän viikon torstaina hyvinvointilautakunnan päätettävänä kokeilu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 1.8.2017 alkaen kaikille liperiläisille 2012 syntyneille lapsille. Kunnassa on käytössä tuntiperusteinen maksujärjestelmä sekä olemme kehittäneet esi- ja alkuopetusta joustavaan pedagogiseen toimintamalliin. Tähän kehittämistyöhön maksuton varhaiskasvatus istuu seuraavana vaiheena. Esitän viisivuotiaille maksutonta palvelua 80 h kuukaudessa. Mikäli varhaiskasvatusta tarvitaan enemmän siitä perheet maksavat ennalta varattujen tuntien mukaisesti. Laitan tähän liitteeksi pykälätekstin. Vastaan mielelläni kysymyksiin. Ystävällisin terveisin, Sirkka Korhonen Hyvinvointilautakunta 25 02.03.2017 25 Varhaiskasvatuksen kokeilu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 132/05.09.00/2017 Hyvltk Liperin varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön tuntiperusteinen maksujärjestelmä vuonna 2012. Maksujärjestelmän uudistus on vaikuttanut positiivisesti lasten ja perheiden elämään ja ollut kunnan näkökulmasta niin rakenteellisesti kuin taloudellisesti hyvä ratkaisu. Suomessa viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on yksi OECD-maiden alhaisimmista. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut viimeisissä päätelmissään (2011) Suomea kiinnittämään huomiota varhaiskasvatuspalvelujen kattavuuteen. Joustava esi- ja alkuopetus on alkanut kaikissa Liperin kunnan yksiköissä elokuussa 2016, sen tavoitteena on mahdollistaa lasten joustava eteneminen esiopetuksessa ja 1-2 luokilla. Seuraava vaihe kehittämistyössä on vuosiluokkiin sitomaton opetus. Kehittämistyön kokonaistavoitteena on luoda varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen saumaton jatkumo, jossa jokainen lapsi etenee suunnitelmallisesti ja omalla yksilöllisellä aikataululla. Lasten yksilölliset kasvua ja oppimista tukevat toimenpiteet aloitetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liperissä kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä viisivuotiaiden ikäluokasta on noin 75 %. Esimerkiksi 2012 syntyneiden ikäluokka on 165 lasta, joista 125 on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, 30 lasta on kotona ja 10 yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa maksuttomassa kerhotoiminnassa ikäluokasta on 11 lasta Ensiopetukseen tuleminen voi olla lapselle suuri muutos. Toimiminen ryhmässä, hyvin erilaisessa ympäristössä ja kotoa lähtö voi olla monelle lapselle hyvin kuormittava. Lisäksi mitä varhaisemmin lapsi saa tukea erityistarpeisiin ovat tulokset huomattavasti paremmat. Maksuttomalla varhaiskasvatuksella on tavoitteena luoda lapsille mahdollisimman monipuolinen ja tasa-arvoinen kasvun- ja oppimisenpolku. Kuusivuotiaan halu ja into oppia uusia asioita pääsee loistamaan. Maksuton varhaiskasvatus olisi seuraava vaihe tuntiperusteisen maksujärjestelmän ja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen sisällön kehittämisessä. Kokeilu toteutetaan 1.8.2017 -31.5.2018 kaikille vuonna 2012 syntyneille liperiläisille lapsille maksuttomana varhaiskasvatuksena 80 h kuukaudessa. Kokeilun kokonaiskustannukset olisivat vuodessa noin 100 000 € ja jakautuisivat kahdelle vuodelle. Kustannuksista noin 30 000 € on lastentarhanopettajan palkkakustannuksia, jotka on varattu vuoden 2017 talousarvioon. Loput kustannukset muodostuvat varhaiskasvatuksen maksutulojen menetyksestä. Tulojen menetys on arvioitu maksimaaliseksi koko kalenterivuotta koskevaksi, se ei todellisuudessa ole niin iso koska monet perheet käyttävät jo nyt loma-aikojen hyvityksiä. Osa katetaan pienentyneillä kotihoidon tuen kustannuksina. Perheet, jotka työn tai opiskelun takia tarvitsevat lapselleen varhaiskasvatusta enemmän kuin 80 h kuukaudessa, maksavat ylittävältä osalta varattuihin tunteihin perustuvan varhaiskasvatusmaksun. Maksu määräytyy lisätuntien osalta seuraavasti: 20 h/kk 7 % kokopäivähoitomaksusta 30 h/kk 11 % 40 h/kk 14 % 50 h/kk 18 % 60 h/kk 21 % 70 h/kk 24 % 80 h/kk 30 % 90 h/kk 36 % 100 h/kk 42 % 110 h/kk 48 % 120 h/kk 54 % 130 h/kk 60 % Alin laskutettava maksu on 5 € kuukaudessa. Maksuttomaan varhaiskasvatukseen osallistuva la lapsella ei ole oikeutta kotihoidontuen sisaruslisää. Maksuttomalle varhaiskasvatuspalvelulle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma. Vuoden aikana tehdään tiivistä yhteistyötä monialaisesti eri tukipalveluja tarjoa vien tahojen kanssa sekä jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Painopisteenä on yhdessä leikkimisen ja toiminnan ilo, lapsen vahvuuksien löytäminen ja näkyväksi tekeminen, vuorovaikutustaitojen ja itsesäätelyn vahvistaminen. Kokeilua arvioidaan yhdessä lasten ja vanhempien kanssa pedagogiikan näkökulmasta sekä taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia palvelun tuottajan ja yhteistyötahojen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen johtajan päätösehdotus:
- #14 TKI: tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio
- #15 Kokeilunpaikka.fi: mukana jo algoritmit, kehitämme toiminnallisuuksia yhteisön kanssa jatkuvasti Harjoittelua varten avasimme vastaavan palvelun osoitteessa sandbox.kokeilunpaikka.fi
- #16 Lähipalvelujen turvaaminen kun yhteiskunnan rahoitus ei enää riitä. Valituksen sijaan toiminta: Asukkaat ottavat itse vastuuta toiminnasta – ja heille annetaan siihen mahdollisuus Sitoutuminen omaan asuinympäristöön, päivähoito, koulu, ateria- ja vanhuspalvelut Kiinteistöjen hyödyntäminen ennakkoluulottomasti. Yhteiskunnallinen yrittäjyys Maantieteellinen sijainti ei ole este, nykyaikainen teknologia mahdollistaa yhteistyön (aitoa digitalisaatiota ihminen keskellä) Lähde: Eskolan pilottihankekuvaus. Kannuksen kaupunginhallitus hyväksyi aloitteen 7.2.2017 ja Lapinjärven sivistystoimenjohtajan virkamiespäätös.
- #17 Koko kulttuurinmuutosajatus on ainutlaatuinen: hallitus mandaatin luojana, rohkaisijana ja esimerkin näyttäjänä sekä kokeilutiimi suoraan pääministerin kansliassa. Suomalainen kansalaisyhteiskunta, aktiivinen kolmas sektori ja yhteistyön rakentaminen jo toimivien verkostojen varaan on tie hyväksyttävämpään politiikkaan. Kokeiluihin liittyvä epäonnistumisen pelko on universaali ilmiö. Hallituksella on rohkeus antaa tuulensuojaa. Kokeilukulttuurilla tavoitellaan ihmisten hyvinvointia, kattavampaa osallistumista ja siten demokratian vahvistamista.
- #18 Kokeilukulttuurissa ytimeltään kyse sellaisesta kehittämisen ja johtamisen tavasta, jossa rohkeus toimia ja halu oppia ovat keskiössä.