Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Annukka Berg: Mitä jos kokeiltaisiin? - Kokeilukulttuurista uusi toimintatapaGBC Finland
Annukka Bergin esitys GBC Finlandin järjestämässä Rakennetun ympäristön tulevaisuus -seminaarissa 4.11.2013. Tilaisuus oli osa GBC Finlandin, ympäristönministeriön ja RYM Oy:n yhteishanketta.
Kokeilun paikka on konsepti, jonka avulla Valtioneuvoston kanslia edistää Sipilän hallituksen kärkihanketta, kokeilukulttuuria. Avoin ja Kokeileva Suomi
Poimintoja valtakunnallisista työryhmistä. Sitran Oppia ikä kaikki? -tapahtuma 28.5.2018
Elinikäinen oppiminen on tänä päivänä monen huulilla. Jatkuvan oppimisen tulevaisuuden eteen tehdään paljon: on työryhmää, visiota, paneelia ja toimenpideohjelmaa. Miltä jatkuvan oppimisen yhteiskunta voisi parhaimmillaan näyttää? Mitä se tarkoittaisi yksilön kannalta? Entä työnantajan tai yhteiskunnan näkökulmasta?
Tilaisuudessa tarjosimme kentän toimijoille areenan ymmärtää tämän hetken kehitystoimenpiteiden tilannetta erityisesti virallisten työryhmien näkökulmasta.
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä, Soili PartanenTHL
Soili Partanen: I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä.
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Games for Health Finland
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen terveydenhuollossa. Palvelualueseminaari, KYS, 12.11.2015. Arto Holopainen, kehitysjohtaja, Kuopio Innovation Oy
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty sinisen biotalouden valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tietoa ja näkymyksiä strategiaa varten kerätään työpajoissa syksyllä 2017.
Similar to Miten kokeilukulttuuri muuttaa elämää kunnissa? (20)
Kokeilunpaikka.fi - se kuulu pienkokeilujen digitaalinen rahoitusalusta - on valmis lanseerattavaksi. Kokeilut ovat kääntäneet myös kansainvälisen huomion Suomeen. Luvassa empatiaa, Eskola ja epäonnistumisen sietoa
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi5
Kärkihanke 4:
Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
KUVAUS: Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi lisätään
kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta.
Kokeilutoimintaan sisältyvät kolmitasoinen kokeiluohjelma sekä
säädöspohjaan tehtävät muutokset kokeiluiden mahdollistamiseksi.
TAVOITE: Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja,
parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä
sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja
yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.
PÄÄTOIMENPITEET:
1. Strategisten kokeilujen toteuttaminen: erillisrahoitettavat ja hallitusohjelmaan sisältyvät
(perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu)
2. Kokeilutoiminnan sivusto.
3. Parlamentaarinen neuvottelukunta
4. Kokeilutoiminnan säädöspohja
12/184/186/169/15 6/17
Kokeilutoiminnan
koordinointi
järjestetty (VNK)
Ensimmäiset
strategiset kokeilut
käynnistyneet.
Parlamentaarinen
neuvottelukunta
asetettu.
Strategisista
kokeiluista
ensimmäiset
tulokset käytössä.
Säädösmuutokset
ja hallituksen
kokonais-
tarkastelu.
Ohjelman
arviointi alkaa
Kokeiluohjelma
päättyy
Kunta- ja uudistusministeri
Anu Vehviläinen
Sivusto avattu
11/15
Osa
alueellisesta
kiertueesta
toteutettu
12/16
6. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET
• Suomi kokeilukulttuurin edelläkävijäksi
• Uudet yhteiskunnalliset ratkaisut ja
liikeideat, jotka kehitetty kokeillen
• Normien purku ja kokeilujen esteiden poisto
Kokeilukulttuuri käyttöön!
Strategiset
tavoitteet avaavat
polkuja alueilla ja
paikallistasolla
tapahtuville
pienkokeiluille.
Parhaat
pienkokeilut
alueilla ja
paikallistasolla
kiihdytetään
vahvoiksi
kokeiluiksi
ALUEELLISET JA PAIKALLISET
TAVOITTEET
• Uudet alueelliset ja paikalliset
ratkaisut, joilla potentiaalia
skaalaukseen
• Kansalaisten ja yhteisöjen
kokeiluinnostus kanavoitu
yhteiseen tekemiseen
7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
1) Annamme käytännön tukea
kokeilijoille
työkalupakki/materiaalipankki,
kokeiluaamukahvit ja -klinikat
2) Valjastamme Suomen parhaan
kokeiluosaamisen hankkeen tueksi
Kokeilukummit, VN TEAS -
rahoituksella tehtävät toimeksiannot
ja selvitykset, tutkijoiden verkosto
7
Mitä Kokeileva Suomi tekee? (1/2)
8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
4) Puramme tunnistetut esteet
Puutteet rahoituksessa, tiedossa,
skaalaamisessa -> ”Kokeilun paikka”
5) Jalkaudumme tekijöiden pariin
AMK-aluekiertue, SuomiAreena,
Epäonnistumisen päivä 13.10.
6) Juurrutamme kokeilukulttuurin julkiselle sektorille
Me Uskaltajat –verkosto, Ministeriöiden
yhteyshenkilöverkosto, vuoropuhelu
parlamentaarisessa neuvottelukunnassa,
strategisten kokeilujen tuki
8
Mitä Kokeileva Suomi tekee? (2/2)
9. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona tarkkarajainen
koeasetelma
Kokeiluja voi käyttää moniin tarkoituksiin
Ajattelun ja toiminnan
muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan
tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi
muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan
levittää?
• Tavoitteena laaja
levinneisyys
• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden
(lait, liiketoimintamallit)
korvaaminen
• Keinona haastaminen
11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kokeilun paikka –alusta (työnimi)
• Tarvitaan työkalu, joka
mahdollistaa
• Pienkokeilujen rahoittamisen
• Verkostojen näkyväksi
tekemisen
• Kokeilujen tuloksien ja oppien
jakamisen
• Hyvien ratkaisujen
monistamisen ja skaalaamisen
11
13. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Hyödynnetään toisten oppeja
• Etsitään luovia ratkaisuja
• Pilkotaan isoja ongelmia osiin ja
ratkaisut sovitetaan yhteen jo
ennen kokeilua
• Tehdään tiivistä yhteistyötä
13
Kehitetään yhdessä
14. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi14
• Mitkä on
potentiaaliset
ongelmakohdat?
• Miten ne voisi
välttää?
KÄRKIHANKKEEN MÄÄRITTELYISSÄ kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.
Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi lisätään kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta. Kokeilutoimintaan sisältyvät kolmitasoinen kokeiluohjelma sekä säädöspohjaan tehtävät muutokset kokeiluiden mahdollistamiseksi.
STRATEGISET KOKEILUT ovat kokeiluja, joissa tehdään jotakin uutta rajatussa mittakaavassa. Jotta kokeilut olisivat strategisia, niiden taustalla tulee olla hypoteesi ja oletus siitä, miten kokeilu vaikuttaa johonkin itseään laajempaan kokonaisuuteen esimerkiksi toiminnan monistamisen tai vaikutusten levittämisen avulla. Verrattuna muuhun kehittämis- tai tutkimustoimintaan ominaista on eteneminen konkreettisella käytännöllisiä tekoja ja materiaalisia ulottuvuuksia sisältävällä tekemisellä, ei ainoastaan selvittämällä, suunnittelemalla, viestimällä tai visioimalla.
KOKEILUKESKITTYMÄT voivat olla temaattisia, vaikkapa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen tai maahanmuuttoon liittyviä, mutta samoin alueellisia tai paikallisia – esim. kuntakokeilut, joissa paikallisilla ratkaisuilla haetaan vaihtoehtoja velvoitteille eri puolella Suomea, Helsingin Kalasataman alueen kokeilut, joissa muun muassa on rahoitushaulla juuri haettu kokeiluja, joille annetaan siemenrahaa uudenlaisille arkea helpottaville palveluratkaisuille. ALUSKASVILLISUUS ON RIKAS JA NIIN SEN TULEE OLLAKIN: Erilaisia paikalliselle aktiivisuudelle ja yhteisöllisyydelle pohjautuvia esimerkkejä on kaikkialta Suomesta – tänään kuulemme vaikkapa Jyväskylän ruokahävikkikokeiluista tai Lauttasaaren yhteiskoulusta, jossa tuetaan koululaisten luontaista uteliaisuutta ja oivaltamiskykyä kokeilukulttuurin käytäntöön juurruttamiseksi.
Kokeilurahaston tarvetta selvitetään parhaillaan, tulokset ja ehdotukset ovat käytettävissä maaliskuun loppuun mennessä. Ajatus rahoitettavilla olisi, että rahoitettavilla hankkeilla on löydettäisiin uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Epäonnistuminen on hyväksyttävää ja kokeiluista opitaan. Kokeiluilla on luotu paikallisia ja alueellisia toimintatapoja alueiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, palveluiden tuottamiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Hallituksen strategiset kokeilut :
Perustulo – Mäntylä (2017-2018): Kokeillaan, voidaanko perustulon avulla vähentää tuloköyhyyttä, väliinputoamista, sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Kielten opiskelu – Grahn-Laasonen (2016): Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta..
Palvelusetelijärjestelmä – Mäntylä / Rehula (12/2018): Toteutetaan palvelusetelikokeilu siten, että kokeilukunnissa pilotoidaan palvelusetelin hallinnollista mallia ja yksityisen ja julkisen sektorin tiedot kattavia tietojärjestelmiä.
Palvelualoite ja vapaakuntakokeilut – Vehviläinen: Arvioidaan toteuttamista kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen yhteydessä.
Käytännön toimenpiteitä on meneillään runsaasti:
Selvitetään kokeilurahaston mahdollisuus.
Perustetaan kokeilurahasto, jonka rahoitus kootaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pohjana valtion osuus. Kumppaneina ainakin EK, Kuntaliitto ja yritykset, säätiöt, kaupungit. Selvitetään myös rakennerahastojen hyödyntämistä kokeilujen rahoittamisessa.
Kokeilurahoitus on joustava instrumentti, jota voidaan myöntää muuta rahoitusta kevyemmällä menettelyllä ja jälkiseurannalla. Hankkeet voivat olla kooltaan muutamasta sadasta eurosta muutamiin tuhansiin. Rahoituksella korvataan lähinnä tarvike- ja tilakustannuksia.
Kokeilurahastosta rahoitetaan sekä yritysten, julkisen sektorin että kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kokeiluhankkeita.
Kokeiluhankkeet voidaan valita esim. temaattisten ideakilpailujen kautta. Teemat valitaan vuosittain yhdessä rahoittajatahojen kanssa. Teemat voivat liittyä esimerkiksi kaupunki- tai maaseutupolitiikan yleisiin haasteisiin mutta myös kansalaisten ehdotuksista nouseviin aiheisiin. Aiemmin toteutettuja kokeiluteemoja: Ruokahävikin vähentäminen, Uusi koulutus –foorumi (Sitra)
Rahaston tavoiteltu suuruus, esim. 15 milj. €, josta valtion osuus 3-5 milj.€
Strategiset kokeilut, jotka valittu tähän mennessä (hallituksen toimintasuunnitelman valmistelussa): perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu)
Panostukset / resurssit: TEAS-momentin kohdentaminen vuosina 2016-2018 kokeilutoiminnon tuen resursointiin, 2-3 htv ja toimintamenomäärärahaa 200 000 -300 000 euroa vuosittain. Kokonaispanostus enintään 6- 9 htv ja 600 000 – 900 000€. Hallitusohjelmaan kirjattujen strategisen tason kokeilujen rahoitus on allokoitu erikseen ko. kärkihankkeiden/ministeriöiden kautta.