Päihdetyöntekijän palvelut vankeusprosessissa Jaana Santala, sairaanhoitaja, tiimivastaava, Sovatek Kirsi Mikkilä, rikosseuraamustyöntekijä, Laukaan vankila ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto

1. Päihdetyöntekijän palvelut
vankeusprosessissa
Kirsi Mikkilä, rikosseuraamustyöntekijä, Rikosseuraamuslaitos
Jaana Santala, sairaanhoitaja, Sovatek-säätiö
8.5.2019

2. Taustaa
• Yhteistyön pohjaa rakennettu Jyvällä-projektissa v. 2007-2009 (RAY
rahoitus, KRITS hallinnoi, monitoimijahanke)
• JYVÄLLÄ-projektin kokonaistavoitteena oli moniongelmaisten
kriminaalihuollon asiakkaiden ja heidän läheistensä kuntoutuspolkujen
rakentaminen toimiviksi kokonaisuuksiksi
• Päihdepalvelut rikosseuraamusprosesseihin –toiminta, syksystä 2014
alkaen (Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto, Sovatek-säätiö)
• Nykyisin vakiintunut työmalli
• Päihdesairaanhoitajan vastaanotto Yhdyskuntaseuraamustoimistolla yhtenä
päivänä viikossa

3. Toiminnan sisältö:
• Nuoren seuraamusselvitys
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi, ohjaus jatkohoitoon
• Seuraamusselvitys yhdyskuntapalveluun
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi, ohjaus jatkohoitoon
• Seuraamusselvitys valvontarangaistukseen
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi, ohjaus jatkohoitoon
• Ehdollisesti rangaistun nuoren valvonta, ERNI:
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi, ohjaus jatkohoitoon
• Tukikäynnit

4. • Ehdonalaisesti vapautuneen valvonta, EAV:
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi
• Tukikäynnit
• Yhdyskuntapalvelu, YKP:
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi
• Tukikäynnit ja sovitut tukitunnit
• Valvontarangaistus, VALRA:
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi
• Tukikäynnit

5. • Rangaistusajan suunnitelma, RANSU (siviilistä vankeuteen siirtyvät):
• Palvelu ja päihdehoidon tarpeen arviointi
• Mahdollinen yhteistyö huumevieroitusosaston kanssa
• Yhteistyö vankiterveydenhuollon kanssa
• Lisäksi konsultaatiot päihdehuollon ja rikosseuraamusalan välillä ja
yhteiset koulutustilaisuudet

6. Asiakasmääristä
• Vuonna 2018 palvelussa oli yhteensä n. 50 eri asiakasta, v. 2019 (huhtikuuhun
mennessä) yli 20 uutta asiakasta. Yli puolet asiakkaista on ollut kontaktissa 2 kertaa
tai useammin.
• V. 2018 asiakkuudet jakautuivat:
• koevapaus 3
• yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvittely 15
• yhdyskuntapalvelu 3
• ehdonalaisvalvonta 4
• ehdollisesti rangaistu nuori 6
• esiselvittely suoraan avovankilaan menoa varten 3
• palveluohjaus 20
• Palveluohjauksen parissa asioineesta 20 asiakkaasta lähes kaikki olivat
päihdehuollon palveluiden tarpeessa, 16 heistä aktivoitui päihdepalveluihin v 2018
aikana.

7. • V.2019 4/2019 mennessä:
• Siviilistä vankeuteen siirtyviä 5 henkilöä
• Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvittelyssä 10 henkilöä
• Yhdyskuntapalvelun tukitunneilla 5 henkilöä
• 4 henkilöä muista syistä (EAV, ERN)

8. Toiminnan hyödyt
• Asiakkaalle
• Asiakkaalle mahdollisuus pohtia päihdekäyttötilannettaan ja
muutosvalmiuttaan sen suhteen
• Matalan kynnyksen toiminta ja ohjaus alueen palveluihin
• Päihdeongelman konkretisointi ja hoitoprosessin käynnistyminen
• Organisaatioille
• Molemminpuolinen tiedon lisääminen
• Konsultaatiot ja koulutukset
• Palveluohjaus reaaliaikaista ja viiveetöntä, mikä mahdollistaa linkittymisen
rikosseuraamusten määräaikoihin

9. Pohdintaa…
• Velvoite vai mahdollisuus?
• Kuntoutuksellinen näkökulma vs. rikosseuraamusprosessien
aikataulutus?
• Kuinka tästä eteenpäin? Palveluiden rajallisuus ja resurssit?
• Rikosseuraamusasiakkaat eivät voi mennä ”ohituskaistaa” muuhun
väestöön nähden? Vai tarvitaanko erityisryhmälle erityispalvelut?
• Uuden vankilakampuksen mahdollisuudet?