Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•129 views
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua. Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat, päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat. Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan
Similar to Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan (20)
More from EHYT
More from EHYT (20)
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan
- 2. Miten lakiuudistus parantaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden oikeuksia? Sosiaalineuvos Virva Juurikkala Päihdepäivät 2023 10.5.2023
- 3. Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 (HE 197/2022 vp; StVM 24/2022 vp) • Mielenterveys –ja päihdepalveluista säädetään jatkossa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa siten, että mielenterveys- ja päihdehuoltolaeissa on enää vain tahdosta riippumatonta hoitoa + valtion mielisairaaloita koskeva sääntely. • Samalla päihdehuoltolain tahdosta riippumattoman hoidon sääntelyssä oleva hoito väkivaltaisuuden perusteella kumottiin, koska sitä ei ole käytännössä käytetty. • Tahdosta riippumattoman hoidon tarkempi arviointi jää tehtäväksi uudelle hallituskaudelle ( IMO-hankkeen jatko). • Lait tulivat pääosin voimaan vuoden 2023 alusta lukien – muutamin kohdin voimaantulo vasta 1.7.2023. • Uudistuksen tavoitteena: • Parantaa palveluja erityisesti parantamalla mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta ja vahvistamalla asiakkaan oikeuksia saada näitä palveluja yhdenvertaisesti kaikissa ikäryhmissä. • Selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja vahvistaa niiden yhteensovittamista. • Turvata palvelujen kokonaisuus ja siten myös vähentää tahdosta riippumattoman hoidon käyttöä. • Integroida mielenterveys- ja päihdepalvelut lähemmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
- 4. Asiakkaan/potilaan oikeudet uudistuksen keskiössä • Sosiaalihuoltolain keskeisenä tarkoituksena on mm. vähentää eriarvoisuutta, turvata palvelujen saanti yhdenvertaisesti ja tarpeen mukaisesti ja edistää asiakaskeskeisyyttä ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. • Terveydenhuoltolain tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, kaventaa terveyseroja, toteuttaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta ja vahvistaa asiakaskeskeisyyttä. • Mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen uudistuksessa muutokset tehtiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin, eli ne koskevat kaikkia asiakkaita ja potilaita. • Lakiuudistuksella pyritään eri tavoin vahvistamaan asiakkaan ja potilaan oikeutta saada tarvitsemansa hoito ja palvelut yhdenvertaisesti • Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tehtävien ja roolien tunnistaminen • Lain määrittelemien palvelujen saatavuus (järjestämistehtävä) • Palveluun ja hoitoon liittyvät menettelytavat • Palvelujen (so + te + muut) yhteensovittaminen • Asiakkaan ja potilaan oikeuksien vahvistaminen
- 5. Keskeistä: - Oikeus kaikkiin tarvittaviin sosiaalipalveluihin - Terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus - Palvelujen yhteensovittaminen Päihteiden käyttäjille suunnattu sosiaalinen kuntoutus Yhteisösosiaali työ ja etsivä työ Huumeita käyttävien terveys- neuvonta Päihteiden käyttäjille kohdennetut asumispalvelut Kiireellinen hoito, ml kiireellinen vieroitushoito Päihde- sosiaalityö ja -ohjaus Päiväkeskus päihdetyön erityisenä palveluna Kiireetön hoito moni- muotoisina palveluina Ehkäisevän terveyden- huollon palvelut Sosiaalihuollo n yleiset palvelut, kuten aikuis- sosiaalityö lääkinnällinen kuntoutus Hoidon ja palvelutarpeen arviointi Opioidi- riippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito Lainsäädäntö tarkentaa päihde- ja riippuvuustyön palvelukokonaisuutta hyvinvointialueilla Päihteitä ongelmallisesti käyttävät ja heidän läheisensä tarvitsevat usein monenlaista apua ja tukea. Tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus suunnitellaan hoidon ja palvelujen tarpeen mukaisesti. Tavoite: Tuoda palvelut lähemmäksi muuta sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa ja kiinteäksi osaksi niitä.
- 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut vastaavat samanaikaiseen hoidon ja tuen tarpeisiin • Yhteiset palvelut –sääntelyn täsmentäminen: uusi 2 a § sosiaalihuoltolakiin ja vastaava 8 a §:n täsmentäminen terveydenhuoltolakiin. Tavoitteena palvelujen yhteensovittamisen parantaminen selkeyttämällä rooleja ja vastuita • Sosiaalihuoltolain säännöksiä on sovellettava tuen tarpeita vastaavien sosiaalihuollon palvelujen antamisessa ja terveydenhuoltolain säännöksiä lääketieteellisen tarpeen mukaisen terveyden- ja sairaanhoidon antamisessa. • Palvelutehtävässä sovellettavan ja valittavan lainsäädännön ja sitä seuraavat menettelytavat ratkaisee annetun palvelun sisältö eikä se, miten palvelu on hallinnollisesti organisoitu tai minkälainen ammattikoulutus henkilöllä on. • Sosiaalihuollon ammattihenkilö voi toimia tietyissä tilanteissa myös terveydenhuollon palvelutehtävissä ja toisinpäin. • Palveluun liittyvä mahdollinen täsmällisempi sääntely on kuitenkin huomioitava: • esim. sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnissa shl 36 § ja hoidon tarpeen arvioinnissa thl 51 a § Sote- yhteisessä yksikössä työskentelevillä on tärkeää jokaisella olla ymmärrys, kumpaan kokonaisuuteen kuuluvaa palvelutehtävää omassa työssä toteutetaan ja toimia siihen liittyvän sääntelyn mukaisesti.
- 7. Psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa kuuluu kaikille ammattilaisille • Psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa omaksi pykäläksi kumpaankin lakiin; tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja yhteistyövelvoitteen kirkastaminen: Sosiaalihuollon psykososiaalisella tuella tarkoitetaan sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettavaa välitöntä tukea yksilöille, perheille ja yhteisöille ja tuen yhteensovittamista. • Sosiaalihuollon psykososiaalista tukea toteutetaan sosiaalipäivystyksissä ja osana sosiaalihuollon muuta toimintaa. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella saatetaan tarvita myös kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämistä. Terveydenhuollon psykososiaalisella tuella tarkoitetaan akuuttina kriisityönä annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle ja tuen yhteensovittamista. • Terveydenhuollon tehtäviin kuuluu akuutin kriisityön lisäksi myös traumaperäisten häiriöiden tunnistaminen sekä tarpeen mukaan ohjaaminen terveydenhuollon palveluihin jatkohoitoon. Akuuttia kriisityötä tulisi tarjota yksilöille, perheille ja ryhmille myös terveydenhuollon tavanomaisen toiminnan osana • Lainsäädäntö velvoittaa soteammattilaiset yhteistyöhön psykososiaalisen tuen antamisessa. Sosiaalipäivystys toteuttaa kiireellisten tilanteiden psykososiaalista tukea yhdessä terveydenhuollon kanssa, mutta tilanteiden ensivaiheen johtovastuu on sosiaalipäivystyksellä.
- 8. Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyö • Sosiaalihuoltolain olemassa olevaa päihdetyön pykälää (24 §) täydennetty ja täsmennetty kuvaa sosiaalihuollon päihdetyön kokonaisuutta (yleiset ja erityiset palvelut), tavoitetta ja asiakkaan oikeuksia yms: • Sosiaalipalveluilla ja muulla yksilöön ja yhteisöön kohdentuvalla toiminnalla hyvinvointialue vähentää ja poistaa päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä, vastaa päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäytöstä aiheutuvaan tuen tarpeeseen sekä tukee päihteettömyyttä ja riippuvuuskäyttäytymisestä irrottautumista. • Neuvonta ja ohjaus • 14 §:n mukaiset palvelut joko yleisinä sosiaalipalveluina tai päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina • Pykälässä myös raskaana olevan henkilön oikeus saada riittävät päihteettömyyttä tukevat palvelut, henkilön ja hänen perheensä ja läheistensä tuen tarpeisiin vastaaminen, lapsen oikeus saada välittömät sosiaalipalvelut, sosiaalihuollossa tehtävän työn yhteensovittaminen muun sosiaali- ja terveydenhuollon ja ehkäisevän päihdetyön kanssa.
- 9. Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut • Uutena pykälänä 24 a § Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut: • Tarkoitetaan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. • Sellaisina on järjestettävä ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta ja asumispalveluja (tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisena). • Päihde- ja riippuvuustyön erityisiä palveluja tulee sovittaa yhteen päihde- ja riippuvuushoidon kanssa 2 a §:n mukaisesti. • Uutena pykälänä 24 b § Päiväkeskus päihdetyön erityisenä palveluna • Tämä muutos voimaan 1.7.2023 • Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. • Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä.
- 10. Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut sosiaalihuollossa ja yhteistyö terveydenhuollon kanssa • Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityisiä palveluja tulee sovittaa yhteen päihde- ja riippuvuushoidon kanssa 2 a §:n mukaisesti. • Tiivis yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa on usein keskeisen tärkeää asiakkaiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi • Asiakkaita tulisi aktiivisesti ohjata ja tukea lääketieteelliseen hoidon tarpeen arvioon • Kohdennettuja päihde- ja riippuvuustyön palveluja toteuttava sosiaalihuollon ammattilainen hyötyy terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja toimintatapojen tuntemisesta; työn edellyttämästä osaamisperustasta/kelpoisuusvaatimuksista vastaa kuitenkin viime kädessä työnantaja. • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan yhdistävät yhteiset toimintayksiköt ovat suositeltava tapa tuottaa päihde- ja riippuvuustyön erityisiä palveluja asiakas tulee kohdattua kokonaisvaltaisesti ja saa tarvitsemansa hoidon ja tuen tarvittaessa samanaikaisesti.
- 11. Mielenterveyden hoitoon liittyviä muutoksia terveydenhuoltolaissa: • Palvelujen monimuotoisuus. • Muun muassa liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut. • Hoidon jatkuvuus siirtymävaiheissa. • Esimerkiksi sairaalasta kotiin, nuorten palveluista aikuisten palveluihin siirryttäessä. • Tarkentavia lisäyksiä pykälään: • Potilaan tarvitseman terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuuden turvaaminen. • Hoitoa toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
- 12. Päihde- ja riippuvuushoitoon liittyviä muutoksia terveydenhuoltolaissa: • Myös päihde- ja riippuvuushoitoon tuotiin muutoksena palvelujen monimuotoisuus, hoidon jatkuvuus, kokonaisuuden turvaaminen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö. • Kiireellisen hoidon (50 §) täsmentäminen. • Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta. • Asetuksenantovaltuutus: opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito opioidilääkkeillä. • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidosta opioidilääkkeillä (642/2023), tullut voimaan 1.5.2023. • Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä hoito huumausainerikoksissa terveydenhuoltolakiin • STM asetus huumausainerikoksista epäillyille tai huumausainerikoksiin syyllistyneille hoitoa antavista toimintayksiköistä (1371/2022): Hoitoa voidaan antaa päihde- ja riippuvuushoitoa tai erikoissairaanhoitoa toteuttavassa toimintayksikössä. • Työnohjauksen laajennus päihde- ja riippuvuushoitoon 1.7.23 lukien.
- 13. Muita sosiaalihuoltolakiin tulleita, asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyviä muutoksia • Muu riippuvuuskäyttäytyminen näkyviin 11§:n tuen tarpeissa, joihin sosiaalipalveluja on järjestettävä • Erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän (sosiaalityöntekijän) tehtävä on hoidettava virkasuhteessa. • Erityistä tukea tarvitsevan henkilön oikeus tavata omatyöntekijänsä asiakassuunnitelmaan kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti (aiemmin mainittu vain erityistä tukea tarvitseva lapsi). • Henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä oikeus saada tuen tarpeita vastaavat palvelut tuotu päihde- ja riippuvuustyön pykälään aikaisempaa selkeämmin esiin. Pykälässä viitataan myös lapsen oikeuteen saada välttämättömät sosiaalipalvelut.
- 14. Muita sosiaalihuoltolain muutoksia • Yhteisösosiaalityötä vahvistetaan ja tehdään näkyvämmäksi. • Hyvinvointialueen tulee järjestää yhteisösosiaalityötä ja sitä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. • Osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja tulee järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä • Etsivän työn tavoitteena on tunnistaa ja löytää tuen tarpeessa olevia henkilöitä ja ohjata heitä tarkoituksenmukaisten palvelujen ja hoidon piiriin • Etsivä työ on lainsäädännöllisesti laajentuva tehtävä, jota nykyisin tehdään jo usealla alueella osana sosiaalityötä tai päihdepalveluja. • Muutos tulee voimaan 1.7.2023 • Sosiaalisen kuntoutuksen (17 §) sisältöjä tarkennettu. • Palvelun tavoite, työskentelyn tavoitteellisuus ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen paremmin näkyviin.
- 15. Infoa ja toimeenpanon tukea - Lähdössä Infokirje lainsäädäntömuutoksista - STM: webinaari uudistuksen keskeisistä sisällöistä 21.4.2023; koulutuksen tallenne ja materiaalit löytyvät täältä: - https://stm.fi/tapahtumat/2023-04-21/mielenterveys-ja-paihde-ja-riippuvuuspalvelujen- uudistus-webinaari-21.4.2023 - Sosiaalihuoltolain soveltamisohjeen päivitystyö käynnistynyt (julkaisu alkusyksystä?)
- 16. Lisätietoja: Hallitussihteeri Anu Kangasjärvi Lääkintöneuvos Helena Vorma (terveydenhuollon palvelut) Sosiaalineuvos Virva Juurikkala (sosiaalihuollon palvelut) Kysymyksiä ja vastauksia: https://stm.fi/mielenterveys-ja-paihdelainsaadannon- uudistus
- 18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hyvinvointialueiden mahdollisuuksia ja haasteita lain toteuttamiseen Päihdepäivät 2023: Järjestämisvastuun muutoksen ja lainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaan asemaan Kristiina Kuussaari & Minna Kesänen 12.6.2023
- 19. Esityksen sisältö • Kestävä lainsäädäntö • Lainsäädännön mahdollisuuksia ja haasteita • Päiväkeskukset päihdetyön erityisenä palveluna • Implementointiin liittyviä kysymyksiä • Lainsäädännön muutosten vaikutusten arviointi 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 20. Kestävä lainsäädäntö • Ei yksiselitteistä määritelmää. • Tietynasteinen pysyvyys. • Lainsäädännön tehtävä on luoda johdonmukaisuutta, oikeusvarmuutta ja vakautta yhteiskuntaan. • Lainsäädäntö, joka kykenee kohtuullisella tavalla sopeutumaan ennakoitavissa oleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. • Kestävän lainsäädännön edellytyksenä on mm. • Laadukas, riittävän hyvin resursoitu valmisteluprosessi • Asianmukainen tilannekuva ja sen arviointi • Hallittu muutos • Muutoksen vaikutusten arviointi Lähde: Alitalo ym. 2023 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 21. Sumea hetki 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 22. Uuden lainsäädännön mahdollisuuksia (1) • Asiakkaiden näkökulmasta merkittävää on, että päihteiden ongelmakäytön rinnalle on nostettu myös muut riippuvuuskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat. • Saattaa parantaa pitkällä aikavälillä esim. peliriippuvuuden takia hoitoon pääsyn mahdollisuuksia. • Myös muiden toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon ja tukeen nyt paremmat lähtökohdat. • Uusi lainsäädäntö painottaa aikaisempaa enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palvelujen roolia päihde- ja riippuvuusongelmien hoidossa ja tuessa. • Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus todennäköisesti ja toivottavasti paranevat, kun tähän kokonaisuuteen liittyvää osaamista tuodaan aikaisempaa enemmän yleisiin palveluihin (= sote-keskuksiin). • Enemmän osaamista laajemmilla hartioilla - > palvelujen laatu paranee? 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 23. Uuden lainsäädännön mahdollisuuksia (2) • Lainsäädännön omaksuminen on ehkä helpompaa, kun erityiskysymyksiä ei tarvitse yrittää hahmottaa erityislaeista. • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tiivis integraatio • mahdollistaa henkilöiden monenlaisiin palvelutarpeisiin vastaamisen • toimintakulttuurien muutos • Vahva henki vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten tilanteen parantamiseksi • Esim. etsivä työ, päiväkeskukset • Toteutuu jo monilla hyvinvointialueilla 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 24. Uuden lainsäädännön haasteita (1) • Erityislakien lakkauttaminen -> muuttuuko lainsäädäntö liian yleiseksi ja erityiskysymykset (kuten esim. päihde- ja riippuvuuskysymykset) katoavat? • Miten yleislait pystyvät huomioimaan päihde- ja riippuvuusongelmien takia hoitoa ja tukea tarvitsevien erityistarpeet riittävällä tavalla ? • Toimintakyvyn alenema, stigma, elämäntilanteiden kompleksisuus jne. • Asiakasmaksut -> esimerkiksi käyttämättä jääneen ajan perumiseen liittyvä ”sakko” • Palvelujen sijainti hyvinvointialueilla • Keskukset vs. reuna-alueet • Pienissä kunnissa pienet volyymit, miten ihmiset liikkuvat ja kulkevat palveluihin? 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 25. Uuden lainsäädännön haasteita (2) • Järjestöjen työn kannatteleminen päihde- ja riippuvuuskysymyksissä • tämä osaaminen ei saa kadota • Onko so + te integraatio riittävä - jääkö tulkinta integraatiosta lainsäädännössä turhan kevyeksi? • Muut toimijat mukaan • Ehkäisevän päihdetyön rooli • Vapaaehtoiset toimijat • Yhteisölähtöisyys (esim. Siun Sote, Miepä kuuluu kaikille) • Olennainen kysymys: riittävätkö resurssit? • Jaossa niukkuutta, ei lisää euroja. • Mistä riittävät henkilöstöresurssit tulevaisuudessa? 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 26. Päihde- ja riippuvuusongelmien hoito terveydenhuollon toimintaa ja päihde- ja riippuvuustyö sosiaalihuollon toimintaa • Useilla hyvinvointialueilla päihde- ja riippuvuusongelmien hoito on jo ennen lainsäädäntöuudistusta ollut terveydenhuollon toimintaa. • Niillä hyvinvointialueilla, joilla päihde- ja riippuvuusongelmien hoito on ollut sosiaalihuollon alaista toimintaa, joudutaan etsimään uudenlaisia ratkaisuja. • Alueella pitää olla tieto siitä mikä palvelu on terveydenhuollon alaista toimintaa ja mikä sosiaalihuollon alaista toimintaa. • Päihde- ja riippuvuustyö erityisenä palveluna -> Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? • Parhaimmillaan päihdehoito ja -työ muodostavat yhden kokonaisuuden. 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 27. 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen Päiväkeskus päihdetyön erityisenä palveluna
- 28. Saatavilla olevat palvelut kunnissa, kevät 2022 (%) 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 29. Lähtökohtia 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen Päiväkeskus yhdistää arkimaailman ja sote-palvelut: kynnyksettömyys ja kohtaaminen ytimessä Ei rikottaisi hyvin toimivaa: Paljon akuutteja tarpeita ja luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen vie aikaa Kompleksiset tarpeet ja tilanteet: monitoimijaisuus ja laaja yhteistyö laadun edellytys Hyvinvointialueella ja järjestöillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, yhteensovittamalla vastataan parhaiten moninaisiin tarpeisiin
- 30. Päiväkeskus päihdetyön erityisenä palveluna sosiaalihuoltolakiin (voimaan 1.7.2023) Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa • Vastataan perustarpeisiin ja • tarjotaan sosiaaliohjausta Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 31. Päiväkeskustoiminnan sisältö hyvinvointialueen ja järjestön yhteistyönä • Hyvinvointialueet- Sosiaaliohjaus • yksilön, perheiden ja yhteisöjen neuvonta, ohjaus ja tuki palveluiden käytössä ja yhteistyö tukimuotojen yhteensovittamisessa • Järjestöt – Osallisuustyö • vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki, yhteisöllinen toiminta ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta Huolenpito yhteistä työtä 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen sosiaaliohjaus osallisuustyö Perustarpeisiin vastaaminen
- 32. Lainsäädännön implementointiin liittyviä kysymyksiä • Kaikilla sote-ammattilaisilla tulisi olla perustiedot ja taidot päihde- ja riippuvuusongelmien hoitoon ja tukeen -> osaamisen kehittäminen & koulutus avainasemassa. • Työntekijöillä tulisi olla riittävästi tietoa myös hyvinvointialueella tarjolla olevista päihde- ja riippuvuuspalveluista. • Muutos astunut voimaan vuoden vaihteessa. Osa muutoksista astuu voimaan vasta myöhemmin kuluvana vuonna. • Tulkinnat eivät kaikilta osin vielä yksiselitteisiä / selkeitä, jos voivat koskaan ollakaan • Saattaa turhauttaa • Keskustelu, yhteistyö tärkeää 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 33. Lainsäädännön muutosten vaikutusten arviointi • Lainsäädännössä tehtyjen muutosten arviointi on tärkeää, jotta pystytään vastaamaan esim. seuraaviin kysymyksiin: • Paraneeko päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuus, laatu ja tarpeenmukaisuus? • Vahvistaako uusi lainsäädäntö asiakkaiden oikeuksia yhdenvertaisesti tarvitsemiinsa palveluihin kaikissa ikäryhmissä? • Selkiytyykö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta / tehtävät / roolit uuden lainsäädännön myötä? • Vahvistaako lainsäädäntö heikoimmassa asemassa olevien palveluja? • Mahdollistaako uusi lainsäädäntö aikaisempaa paremmin toimivia hoitoketjuja? 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 34. Uuden lainsäädännön muutosten arviointi ja seuranta on haastava tehtävä • Hyvinvointialueille siirtyminen ja uusi lainsäädäntö astuivat voimaan samaan aikaan – Mikä vaikuttaa mihin? • Tietopohja on lähtökohtaisesti hyvin aukkoinen. • Etenkin palvelujen laatua / vaikuttavuutta koskeva tietopohja vaatii kehittämistä. • Kirjaamisen merkityksellisyys -> mitä / mihin kirjataan. • Tietojohtaminen, seuranta. 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 35. 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen KIITOS! Yhteystiedot: Kristiina Kuussaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kristiina.kuussaari(at)thl.fi
- 36. Kirjallisuutta Alitalo, Oona & Pirjatanniemi, Elina & Rytkönen István (2023) kestävän lainsäädännön valmistelu: tapaus ulkomaalaislaki. Sisäministeriön julkaisuja 2023:3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164569/SM_2023_3.pdf?sequence=1&isAllowed =y Heiskanen, Maria & Kuussaari, Kristiina & Kesänen, Minna & Partanen, Airi & Nesterinen, Niko & Autti, Lilli & Hemmilä, Irja (2023) Päihde- ja riippuvuuspalvelut manner-Suomen kunnissa 2022: Tuloksia kuntakyselystä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-012-5 12.6.2023 Kuussaari & Kesänen
- 38. Järjestämisvastuu ja hyvät käytännöt päihdepalveluihin pääsyn ja jatkuvuuden turvaamiseksi Henri Sipilä Palvelupäällikkö Pirkanmaan hyvinvointialue Mielenterveys- ja päihdepalvelut, yhteiset palvelut
- 39. Järjestämisvastuu • Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan ja on järjestämisvastuussa asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta. • Järjestämisvastuun muutos mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi kuntarajattomampaa ajattelua palveluita muotoillessa ja kehittäessä • Ammattilaisuuden tiivistymisen ja yhdessä kehittymisen sekä kehittämisen mahdollisuudet
- 40. Järjestämisvastuun mahdollisuuksia Pirhalla Uudet palvelut ja palvelu- kanavat Digitalisaatio ja etäpalvelut Kuntarajojen hälveneminen ? Osallisuuden vahvistaminen Parempi ymmärrys asiakkaiden tarpeista Integraatio sosiaali- ja terveyden- huollossa Sujuva tiedonkulku Parempi vaikuttavuus ja asiakaskokemus Yksityisen ja kolmannen sektorin roolit ja vastuut julkisten palveluiden tuottajana Toimiva työnjako ja kehittyvät yhteistyön toimintamallit avainasemass a Yliopistollisuus Laaja osaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen edelläkävijyyden näyttöön perustuvien ja innovatiivisten palveluiden toteuttamisessa.
- 41. Hyviä käytäntöjä päihdepalveluihin pääsyyn Päihdeasiamies Tuula Sillanpään dioista Asiakas tietää, mistä palveluja on saatavissa ja ne ovat saavutettavia Päihdepalveluihin pääsee silloin, kun niitä tarvitsee, odotusaika on lyhyt Palveluvalikoima on riittävän laaja Päihdepalvelut valitaan asiakkaalle yksilöllisesti juuri hänen tarpeensa pohjalta Tarjolla on myös matalan kynnyksen palveluja Asiakas siirtyy turvallisesti päihdepalvelusta toiseen eikä putoa palveluiden väliin Asiakasta kuullaan ja hänen näkemyksensä otetaan huomioon Asiakkaalle kerrotaan tarjolla olevista vaihtoehdoista Asiakasta kohdellaan kunnioittavasti ja asiallisesti Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yksiköillä on selkeä työnjako päihdepalvelujen osalta ja kaikki työntekijät tietävät sen
- 43. Avohuumehoidon hyviä esimerkkejä hoitoon pääsystä • Asiakas voi itse hakeutua valitsemaansa palveluun soittamalla tai hakeutumalla paikan päälle • Riittävän laajat perus- ja lisäpalvelut saman katon alta ohjattuna Huumehoidon avopalvelut Opioidikorvaushoito Suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta Vieroitushoito ja jopa laitoskuntoutus Aikuissosiaalityö Intensiivinen avohoito
- 44. Hoidon jatkuvuuden hyviä käytäntöjä • Hoidon suunnittelun osaaminen • Helpot polut tavoitteidenmukaisiin hoitoihin hoidontarpeen ja - tavoitteiden eläessä • Realistinen tavoitteellisuus hoidossa • Esimerkkinä opioidikorvaushoidon tuettu eteneminen soteasemille
- 46. Päihdehuollon laitoskuntoutuspalvelujen tuottajan näkökulma yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa Sini Korva Sosiaalityöntekijä (YTM) Johtaja, Mikkeli-yhteisö VAKry, Mikkeli-yhteisö jaKankaanpään A-koti
- 47. VAKry, Mikkeli-yhteisö ja Kankaanpään A-koti • VAK ry tuottaa laitosmuotoista riippuvuuskuntoutusta päihde- ja peliriippuvaisille yksilöille ja perheille • Vuonna 2022 VAK ry:n tuottamia kuntoutuspalveluita käytti 76 eri kuntaa Ennen hyvinvointialueiden tuloa: - Viimeisen kahden vuoden aikana katkaisu- ja vieroitushoito- sekä kuntoutusyksiköt ovat olleet paikoin ruuhkautuneet – asiakkaat ovat joutuneet odottamaan palveluihin pääsyä - Kuntoutusjaksojen aikainen yhteistyö lähettävien tahojen kanssa on tiivistynyt ja vakiintunut - Avohoitoa on paikoin kehitetty - Korvaushoidon ensisijaisuus näyttäytyy - Hoitojaksot ovat lyhentyneet ja maksusitoumuksen pituus määrittelee hoitojakson pituuden - Moni kuntayhtymä kilpailutti päihdekuntoutuspalvelut ennen hyvinvointialueille siirtymistä Alueelliset erot merkittäviä, asiakkaat eriarvioisessa asemassa asuinkunnan perusteella
- 48. Tavoite valtakunnallisesti on ollut kehittää mm. riippuvuussairauksien hoitoa Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut päihde- ja riippuvuusstrategian vuonna 2021, jonka yhtenä painopisteenä on tukea päihteitä käyttävien ja riippuvuushaittoja kokevien ihmisten oikeuksia (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163002) Päihde- ja mielenterveyslain uudistus 1.1.2023 alkaen Oikeus päihdehoitoon ja – kuntoutukseen määräytyy päihdehuoltolain 7 §:n perusteella: Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella – yksilön tarveperiaate hoitoon pääsyssä (https://paihdeasiamies.fi/oikeus-hoitoon-tarpeen-mukaan/)
- 49. Päihde- ja riippuvuustyön järjestämisen vastuu hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.
- 50. Hyvinvointialueiden tulon jälkeen: • Hyvinvointialueiden väliset erot näyttäytyvät – osassa alueita organisaatiorakenteet ja toiminnot on jo lähes valmiiksi saatu ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä, asiakkaita siten ohjautunut kuntoutukseen entiseen malliin • Osassa alueita organisaatiorakenteet olleet hyvin keskeneräisiä, joka näyttäytynyt haasteena ennen kaikkea kuntoutuspäätösten ja maksusitoumusten osalta • Kilpailutukset ovat käynnistyneet - jokainen alue kilpailuttaa itse laatimiensa kriteereiden perusteella – mahdollistaako tavoitteen tasa-arvoisesta palvelujen saatavuudesta? • Markkinavuoropuhelut ja yhteistyötapaamiset alueiden sekä palveluntuottajien välillä ovat tärkeitä
- 51. Asiakasnäkökulma: • Asiakkaiden oikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa ja kuntoutusta sairauden vaatiman tarpeen mukaan ei näyttäydy vielä tulleen muutosta valtakunnallisella tasolla Riittävän pitkäaikaisen kuntouttavan palvelun järjestäminen katkaisuhoidon jälkeen on tärkeää. Koko kuntoutusprosessin kattavat sosiaalihuoltolain 39 §:n mukaiset asiakassuunnitelmat tukevat prosessin seuraamista ja asiakkaan kannalta vaikuttavien toimien valintaa (https://paihdeasiamies.fi/oikeus-hoitoon-tarpeen-mukaan/) • Asiakkaat eivät tiedä täysin oikeuksiaan ja tekevät valituksia/kanteluita vähän – ongelma ei tule täysin näkyväksi • Millä tavalla hyvinvointialueet turvaavat avohoidon palvelut isojen kaupunkien ulkopuolella asuville? Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia (3 § ja 6 §). (https://paihdeasiamies.fi/oikeus-hoitoon-tarpeen-mukaan/)