Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

1,094 views

Published on

Anu Muuri, johtava asiantuntija, THL
Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 19.2.2016

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

  1. 1. 25.2.2016 1 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta Anu Muuri Johtava asiantuntija Järjestelmät –osasto THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 19.2.2016, Scandic Park Anu Muuri
  2. 2. 25.2.2016 Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Virkamies- ohjausryhmä Parlamentaarinenseurantaryhmä Asiantuntijaryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Itsehallinto- alueryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejako- ryhmä Rahoitus ja resurssiohjaus- ryhmä Järjestämis- ja voimaanpano- ryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittä- minen Vaikutta- vuus ja kustan- nustieto Veroryh- mä Valtion- osuus- ryhmä Digitali- saatio, ICT ja tieto- hallintoHenkilös- tö Omaisuu sjärjestel yt Reformiministerityöryhmä Palvelu- tuotannon kehittämisen valmistelu
  3. 3. 25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3
  4. 4. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille 2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan 3) Valtionohjausta vahvistetaan 4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti) 5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan 4Markku Pekurinen25.2.2016
  5. 5. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 – 1/3 1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille  18 itsehallintoaluetta, joista 15 SOTE-palvelujen järjestämisvastuu 2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan  Alkuvaiheessa valtion rahoitus – SOTE-vero?  Itsehallintoalueiden verotusoikeutta selvitetään  Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen vaihtoehtoehdot selvitetään 5Markku Pekurinen25.2.2016
  6. 6. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 – 2/3 3) Valtionohjausta vahvistetaan - järjestämispäätös  Julkinen palvelulupaus  Valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako  Itsehallintoalueiden rajat ylittävien tehtävien työnjako (yo- sairaalat, laajan 24/7 päivystyksen sairaalat (12)  Soten kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, linjaukset investoinneista, tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista  Palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden toteutumien 6Markku Pekurinen25.2.2016
  7. 7. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 – 3/3 4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)  Järjestämisvastuun, rahoituksen ja päätöksenteon integraatio  Palvelujen tuotanto ei välttämättä täysin integroitu 5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan  Mahdollisuus valita julkisen, yrityksen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottaja  Pääsääntö perustason palveluissa, soveltuvasti erityistason palveluissa  Valinnanvapauslaki 7Markku Pekurinen25.2.2016
  8. 8. Asiakkaan valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen (selvityshenkilöryhmä)  Selvityshenkilöryhmä: – puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Muut jäsenet: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.  Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä.  Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on: – laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Keskeisenä tarkoituksena on turvata ihmisten oikea-aikainen hoitoon pääsy.  Selvityshenkilöt arvioivat myös vaihtoehdot yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta niin, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta. 25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8
  9. 9. 25.2.2016 Markku Pekurinen 9 2015 2019-> Järjestämisvastuu 301 kunnalla Rahoitusvastuu  valtio (30 %)  kunnat (70 %) Järjestämisvastuu 18 (15) itsehallintoalueella Rahoitusvastuu  valtio (100 %)
  10. 10. 25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
  11. 11. Terveyspalvelujen järjestäjän väestö EU- maissa, keskiarvo 11Markku Pekurinen 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 FINLAN D2015 Luxemb urg Bulgaria Latvia Viro FINLAN D2019 Kreikka Itävalta UK Malta Saksa Ruotsi Romania Liettua Kypros Hollanti Slovakia Tanska Tsekki Belgia Slovenia Portugali Espanja Italia Irlanti Unkari Ranska Puola Väestö yli 2 miljoonaa FINLAND2015 FINLAND2019 UK2007 25.2.2016
  12. 12. Sosiaalipalveluiden järjestämisen tahoja eri maissa  Ruotsi järjestäjä: 290 kuntaa  Norja järjestäjä: 428 kuntaa  Tanska järjestäjä: 98 kuntaa  Islanti järjestäjä: 74 kuntaa  Alankomaat järjestäjä: 458 kuntaa  Saksa järjestäjä: osavaltiot  Englanti järjestäjä: 152 paikallishallintoaluetta  Irlanti järjestäjä: paikallishallinto  Espanja järjestäjä: 17 itsehallintoaluetta  Kanada järjestäjä: 10 provinssia  Uusi-Seelanti järjestäjä: 16 provinssia, yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt 25.2.2016 Anu Muuri 12
  13. 13. Sosiaalipalveluiden hallinnosta ja järjestämisen malleista maailmalta:  Sosiaalipalveluiden käsite vaihtelee maittain ja niiden hallinto on yhdistetty mitä erilaisimpien sektoreiden kanssa (mm. työvoima, koulutus, tasa-arvo, liikunta, lasten ja perheiden palvelut, sosiaalinen osallisuus jne.) Useissa maissa suomalaiset sosiaalipalvelut jakautuvat useille hallinnonaloille ja ministeriöille.  Tästä syystä vertailut ovat haasteellisia ja ennen vertailujen tekemistä pitää määritellä mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan.  Tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa, joka tukisi jotain tiettyä optimaalista väestöpohjan kokoa sosiaalipalveluiden järjestämiseen, ei ole olemassa, koska missään ei ole kokemusta Suomen kaltaisesta, koko maan kattavavasta, sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta. 25.2.2016 Anu Muuri 13
  14. 14. Sosiaalipalveluiden integraatiosta maailmalta:  Palveluiden integraation tarvetta kuvataan lähes kaikkien maiden palvelujärjestelmien kehittämisen yhteydessä  Sana ’integraatio’ on kuitenkin monimerkityksellinen, erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta  Sote-integraatiolla kuvataan esimerkiksi:  terveydenhuollon sisäistä integraatiota, jolla on vähän tekemistä Sote- integraation kanssa – otsikossa on vain sana sosiaali; näinhän tehdään usein myös meillä.  Terveydenhuollon integraatiota, jolla on jokin yhteys sosiaalipalveluihin mutta sisältö jää usein epäselväksi. Sen voi tulkita liittyvän niihin palveluihin, joita terveydenhuolto tarvitsee potilailleen esim. sairaalajakson jälkeen, jolloin puhutaan sanalla ’care’  Terveydenhuollon integraatiota, jossa jokin osa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta on yhdistetty terveydenhuoltoon (esimerkiksi kehitysvammaisten laitoshuolto, vammaisten tai ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito). 25.2.2016 Anu Muuri 14
  15. 15. Väestön mielestä terveyspalvelut toimivat hyvin (80%) – sosiaalipalveluista on tätä mieltä vain 60 % Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin (%-jakauma) 25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 15 30 38 14 25 11 20 40 40 51 57 50 60 17 11 20 9 20 8 10 8 13 8 16 10 3 3 2 2 3 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Palvelutlisää tasa- vertaisuutta Luottaa henkilöstön ammattitaitoonToimiihyvin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä
  16. 16. Väestöstä runsas puolet luottaa saavansa lapsiperhe- palveluita – runsas 40 % vammaispalveluja Luottaa että tarvittaessa saa palvelun (%-jakauma) 25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 16 11 9 11 9 6 29 45 32 39 42 35 34 50 43 30 34 32 37 29 10 5 18 14 13 16 26 9 6 8 3 2 3 5 2 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toimeentulotukea Sosiaalityöntekijän ohjausta Lapsiperheiden palveluja Vammaispalveluja Vanhusten palveluja Hoito pitkäaikaissairauteen Kiireellinen hoito Täysin samaa meiltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä
  17. 17. Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - mahdollisuuksia • Asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaalipalvelut, erityisesti erityispalvelut, hyötyisivät toiminnallisesti nykyistä laajemman väestöpohjan järjestäjätahoista ja osaamisen integroinnista (esim. päihdehuollon erityispalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut, sosiaalityö). • Laajemman väestöpohjan järjestäminen takaisi mm. paremmin perus- ja erityispalveluiden välisen toiminnallisen integraation, henkilöstön määrän, riittävyyden ja osaamisen (suurempi haaste kuin terveydenhuollossa), paremman kilpailutusosaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen. • Lähipalvelut ovat sosiaalipalveluiden asiakkaille tärkeitä, sillä pitkät välimatkat ja vähäisemmät mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat tekijöitä, joita ei tule unohtaa palveluverkkoa rakennettaessa. • Integraatiosta huolimatta olisi tärkeätä, että vastuu sosiaalipalveluiden järjestämisestä säilyisi sosiaalityön ammattilaisilla, jotta esimerkiksi vammaispalveluiden luonne osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina säilyisi. 25.2.2016 Anu Muuri 17
  18. 18. Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - haasteita • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettu tasavertaisesti – ei vain terveydenhuollon ehdoilla ja kriteereillä – Horisontaalinen – 10/80 eli paljon palveluja käyttävät, 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista käyttää 80 % kustannuksista ja näistä yli puolet on sosiaalipalveluiden kustannuksia – Vertikaalinen – tähän asti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi; nyt sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon eli peruspalveluiden integrointi keskiössä • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurien erilaisuuden huomioiminen ja yhteisen uuden työkulttuurin kehittäminen • Asiakkaiden tosiasiallinen valinnanvapaus voi kohdistua vain osaan sosiaalipalveluja – lisähaasteena asiakaslähtöinen sote-integraatio; kuka hallitsee palveluprosessia, palveluketjua, laatua ja kustannuksia? • Tutkimus-, koulutus-, ja kehittämisrakenteen on vastattava sote-integraation uusiin haasteisiin lain tavoitteiden mukaisesti • Sosiaalipalvelut linkittyvät vahvasti peruskuntien hyvinvointi ja terveysvastuuseen ja muihin palveluihin, joten tarvitaan aivan uudenlaisia yhteistyön käytäntöjä (esim. varhaiskasvatus, oppilashuolto, nuoriso- ja liikuntatoimi, asuminen, joukkoliikenne) • Sote-tietojärjestelmien integraatiossa sosiaali on tulossa vasta 2020-luvulla (Kanta/Kansa). 25.2.201625.2.2016 Anu Muuri THL 2016 18
  19. 19. Kiitos! 25.2.201625.2.2016 THL 2016 19 anu.muuri@thl.fi

×