Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen mahdollistajana
•
0 likes•58 views
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen. 13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus. Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry 13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta Tommi Vasankari, UKK-Instituutti 13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin. Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla? 13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022) Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja 13.45-13.50 Tauko 13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry 14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys 14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry 14.50 Kommenttipuheenvuoro Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä” Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga. 15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
Recommended
Recommended
More Related Content
More from EHYT
More from EHYT (20)
Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen mahdollistajana
- 2. Urheiluseuratoimijoiden tiedot ja mielipiteet nuorten urheilijoiden digi- ja rahapelaamisesta sekä päihteiden käytöstä
- 3. Kysely • Kyselyn kohteena olivat 12–17-vuotiaiden jääkiekon, salibandyn, lentopallon, koripallon sekä jalkapallon parissa toimivat valmentajat ja muut urheiluseuratoimijat. • Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 318. • Kyselyssä kaikkiaan 51 kysymystä koskien digi- ja rahapelaamisesta, sekä päihteiden käyttöä. • Sporttihankkeen loppukartoitus on tarkoitus teettää vuonna 2023.
- 4. 1. Vastaajien perustiedot Vastaajat kattoivat maantieteellisesti lähes kaikki Suomen maakunnista. 24% 11% 2% 4% 9% 3% 4% 3% 1% 5% 3% 5% 4% 3% 2% 12% 5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Lisätieto: Suurin osa (79 %) vastaajista oli miehiä. 13
- 5. 2. Vastaajien perustiedot 13% 55% 10% 15% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Jalkapallo Jääkiekko Koripallo Salibandy Lentopallo Vastaajissa oli edustettuina kaikki tutkimukseen valikoituneet lajit. Suurin osa (55 %) vastaajista toimi jääkiekon parissa. Lisätieto: 46 % vastaajista oli suorittanut valtakunnallisia lajiliiton valmentaja- tai esimieskoulutuksia. 14
- 6. 3. Nuorten digipelaaminen Taustaa: • Vuoden 2020 pelaajabarometrin mukaan 10–19-vuotiaiden suomalaisnuorten digipelaamisen määrä oli keskiarvoisesti 16,9 tuntia viikossa. Pelaamiseen käytetty aika on kasvanut kahden vuoden takaisesta mittauksesta peräti 6,1 tuntia viikossa (Kinnunen ym. 2020). Nostot selvityksen tuloksista: • 79 % vastaajista raportoi joukkueessaan olevan nuoria, jotka harrastavat säännöllisesti digipelaamista. • Tyttöjen sarjassa pelaavat pelasivat digipelejä poikia vähemmän. • 36 % raportoi joukkueen nuorten pelaavan digipelejä joukkueen tapahtumien aikana, esimerkiksi harjoitus- tai ottelutapahtumissa • 73 % vastaajista raportoi digipelaamisen tuoneen haittoja joukkueen arkeen ja 59 % raportoi pelaamisen tuoneen hyötyjä joukkueen arkeen. • Haitoista nousivat yleisimmin esiin uni- ja keskittymisvaikeudet sekä heikentynyt palautuminen, ja hyödyistä puolestaan vieraan kielen oppiminen sekä lisääntynyt sosiaalinen kanssakäyminen. • Digipelaaminen oli huomioitu säännöissä useammin joukkuekohtaisesti kuin yleisesti seuratasolla. Vastaajat toivoivat seuralta tarkempia ohjeita digipelaamiseen puuttumiseen
- 7. 4. Nuorten rahapelaaminen Tausta: • Urheilukulttuuri ja urheiluseura ympäristönä voivat olla nuoria rahapelaamiselle altistavia tekijöitä. Nuoret urheilijat näyttäisivät pelaavan rahapelejä sekä kärsivän rahapelihaitoista useammin kuin muut nuoret (Geisner ym. 2012; Nelson ym. 2007; Gavriel-Fried ym. 2015; Vinberg ym. 2017; Molinaro ym. 2018). • 2019 yhdeksäsluokkalaisista pojista lähes puolet ja tytöistä viidennes pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana (Raitasalo & Härkönen 2019). Nostot selvityksen tuloksista: • 4 % vastaajista raportoi joukkueessaan olevan nuoria, jotka harrastavat säännöllisesti rahapelaamista. • 51% vastaajista ei osannut sanoa pelaavatko joukkueen nuoret säännöllisesti rahapelejä (vrt. digipelaaminen 17 % ja päihteiden käyttö 20%). • 95 % vastaajista ei ollut havainnut rahapelaamisen aiheuttamia ongelmia joukkueen arjessa (e. rahaongelmia, käyttäytymiseen liittyviä ongelmia).
- 8. 5. Nuorten päihteiden käyttö (nuuska, muut nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) Taustaa: • On havaittu, että runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen voivat olla ohjattuun urheiluharrastukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa jopa muita nuoria yleisempää, ja kielteiset piirteet terveyskäyttäytymisessä säilyvät usein aikuisikään saakka (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2018). • Huomioitavaa on, että alkoholinkäytön on todettu olevan muuta väestöä runsaampaa myös entisten ammattilaisurheilijoiden keskuudessa (Kontro ym. 2017). • Joukkuelajeja harrastavat nuoret vaikuttaisivat käyttävän yksilölajeja harrastavia sekä muita nuoria yleisemmin nuuskaa sekä alkoholia (Alaranta ym. 2006, Mattila ym. 2012, Martinsen & Sundgot-Borgen 2014, Ng ym. 2017).
- 9. 6. Nuorten päihteiden käyttö (nuuska, muut nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) Nostot selvityksen tuloksista: • Valtaosa vastaajista raportoi, ettei joukkueessa ole yhtään säännöllisesti päihteitä käyttäviä pelaajia. • 21 % vastaajista raportoi joukkueessa olevan vähintäänkin muutamia säännöllisesti alkoholia käyttäviä pelaajia ja 14 % raportoi joukkueessa olevan vähintäänkin muutamia säännöllisesti nuuskaa käyttäviä pelaajia. Päihteiden käyttö painottui vanhimpiin ikäluokkiin. • 11 % vastaajista raportoi nuorten päihteiden käytön aiheuttaneen ongelmia joukkueen arjessa (yleisimmin myöhästymiset ja poissaolot joukkueen tapahtumista). • yli 30 % vastaajista raportoi, ettei seuran/joukkueen säännöissä ole kielletty päihteiden käyttöä yhteisissä tapahtumissa.
- 10. 7. Joukkueen toimihenkilöiden ja pelaajien huoltajien päihteiden käytön yleisyys joukkueen tapahtumissa Nostot selvityksen tuloksista: • 38 % vastaajista oli havainnut joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien muiden nikotiinituotteiden käyttöä joukkueen tapahtumissa. • Lähes viidesosa (18 %) vastaajista oli havainnut joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien alkoholin käyttöä joukkueen tapahtumissa.
- 11. 8. Joukkueen toimihenkilöiden ja pelaajien huoltajien päihteiden käytön yleisyys joukkueen tapahtumissa Oletko havainnut joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien käyttävän nuuskaa joukkueen tapahtumissa? Lisätieto: Yleisimmin nuuskan käyttöä oli havaittu Pohjanmaalla, Keski- Pohjanmaalla sekä Uusimaalla. Poikien sarjassa pelaavien joukkueiden toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien havaittu nuuskan käyttö oli tyttöjen sarjoissa pelaavia joukkueita yleisempää. Jääkiekossa oli havaittu merkitsevästi enemmän nuuskan käyttöä verrattuna muihin lajeihin. 47% 53% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä En ” Valmentajien pitäisi ottaa asia enemmän esille nuorten kanssa ja näyttää itse esimerkkiä. Liian paljon jääkiekossa on nuuskan käyttöä valmentajilla, kyllä pojat sen huomaavat varsinkin kun ikää karttuu ”. 35
- 12. 9. Kolme nostoa: • 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että valmentajan on tärkeää tietää joukkueensa pelaajien päihteiden käytöstä. Rahapelaamisesta tietäminen oli tärkeää noin 60 prosentille vastaajista, kun taas digipelaamisesta 46 prosentille. • 71 % vastaajista koki, että joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien (ts. vanhempien) esimerkillä on vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön (vrt. digi- ja rahapelaaminen vajaa 50 %). • Lähes puolet (47 %) vastaajista oli havainnut joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien nuuskan käyttöä joukkueen tapahtumissa, noin kaksi viidestä (38 %) muiden nikotiinituotteiden käyttöä ja vajaa viidennes (18 %) oli havainnut joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien alkoholin käyttöä.
- 13. 10. Käytännön toimenpiteitä: • Lisätään säännöllistä keskustelua ja tiedonjakoa pelaamisesta sekä päihteiden käytöstä nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa. • Tehdään konkreettiset kirjaukset seuran/joukkueen sääntöihin. Esim.: ”Kun tulemme pukukoppiin, lopetamme puhelinten käytön ja aloitamme keskittymään harjoituksiin tai otteluun.”. ”Joukkueen jäsenten välinen uhkapelaaminen on kielletty.” ”Päihteiden käyttö on kielletty yhteisissä tapahtumissa sekä seuran harjoituspaikoilla.” • Korostetaan nuorten urheilun parissa toimivien aikuisten esimerkin tärkeyttä ja vaaditaan seuran toimihenkilöiltä päihteettömyyttä yhteisissä tapahtumissa.
- 14. Selvitys luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa ehyt.fi/sportti
- 15. 11. Lähteet Alaranta, A., Alaranta, H., Patja, K., Palmu, P., Prättälä, R., Martelin, T., & Helenius, I. (2006). Snuff use and smoking in Finnish olympic athletes. International journal of sports medicine, 27(07), 581-586. Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J., Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäkinen, J., Mäntysaari, M., & Kyröläinen, H. (2018). Relationships between youth sports participation and mental health in young adulthood among Finnish males. American journal of health promotion, 32(7), 1502–1509. Gavriel-Fried, B., Bronstein, I., & Sherpsky, I. (2015). The link between competitive sports and gambling behaviors among youths. The American Journal on Addictions, 24(3), 200-202. Geisner, I. M., Grossbard, J., Tollison, S., & Larimer, M. E. (2012). Differences between athletes and non-athletes in risk and health behaviors in graduating high school seniors. Journal of Child & Adolescent Substance Abuse, 21(2), 156-166. Kinnunen J, Taskinen K, Mäyrä F. Pelaajabarometri (2020): Pelaamista koronan aikaan. Kontro, T. K., Sarna, S., Kaprio, J., & Kujala, U. (2017). Use of alcohol and alcohol-related morbidity in Finnish former elite athletes. Medicine and science in sports and exercise, 49(3). Martinsen, M., & Sundgot‐Borgen, J. (2014). Adolescent elite athletes’ cigarette smoking, use of snus, and alcohol. Scandinavian journal of medicine & science in sports, 24(2), 439- 446. Mattila, V. M., Raisamo, S., Pihlajamäki, H., Mäntysaari, M. & Rimpelä, A. (2012). Sports activity and the use of cigarettes and snus among young males in Finland in 1999– 2010. BMC Public Health 12 (230). doi:10.1186/1471-2458-12-230 Molinaro, S., Benedetti, E., Scalese, M., Bastiani, L., Fortunato, L., Cerrai, S., ... & Urdih Lazar, T. (2018). Prevalence of youth gambling and potential influence of substance use and other risk factors throughout 33 European countries: First results from the 2015 ESPAD study. Addiction, 113(10), 1862-1873. Nelson, T. F., LaBrie, R. A., LaPlante, D. A., Stanton, M., Shaffer, H. J., & Wechsler, H. (2007). Sports betting and other gambling in athletes, fans, and other college students. Research Quarterly for Exercise and Sport, 78(4), 271-283. Ng, K., Mäkelä, K., Parkkari, J., Kannas, L., Vasankari, T., Heinonen, O. J., ... & Kokko, S. (2017). Coaches’ health promotion activity and substance use in youth sports. Societies, 7(2), 4. Raitasalo, K., & Härkönen, J. (2019). Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen: ESPAD-tutkimus 2019. Vinberg, M., Rosendahl, I., Durbeej, N., & Denhov, A. (2017). Spel om pengar inom idrotten. Hämtad från http://www. psykiatriforskning. se/siteassets/spel-om-pengar inom- idrotten. pdf.
- 16. Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen mahdollistajana Päihdepäivät 2022 seminaari 13
- 32. Nuuskaton urheilu –toimintamalli Heidi Kolehmainen, toiminnanjohtaja Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry
- 33. Sisältö • Urheilu ja nuuska • Tilastot • Nuuskaton urheilu –toimintamalli • Lähteet 19.05.2022 33 Kuva:pixapay
- 34. Urheilu ja nuuska 1/2 • Suomalaisten nuorten nuuskakokeilut ja nuuskan käyttö ovat lisääntyneet tupakoinnin vähentyessä. • Nuorten terveystapa tutkimuksessa todetaan vuonna 2019 pojista nuuskaa kokeilleita oli 12 vuoden iässä 0 %, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 3 %. • 14 vuoden iässä kokeilleiden osuudet olivat vastaavasti 13 % ja 12 %. • 18-vuotiaista pojista nuuskaa oli kokeillut vuonna 2019 melkein puolet eli 48 %. 19.05.2022 34 Nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin käyttävien 12–18-vuotiaiden osuudet (%) iän ja sukupuolen mukaan 1981–2019. Nuorten terveystapatutkimus 2019.
- 35. Urheilu ja nuuska 2/2 • Viimeaikaisen nuuskaamiseen liittyvän tutkimuksen perusteella nuuska yhdistetään voimakkaasti erityisesti jääkiekkoon, mutta myös salibandy ja jalkapallo ovat nousseet esille lajeina, joissa nuuskan käyttöä tiedetään tapahtuvan. • Tutkimusten perusteella nuuskaaminen näyttää olevan hieman yleisempää urheilijoiden keskuudessa verrattuna samanikäisiin ei-urheilijoihin • Urheiluseuraan kuuluvista 14–16-vuotiaista pojista 32 prosentilla ja tytöistä 7 prosentilla oli kokemusta nuuskasta. • Kyselyn perusteella nuuskan käyttöä näkyy urheilevilla nuorilla, mutta enemmän seurojen aikuisilla. • Suurin osa vastaajista piti tärkeänä nuuskan käytön ehkäisyä ja sen käyttöön puuttumista seuratoiminnassa. 19.05.2022 35
- 36. Nuuskannut vähintään kerran % elämänsä aikana, 4-5- luokkalaiset, koko maa, 2017-2021 19.05.2022 36
- 37. Nuuskaa käyttää päivittäin, eri luokka-asteet 2006-2021 19.05.2022 37
- 38. Nuuskaton urheilu -toimintamalli Taustaa • Suomen Syöpäyhdistys on tehnyt jo pitkään töitä nuuskattomuuden edistämiseksi urheilumaailmassa. Urheiluseuroilta on kuitenkin puuttunut valtakunnallisesti yhteiset linjat ja toimintamallit nuuskattomuuteen. • Suomen Syöpäyhdistys tuotti syksyllä 2020 yhteistyössä urheilutoimijoiden sekä EHYT ry:n ja Olympiakomitean kanssa Nuuskaton urheilu -toimintamallin. • Syöpäjärjestöjen alueelliset yhdistykset levittävät nuuskattomuuden toimintamallia alueensa seuroihin yhteistyössä Ehyt ry:n ja Pohjanmaan PEPP2-projektin kanssa. Jalkautukset on aloitettu v.2021, jolloin toimintamalli jalkautettiin yhteensä 5 urheiluseuraan. • Nuuskattomuuden toimintamallilla lisätään urheiluseuratoimijoiden tietoutta nuuskan haitoista ja siihen liittyvistä ilmiöistä, vahvistetaan motivaatiota toimia nuuskattomuuteen kannustavasti, tarjotaan työkaluja nuuskattoman urheiluympäristön edistämiseen ja ohjeistetaan antamaan mallia nikotiinittomuudesta omalla toiminnalla. • Toimintamallin tärkeimmät kohderyhmät ovat urheiluseurojen johto ja valmentajat.
- 39. Nuuskaton urheilu -toimintamalli Nuuskaton urheilu -toimintamalli sisältää: 1. Nuuskattomuuden pelisäännöt urheiluseuroille 2. Puheeksi oton malli valmentajille 3. Vinkit nuuskaamisen lopettavan nuoren tukemiseen 4. #nuuskamyytit -peli 5. Nuuskaton urheilu -juliste seuran tiloihin Kaikki löytyvät kootusti osoitteesta nuuskatonurheilu.fi
- 40. Alueellisen levityksen prosessi 1/2 Yhteys hyvinvointialueiden HYTE-tiimeihin Yhteys kaupungin tai kunnan Ehkäisevään päihdetyöhön / EPT-koordinaattoriin Alueella toimivien urheiluseurojen kartoittaminen ja kontaktoiminen • Listan kokoaminen alueen eri lajien seuroista • Mallin esittely Urheiluseurafoorumiin • Yhteistyö liikunnan aluejärjestön kanssa • Yhteys urheiluseurojen johtoon ja toimintamallin lyhyt esittely Puhelimella Sähköpostilla Yhteistyöstä sopiminen seuran johdon kanssa • Toimintamallin esittely ja keskustelu: miten toimintamallia voisi ottaa käyttöön? Esim. miten pelisäännöt voisi sisällyttää seuran toimintaan? • Sopiminen: järjestetäänkö etäkoulutus muille seuran toimijoille ja valmentajille 19.05.2022 40
- 41. Alueellisen levityksen prosessi 2/2 Toimintamallin käyttöönotto • Sopimuksen mukaan mahdollinen etäkoulutus (1.5-2h) seuran toimijoille ja valmentajille toimintamallista • Palautekysely koulutukseen osallistujille • Toimintamallin sisältöjen hyödyntäminen seuran tarpeiden mukaan Tukitoimet • Yhteydenpito seuraan: ole seuran tukena ja kysele säännöllisin väliajoin tarvitaanko siellä tukea toimintamallin hyödyntämisessä Arviointikysely • Noin 3-6kk yhteistyön aloittamisesta: • Käydään läpi: Mitä on saavutettu? Miten yhteistyötä jatketaan? • Arviointikyselyn täyttäminen Webropolissa 19.05.2022 41
- 42. Mitä urheiluseuroissa tapahtuu toimintamallin käyttöönoton myötä? Nuuskattomuuden pelisäännöt osaksi seuran toimintaa •Nuuskattomuus osaksi seuran sääntöjä ja päihdelinjauksia •Nuuskattomuus mukaan valmentajasopimuksiin: ei nuuskan käyttöä valmennustehtävissä toimittaessa •Nuuskattomuuden pelisäännöt tiedoksi seuran materiaaleihin, esimerkiksi verkkosivuille Toimintamallista viestiminen seuran toiminnassa •Tieto nuuskattomuuden pelisäännöistä seuran tiedotuskanaviin: valmentajille ja muille aikuisille toimijoille, urheilijoille ja nuorten urheilijoiden vanhemmille •Nuuskamyytit -pelin levitys seuran kanavissa (esim. WhatsApp-ryhmät) •Nuuskaton urheilu -julisteiden tulostaminen seuran tiloihin •Tieto nuuskattomuuden tukimateriaaleista valmentajille: puheeksi oton malli, vinkit lopettamisen tueksi ja #nuuskafaktat -peli Valmentajien tuki •Nuuskan käyttöön puuttuminen seuran sääntöjen ja päihdelinjausten mukaisesti •Valmentajien tukeminen nuorten urheilijoiden nuuskan käyttöön puuttumisessa •Tieto nuuskattomuuden pelisäännöistä seuran uusille toimijoille ja urheilijoille •Säännöllinen muistutus seuran tiedotuskanavissa nuuskattomuuden pelisäännöistä
- 43. Viestintämateriaalit urheiluseuroille • Julisteet • Saatekirjeet • Somemateriaalit • Infograafi Tuki alueen yhdistyksen asiantuntijalta ja koordinaattorilta. 19.05.2022 43
- 44. Hyödyllinen ja vaikuttava työkalu • Nuuskaton urheilu -toimintamalli on koettu sen käyttöönottaneissa seuroissa hyödylliseksi ja vaikuttavaksi työkaluksi. Vuonna 2021 toiminnan jalkautumista arvioitiin seuroissa seuraavanlaisesti: • Seuratoimijoiden motivaatio edistää nuuskattomuutta oli vahvistunut toimintamallin käyttöönoton myötä. • Seurojen edustajat arvioivat, että seuratoimijat olivat omaksuneet uusia keinoja tukea nuorten nikotiinittomuutta seuran toiminnassa. • Seuroissa työkalut olivat madaltaneet kynnystä käsitellä nuuskateemoja nuorten kanssa rakentavasti. • Seurojen edustajat arvioivat, että nuoret olivat Nuuskaton urheilu -kokonaisuuden myötä oppineet lisää nuuskan käytön haitoista. • Työkalujen koettiin myös motivoineen nuuskaa käyttäviä nuoria lopettamaan nuuskan käytön. 19.05.2022 44
- 45. Yhteistyökumppanit Pohjois-Savon alueella 2021 • Nuuskaton urheilu toimintamallin sivusto löytyy: https://fressisedu.fi/urheilu/toimintamalli/ 19.05.2022 45
- 46. • Kouluterveyskysely 2021 • Nuorten terveystapatutkimus 2019. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen Selvityksiä: • Nuuska nuorten urheilijoiden arjessa (2019) • Nuuska ja Nuoret – Laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hankintatavoista (2018) • Sammuuko savuke, nouseeko nuuska? (2017) • Nuorten salibandypelaajien nuuskan käyttö ja siihen yhteydessä olevat tekijät (2017) • Nuuska nuorten maailmassa (2013) Lähteet:
- 47. Kiitos! 19.05.2022 47 Lisätietoja: Heidi Kolehmainen Toiminnanjohtaja Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry. heidi.kolehmainen@pohjois- savonsyopayhdistys.fi, 050 561 8511
- 49. .fi 49
- 50. .fi Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla 50 Johannes Parkkonen Nuorisotoiminnan yksikön päällikkö MIELI Suomen Mielenterveys ry Päihdepäivät 12.5.2022
- 51. .fi Nuori mieli urheilussa pähkinänkuoressa 51 ”Urheiluympäristöt tarjoavat erinomaiset puitteet lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle.” KUVA: Mira Lönnqvist • Edistämme urheilutoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten mielenterveyttä: • Valmentajien ja seuratoimijoiden mielenterveysosaamisen vahvistaminen • Koulutusta ja työkaluja hyödyntää mielenterveystaitoja osana valmennusta • Tukea nuorten urheilijoiden vanhemmille • OKM & STEA 2020-2022
- 52. .fi Mielen hyvinvoinnin ulottuvuudet nuorten urheilussa 52 • PERMA-teoria (Seligman) • Vakaa ja ehjä vene, joka on turvallinen. • Turvallinen toimintaympäristö, ihmissuhteet ja vuorovaikutus sekä aikaansaamisen kokemukset luovat toiminnalle vakaat lähtökohdat. • Tuulta purjeisiin • Mitä useampi vahva purje urheilijalla on käytössään, sitä palkitsevampaa ja mukavampaa on matkanteko. Vahvat purjeet auttavat myös muuttamaan suuntaa ketterästi ja joustavasti olosuhteiden muuttuessa. (Muokattu versio Kaufman 2020; Seligman 2011)
- 53. .fi Käytännönläheisiä toimintatapoja valmentajille 53 • Hyvän harjoituksen tunnusmerkit • Valmentajan tarkistuslista • Valmentajan keskustelunavaukset • Nuorten pohdintatehtävät • Vanhemmat nuoren urheilijan mielen hyvinvoinnin vahvistajina Kaksi verkkokurssia opastavat valmentajaa merkityksellisten toimintatapojen käyttöönottoon • Toimintatapoina harjoituksissa (lyhyt verkkokurssi) • Pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti valmennusarjessa (pidempi verkkokurssi) KUVA: Pirjo Valjanen
- 54. .fi Turvallinen toimintaympäristö 54 • Valmentajien, seuratoimijoiden ja muiden urheilussa vaikuttavien tahojen ensimmäinen tehtävä on luoda nuorille urheilijoille psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. • Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä: • Harjoituksissa on toistuvuutta ja ennakoitavuutta • Valmentaja: • Olen oma itseni valmentajana. ”Jokainen saa tulla sellaisella mielellä harjoitukseen kuin miltä sinä päivänä tuntuu.”
- 55. .fi Ihmissuhteet ja vuorovaikutus 55 • Myrskyissä ja karikoissa selviytymiseen tarvitaan positiivisia ihmissuhteita eli kanssamatkustajien – etenkin turvallisten aikuisten – tukea. • Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä: • Harjoituksissa on mukava ilmapiiri. Nuoret urheilijat kantavat yhdessä vastuuta harjoitteiden suorittamisesta ja ovat sitoutuneita yhteiseen toimintaan ja tavoitteisiin. • Valmentaja: • Tervehdin nimellä, puhuttelen nimellä. ”Kaikista tärkeintä on, että lapsella on hyvä ja turvallinen olo, kun se tulee tänne.”
- 56. .fi ”Onnistumisten kautta kasvaa itsetunto, joka pitkässä juoksussa vahvistaa itseluottamusta.” Aikaansaaminen 56 • Aikaansaamisen kokemukset kasvattavat pystyvyyden tunnetta, omanarvontuntoa sekä itsensä tärkeäksi kokemista. • Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä: • Harjoituksissa opitaan uusia taitoja ja vastuun ottamista. • Valmentaja: • Kerron, miten harjoite liittyy tavoitteeseen.
- 57. .fi Läsnäolo ja uppoutuminen 57 • Mitä paremmin läsnäolon ja uppoutumisen taidot ovat hallussa, sitä useammin hän pääsee nauttimaan hyvinvointia ja merkityksellistä elämää tuottavasta flow-tilasta. • Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä: • Harjoituksissa näkyy iloa, innostusta ja intohimoa. • Valmentaja: • Suunnittelen harjoituksiin paljon vauhdikkaita kisailuja ja haasteita, sekä mahdollisuuksia heittäytyä tekemiseen täysillä. ”On erittäin tärkeää, että harjoitukset on riittävän haastavia, jotta kaikki voi saada onnistumisia.”
- 58. .fi ”Myönteisessä tunnetilassa myös se luovuus ja ratkaisukyky on huomattavasti parempi ja silloin pystyy tiukoissakin paikoissa onnistumaan ja toimimaan.” Myönteisyys 58 • "Kasvun vauhtiin puhaltavana purjeena" toimivat myönteisyys ja taito pysähtyä onnellisten hetkien äärelle; taito tuntea ja osoittaa kiitollisuutta sekä vahvistaa myönteisiä tunteita. • Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä: • Harjoituksissa osoitetaan arvostusta ja kiitollisuutta. • Valmentaja: • Jaan kiitosta ja tunnustusta. Opetan nuoria urheilijoita toimimaan myös itse arvostavasti ja kunnioittavasti toisiaan kohtaan.
- 59. .fi Merkityksellisyys 59 • Merkityksellisyys on vahvasti läsnä nuoren urheilijan elämässä, kun hän pääsee hyödyntämään ja kehittämään omia ydinvahvuuksiaan ja vaikuttamaan omaan harjoitteluunsa. • Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä: • Harjoituksissa tuetaan tavoitteiden ja unelmien eteen työskentelyä sekä ihmisenä kasvamista. • Valmentaja: • Rohkaisen unelmoimaan isosti ja uskomaan itseensä. ”Nuoret innostuu, heittäytyy ja keskittyy paremmin tekemiseen, kun saavat itse vaikuttaa.”
- 60. .fi Nuori mieli urheilussa Verkkokurssien julkistuswebinaari 16.5.2020 klo 15–16 60 • Ilmoittautuminen on auki: mieli.fi/nuorimieliurheilussa Ohjelma • Asiantuntijapuheenvuorot • Studiokeskustelu, jossa mukana • Valmentaja • Urheilupsykologian asiantuntija • Nuori urheilija • Urheilijan vanhempi Verkkokurssit julkaistaan osoitteessa mieli.fi/nuorimieliurheilussa PIIRROKSET: Heidi Lintula