Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
4. Maksuvaikeudet ovat yleisiä
• Maksuhäiriöitä 359 600 ihmisellä
maaliskuun lopussa 2023.
• Ulosotossa kaikkiaan 517 400 ihmistä
vuoden 2022 aikana
• Joka kymmenes lapsi asuu perheessä, jossa yhdellä
vanhemmalla on maksuhäiriömerkintä.
• Maksuhäiriömerkinnät ovat yleisempiä yhden
vanhemman perheissä sekä perheissä,
joissa on yli neljä lasta.
• Maksuhäiriömerkinnät kohdistuvat erityisesti vanhempiin,
joilla on taustalla työttömyyttä, matala koulutus ja pienet
tulot. (Hiilamo ja muut, 2022)
5. ”Raha-asiat eivät ole
helppoja kenellekään”
• Muuttuvat tilanteet muuttavat myös raha-asioiden
hallintaa
• Digitaalinen 24/7 –avoinna oleva kulutusyhteiskunta
• vetoaa meidän perimmäisiin tunteisiin
• harkitsevan kuluttamisen mahdottomuus - vaikuttajat
• raha ei ole enää näkyvää, kaiken saa velaksi
• kiinteät, toistuvat menot (jopa palveluhävikki)
• Rahan arvon pohjattomuus – lainan saannin helppous
• Vakuudettomat luotot – ”pikavipit”
• helppo saada, aggressiivinen markkinointi, kohtuuttomat
luottoehdot
6. Taloudellinen niukkuus
Arjen niukkuus
• Hankintojen rajoittaminen
• Puutteet perustarpeissa
• Tulojen riittämättömyys
Pitkään jatkuneessa niukkuudessa eläminen
haastaa ihmisiä monin eri tavoin
• Näköalattomuus
• Vaikeuttaa elämän ennakoitavuutta, odotuksia ja
ajankäyttöä
• Vaikeuttaa monin tavoin ihmisten mahdollisuuksia
hyödyntää olemassa olevia palveluita
• Sosiaalisen elämän kuihtuminen
• Pysyvä huonommuuden ja arvottomuuden
kokemus
• Ylisukupolvisuus
Analyysi: Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-
Suomessa. Kuntalehti 6.5.2019.
7. Asiakkaan todellisuus
Talousosaaminen
• Tietoisuus, tietämys ja ymmärtäminen
• Käytännön taidot ja toiminta
• Asenteet, luottamus, minäpystyvyys,
motivaatio ja suhtautuminen
• Vastuullisuus: kestävyys ja eettisyys
Taloudellinen toimintakyky
• Huomioon myös tosiasialliset
toimintamahdollisuudet, jotka kytkeytyvät
mm. kulttuuriin, instituutioihin,
palvelujärjestelmään ja rakenteisiin
Asianajo, työmenetelmä, kohtaaminen
9. Sopivat välineet oikeaan aikaan
Puheeksi oton taustalla
• Helppokäyttöisyys
• Konkreettisuus
• Toiminnallisuus
• Pelillisyys
• Tiedon jakamisen tai valistamisen
sijaan kannustetaan tekemiseen
sekä omien arvojen, asenteiden ja
tapojen tunnistamiseen ja
muuttamiseen, itsereflektio
• Elämäntilanne & taloudellinen tilanne
huomioitava
Välineiden valinta
• Keskustelu ja kuuntelu
• Ruutupaperivihot, fläppitaulut
• Pelit, testit,
• Ryhmäkeskustelut, -toiminnot
• Videot, tietoiskut
• Myös työntekijälle sopivat – testaa
ennen!
10. Taloussosiaalityön hankkeiden
kanssa tehty yhteiskehittäminen
Työvälineet yksilötyöhön Ryhmäprosessin tueksi
Yhteistyössä TASOS-, Tasku- ja Aikumetod –hankkeiden kanssa
13. Rahatarina
Jokaisella on oma
rahatarinansa, joka
muodostuu lapsuudessa ja
nuoruudessa ja kasvaa
aikuisuudessa osaksi meitä.
Sitä ei voi välttää, mutta sitä
voi tutkia ja tehdä
tarvittaessa tietoisia
muutoksia.
Tunnistatko tekijöitä, jotka
ovat vaikuttaneet omiin
näkemyksiisi rahasta ja
rahankäytöstä?
Ammattilaisen rahatarina Asiakkaan rahatarina
Maarit Lassander: Rahaviisaus
15. • Millaista kuluttaminen tai rahankäyttö on ollut
lapsuudessa?
• Miten raha on näyttäytynyt elämän eri vaiheissa?
• Muistosi sanonnoista, lähipiirin kulutustottumuksista tai
omista rahamuistoista
• Kokemuksia ja oppeja elämän varrelta
Aikajana Rahatarina-pohdinnan tueksi
16. Raha-asiat puheeksi:
Verkostokartta (Ecomap)
• Perustuu Bronfenbrennerin
ekologiseen systeemiteoriaan
• Hyvä keino aloittaa
työskentelyä asiakkaan kanssa
kokonaistilanteen hahmottamiseksi
ja sopivien palvelujen löytämiseksi
asiakkaan omia voimavaroja tukien.
ECOMAP huomioi asiakkaan
vahvuudet, ja verkostot sekä
tavoitteisiin pääsyä hankaloittavat
tekijät
17. Työskentelyyn voi luoda listoja
apukysymyksistä
• Kenen kanssa voit tehdä asioita,
joihin ei liity
rahankäyttö/kuluttaminen?
• Kenen kanssa on rahallisesti
turvallista olla?
• Keneltä voin saada tai kysyä
neuvoa raha-asioissa?
• Kuka voi auttaa raha-asioissa?
• Kehen ei voi raha-asioissa
luottaa?
• Kuka/mikä vie rahojasi?
Verkostokartta sovelluttuna raha-asioiden käsittelyyn
18. Mitä budjetti on kuin tuloja
ja menoja?
Heijastaako budjetti omia arvoja?
Löytyykö arjen merkityksellisyys
numeroiden takaa, vai pystymmekö
lisäämään budjettiin myös useita ilmaisia,
mutta silti tärkeitä rivejä?
Budjetti ei useinkaan liity vain meihin
itseemme, vaan myös siihen mitä teemme
läheistemme tai ystäviemme kanssa.
Budjetissa on tilaa arjelle numeroiden
takana.
19. Välttämätön, tarpeellinen vai turha?
• Pelin tavoitteena on herättää
ajatuksia siitä, millaisia asioita tai
kulutushyödykkeitä pidämme
elämässä kaikkein tärkeimpinä ja
mistä taas voisimme luopua.
• Eri asiat tärkeitä eri ihmisille: ei
oikeita tai vääriä vastauksia
• On hyvä pohtia, mitkä ovat
omassa elämässä tärkeimpiä
asioita
• Priorisointi: Mistä voisi luopua?
• Ensisijaisesti itsenäistyville
nuorille, lisäkortit
pikkulapsiperheille
20. Välttämätön, tarpeellinen vai turha?
Apukysymyksiä:
• Mikä on sinulle
välttämätöntä,
tarpeellista ja turhaa?
• Mistä on helppo säästää
silloin, jos tekee tiukkaa?
• Mihin ei kulu rahaa?
• Mitä voisit hankkia
käytettynä?
• Valintojen ekologiset,
taloudelliset, sosiaaliset
ja terveydelliset
näkökulmat?
Vinkki:
Pelaamaan pääset täällä: bit.ly/vttpeli
Pelilauta ja kortit ovat tulostettavissa Takuusaatio.fi –sivulla. Haku-kenttään sanat: Välttämätön, tarpeellinen, turha
Pelikortit pikkulapsiperheille ovat tulostettavissa: https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/valttamaton-
tarpeellinen-vai-turha/
22. Arjen pienet menot
Tutustuminen omiin
kulutustottumuksiin
1. Tutki menojasi ja etsi toistuvia pieniä
ostoksia
2. Kirjoita tämä ostos ja sen yksikköhinta
ylös.
3. Arvioi, kuinka usein tällainen ostos
toistuu ja laske, paljon ostoksista kertyy
yhteensä vuodessa.
4. Paljonko säästäisit vuoden aikana, jos
jättäisit tämän ostoksen ostamatta?
Lue lisää:
https://www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/hallitse-
rahojasi-tyokaluja/arjen-pienet-menot-tehtava/
23. Aarrekartta – Motivaatiota
tulevaisuudesta
• Pieni katse tulevaan – realistinen toivo
• Mikä on asiakkaan tavoite? Velkojen
maksu, puskurin saaminen,
säästäminen?
• Ammattilaisen tuella pohdinta, minkälaista
tukea asiakas tarvitsee haluamaansa
tulevaisuuteen pääsemisessä
24. Budjetointivälineet
• Penno.fi - Maksuton väline, jolla voi seurata
rahankäyttöä
• Penno-työkirja on tulostettavissa suomeksi,
ruotsiksi ja englanniksi.
• Takuusäätiön Budjettilaskuri – nopea ja
yksinkertainen, siirrettävissä Exceliin.
• Monefy (eng) -mobiilisovellus
• Excel – tee oman näköinen välinen
• Kuukausimalli hahmottaa eri päivinä tulevia
tuloja ja menoja
• Ruutupaperivihko – piirrä, väritä, kirjaa
Lue lisää:
https://www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/mita-elaminen-maksaa/
25. Budjetointi
hyvän arjen
mukaisesti
• Ajatukset itselle
merkityksellisestä
arjesta
• Hoksauttaminen,
positiiviset
kokemukset
• Arjen valintojen
tärkeys
• Tehdään näkyväksi
myös maksuton
hyvä elämässä
27. NUORI
Takuusäätiö
Kela
Sosiaalitoimi
KUN NUORELLA EI OLE
SELKEÄÄ TULEVAISUUDEN
SUUNNITELMAA
KUN NUORELLA ON TALOUS-
JA VELKAONGELMIA
KUN NUORI TARVITSEE
TUKEA ASUMISEENSA JA
ITSENÄISTYMISEENSÄ
Vuokranantaja
NAL
KUN NUORELLA ON
TOIMEENTULOSSA HAASTEITA
Järjestötoimijat
Te-palvelut
Talous- ja velkaneuvonta
Ulosotto
Aspa
Ohjaamo
Vamos
Opintotuki ja -laina
Asumis- ja työmarkkinatuki
Erilaiset eläkkeet
Muut tuet ja etuudet
Tulot
Perhe, lähipiiri,
kaverit, harrastukset
Nuorten turvatalot SPR
Asumisneuvonta
Tuettu asuminen
Itsenäistymisen tuki
Arjenhallinta
Työpajat
Velkoja eli laskuttajat
Perintätoimistot
Kela
Päihde- ja
mielenterveyspalvelut
Pankki
Matalan kynnyksen
kohtaamispaikat
Talousneuvola
Oppilaitos
Etsivä nuorisotyö
Kela
Työantaja
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS-
ONGELMAT SEKÄ MUUT
KUORMITTAVAT ELÄMÄNTILANTEET
Taloudenhallinta
Maksu- ja
velkajärjestelyt
Työllisyys ja
koulutus
Nuorten palvelut
Ammatillinen
kuntoutus
Nuorten
mielenterveyskuntoutus
Päihdekuntoutus
Sosiaalitoimi
Sosiaalitoimi
Sosiaalitoimi
Sosiaalitoimi
Esimerkkinä auttavat tahot
nuoren eri tilanteissa
Terveydenhuolto
28. Lopuksi:
Talous- ja velka-asiat asiakastyössä
Asiakkaan näkökulma
• Taloushuolet kuormittavat ja voivat
pahimmillaan johtaa ylisukupolvisiin
ongelmiin
• Itsepärjäämisen eetos
• Talousosaaminen ei ole muusta
elämäntilanteesta irrallinen tietoon
perustuva taito, vaan siihen liittyy myös
paljon erilaisia arvoja, asenteita,
kokemuksia ja tunteita
• Talousosaamista on hyvä myös päivittää
elämäntilanteen ja ympäristön
muuttuessa
• Toimintakyky, voimavarat ja resurssit
• Motivaatio ja luottamus
Työntekijän näkökulma
• Talous- ja velkakysymykset koskettavat
useimpia ammattilaisia, jotka kohtaavat
työssään erilaisissa elämäntilanteissa
olevia ihmisiä tai perheitä
• Asiakkaiden talous- ja velkatilanteet sekä
tarpeet vaihtelevat suuresti Tarvitaan
monenlaista osaamista ja
verkostoyhteistyötä
• Työntekijän omien asenteiden ja oman
rahasuhteen merkitys asiakastyössä
• Työntekijän osaaminen, resurssit ja
vaikuttamismahdollisuudet
• Tarve vertaistuellisiin keskusteluihin
muiden ammattilaisten kanssa
29. Verkkokurssit asiakastyön tueksi
Raha-asiat puheeksi -verkkokurssi
sote-ammattilaisille + opiskelijoille,
jotka kohtaavat työssään vauva- ja
pikkulapsiperheitä
Rahapeliongelma ja talous –
verkkokurssi sote-ammattilaisille +
opiskelijoille, jotka kohtaavat
työssään rahapeliongelman vuoksi
talous- ja velkavaikeuksissa olevia
tai heidän läheisiään
Yhteistyössä: Takuusäätiö &
Ensi- ja turvakotien liitto
Yhteistyössä: Takuusäätiö, Peliklinikka & THL
32. Sisältö
• Köyhyys ilmiönä, köyhyyden seuraukset
• Ajankohtaisia haasteita
• Ratkaisuehdotuksia
• Tukea ja neuvoa
33. Köyhyys on moniulotteinen ilmiö
• Ns. ilkeä ongelma vaatii moniulotteista lähestymistapaa. Esim.
UNICEF: lasten hyvinvoinnin määrittelyssä ja mittaamisessa
huomioidaan myös lapsenoikeusnäkökulma
• Ihmisoikeuskysymys
• Ilmiön moniulotteisuuden vuoksi tärkeää katsoa myös tilastojen
taakse; köyhyys kokemuksellisena ilmiönä
34. Ilmiön suuruusluokka
• Köyhissä lapsiperheissä* elää Suomessa noin 121 800 lasta (12 %)
kaikista alle 18-vuotiaista (Tilastokeskus 2022)
• Köyhien lasten määrä kolminkertaistui vuodesta 1994 vuoteen
2007; ei selkeää laskusuuntaa
• Kansainvälisesti lapsiperheköyhyys Suomessa alhaisella tasolla
•Eurostat: köyhyys- ja syrjäytymisriskissä vuonna 2020 Suomessa
14.5% lapsista – vrt. Ruotsi 20%, Saksa 25%, Romania 41.5%
*Kotitaloudet ja sen jäsenet pienituloisia, kun kotitalouden käytettävissä olevat tulot
jäävät alle 60 % samanlaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulotasosta
35. Keitä lapsiperheköyhyys koskettaa?
• Erityisessä riskissä yksinhuoltajataloudet,
maahanmuuttajataustaiset, monilapsiset perheet;
pikkulapsiperheet
• Myös mm. työttömyys, sairaus, matalapalkkaisuus,
pätkätyöt vaikuttavat.
36. Köyhyys ja päihteet 1/2
• Ei yksiselitteinen kysymys
• Tutkimusten mukaan esim.
Lapsena ja nuorena koettu köyhyys yhteydessä suurempiin
huumeidenkäyttöongelmiin ja huumerikostuomioihin
nuorena aikuisena. (Manhica ym. 2021)
Lapsuuden kodin sosioekonominen tausta yhteydessä
myöhempiin huumeongelmiin (Gauffin ym. 2013)
• Mutta myös: Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä
psykiatrisille sairauksille, päihdeongelmille ja
väkivaltarikollisuudelle Suomessa (Sariaslan ym. 2021)
37. Köyhyys ja päihteet 2/2
• Perheissä, joissa toimeentulo-ongelmia,
huoli lapsen päihteiden käytöstä
yleisempää (Karvonen & Salmi 2016)
• Lapsen ääni 2021 (PeLa):
matalatuloisilla useammin kokemuksia
päihdepalveluista (matalatuloiset 11 %,
hyvätuloiset 2 %, kaikki 4%)
38. Köyhyyden seurauksia 1/2
•Lasten ja vanhempien hyvinvointi heikompaa perheissä, joissa
toimeentulo-ongelmia, palveluiden käyttö yleisempää;
ylisukupolvisuus
•Vanhemmuuden haasteet: parisuhde, voimavarat, huoli
jaksamisesta
• Kohortti 1987 ja 1997 –tutkimukset: mielenterveysongelmat,
koulumenestyminen, koulupudokkuus
•Erityisen haitallista vauvavaiheessa
39. Köyhyyden seurauksia 2/2
•Lapsilla köyhyys materiaalista puutetta, mutta ennen
kaikkea köyhyys tulee näkyväksi sosiaalisissa suhteissa,
joukkoon kuulumisessa, näkymättömyydessä
• Ridge (2002):
Köyhyys näkyy lapsen elämässä taloudellisena ja aineellisena
haittana, se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja rajoittaa
osallistumista. Lisäksi köyhyyteen liittyy erityisen haitallisia,
usein piilossa olevia tuntemuksia, kuten häpeää ja surua sekä
pelkoa ulkopuolelle ja marginaaliin jäämisestä.
41. Ajankohtaisia haasteita 2/2
• Koronakriisi, hintojen nousu
Lapsiperheiden toimeentulovaikeuksien syveneminen
Hintojen nousu tiputti köyhyyteen 60 000 uutta
kotitaloutta, joista 16 000 lapsiperheitä (Kela, Itla, ym.
2022)
Useiden kriisien vaikutus perheiden jaksamiseen
Matalatuloisten perheiden lapsilla suurempi huoli
perheen pärjäämisestä ja toimeentulosta, myös huolta
henkisestä hyvinvoinnista (PeLa 2022)
42. Ratkaisuehdotuksia 1/3
• Köyhyyden taso on poliittinen arvovalinta (Karvonen & Salmi
2016)
• Suomen tavoitteena vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä
olevien lasten määrää 33 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
• EAPN-Finin Köyhyysvahti-raportin mukaan Suomessa tulee
laatia kokonaisvaltainen toimintaohjelma ja strategia köyhyyden
ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
korottaa perusturvaa kohtuullisen minimin takaavalle tasolle.
Perusturvan on riitettävä kohtuulliseen toimeentuloon ja sen
tason korottamista on jatkettava asteittain kohti viitebudjettien
määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa, samalla vähentäen
toimeentulotuen tarvetta.
43. Ratkaisuehdotuksia 2/3
huolehtia lapsiperheiden riittävästä toimeentulosta ja
palveluista
perusturvan ja perhe-etuuksien tason korottaminen
palvelumaksujen kohtuullinen taso
asumiskustannusten alentaminen
vanhempien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien
tukeminen
44. Ratkaisuehdotuksia 3/3
perusopetuksen laadun ja oppilashuollon
voimavarojen vahvistaminen
harrastusmahdollisuuden takaaminen jokaiselle
lapselle
lapsiperhepalvelujen saatavuuden takaaminen,
esim. kotipalvelu
45. Tukea ja apua 1/2
• Miten tukea talousvaikeuksien kanssa kamppailevaa?
Arvostava ja empaattinen kohtaaminen
Ratkaisuehdotusten pohtiminen yhdessä
Tärkeää muistaa, että köyhyys ei tarkoita huonoa
vanhemmuutta
46. Tukea ja apua 2/2
• Jos raha-asiat huolettavat voi asiakkaan ohjata myös esimerkiksi
seuraaviin palveluihin:
Talous- ja velkaneuvonta: mm. chat, puhelinpalvelu, mahdollisuus
varata tapaaminen https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index.html#
Talousneuvola: matalankynnyksen palvelu, ilman ajanvarausta
https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index/apuatalousvaikeuksiin_
1/otayhteytta/talousneuvola.html#
Takuusäätiö: Velkalinja (maksuton neuvontanumero) ja Kysy rahasta –
chat https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/velkalinja-ja-kysy-
rahasta-chat/
Kirkon diakoniatyö: keskusteluapu, neuvonta, taloudellinen tuki
https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/diakonia/taloudellinen-avustaminen
47. Lähteet
• EAPN-Fin 2022. Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. https://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2022/10/EAPN-FIN_Koyhyysvahti-2022_nettiin-
valmis.pdf
• Gauffin, K., Vinnerljung, B., Fridell, M., Hesse, M., & Hjern, A. 2013. Childhood socio-economic status, school failure and drug abuse: A Swedish national cohort
study. Addiction (Abingdon, England), 108(8), 1441-1449. https://doi.org/10.1111/add.12169
• Karvonen, S. & Salmi, M. (toim.) Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Työpaperi 30/2016. Helsinki: THL.
• Kela, ITLA, ym. 2022. Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen… https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6774
• Manhica, H., Straatmann, V. S., Lundin, A., Agardh, E., & Danielsson, A. 2021. Association between poverty exposure during childhood and adolescence, and
drug use disorders and drug‐related crimes later in life. Addiction (Abingdon, England), 116(7), 1747-1756. https://doi.org/10.1111/add.15336
• Pelastakaa Lapset 2021, 2022. Lapsen ääni -kyselyt. https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/lapsen-aani/
• Ridge, T. 2002. Childhood Poverty and Social Exclusion. From a Child’s Perspective. Bristoll: The Policy Press.
• Sariaslan, A., Mikkonen, J., Hiilamo, H., Aaltonen, M., Martikainen, P., & Fazel, S. 2021. No causal associations between childhood family income and
subsequent psychiatric disorders, substance misuse and violent crime arrests: a nationwide Finnish study of >650 000 individuals and their
siblings. International Journal of Epidemiology, 1. https://doi.org/10.1093/ije/dyab099
• Tilastokeskus 2022. Pienituloisten määrä kasvoi vuonna 2021. https://www.stat.fi/julkaisu/clbksh4ppy1y20bum4uh8ngbg
• Talentia-lehti 8.8.2022. https://www.talentia-lehti.fi/vahemman-ruokaa-samalla-rahalla/
49. “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena”
– TALOUDELLISIA HAASTEITA KOKEVIEN VANHEMPIEN
TUEN TARPEET JA TOIVEET AMMATTILAISILLE
Janette Vesterinen ja Minna Magnusson, Mieli ry
50. .fi
”Kuunnelkaa koko
tarina ja pysykää
rinnalla, vaikka toinen
häpeää.”
Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen
ja mielenterveyteen -selvitys
Mieli ry, 2023
51. Ylivelkaantuneiden vanhempien ääni
• Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen –
YLVA -hanke (2022-2024) toteutti verkkokyselyn elo-syyskuussa
2022. N=572
• Kyselyssä kartoitettiin, miten ylivelkaantuminen ja
maksuvaikeudet ovat yhteydessä lapsiperheiden mielen hyvinvointiin,
vanhemmuuteen ja arjen sujuvuuteen sekä tuen saamiseen.
• Kyselyä jaettiin Mieli ry:n ja hankekumppanien somekanavissa sekä
ostamalla lapsiperheellisille kohdennettua somemainontaa.
• Esitys pohjautuu selvityksen tuloksiin sekä avun ja tuen tarpeiden
osalta myös Sosiaalityön käytäntötutkimus/ Jasmin Luomavuori,
Jenni Rauma, Mikko Rosenberg ja Heidi Vesanen.
53. Ylivelkaantuminen, huolet ja mielenterveys
• Ylivelkaantuminen vaikutti kokonaisvaltaisesti kyselyyn vastanneiden
vanhempien ja koko perheen hyvinvointiin
• Moni vanhempi koki stressiä, ahdistusta, masennusta, univaikeuksia,
jaksamattomuutta vanhempana, häpeää, saamattomuutta hoitaa arkisia
askareita
• Huolia aiheuttivat erityisesti velat, mutta myös oma jaksaminen,
hyvinvointi, arki ja ihmissuhteet
• Huolet olivat sitä yleisempiä, mitä heikommaksi vanhemmat kokivat
taloudellisen turvallisuudentunteensa
54. Talousvaikeudet heikentävät hyvinvointia
• 91 % koki lisääntynyttä stressiä velkaantumisen vuoksi
• 67 % kertoi kärsivänsä häpeästä
• 63 % vetäytyi sosiaalisista tilanteista
• 52 % kuvasi saamattomuutta hoitaa arkisia asioita
• 49% kertoi fyysisistä oireista
• 48 % kertoi itseluottamuksensa laskeneen talousvaikeuksien
takia
55. ”Varmasti jokainen, joka kohtaa taloudellisia
ongelmia, kokee niistä suurta stressiä, mutta jos
tilanteessa on lapsia, huoli ja stressi ovat monin
verroin pahemmat. ”
”Siinä on koko perheen psyykkinen ja fyysinen
hyvinvointi koetuksella, kun huolettaa kuinka selviää
tästä elämästä.”
”Parisuhde voi huonosti, kun yhteistä aikaa eikä
rahaa ole viettää aikaa kaksin. Lapset kuulevat
riitelyä rahasta, kiukuttaa kun sitä ei ole ja
jatkuva pennin venyttäminen väsyttää ja
ahdistaa.”
Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja
mielenterveyteen -selvitys
Mieli ry, 2023
57. Ylivelkaantuminen ja vanhemmuus
• Heikompi taloudellinen turvallisuuden tunne oli yhteydessä
puutteellisempaan kokemukseen vanhemmuuteen liittyvistä
voimavaroista.
• Suurin osa vanhemmista kertoi, että lapsen tarpeisiin vastaaminen,
kokemus riittävän hyvästä vanhemmuudesta sekä omaa hyvinvointia
tukevien asioiden tiedostaminen oli vaikeampaa ylivelkaantumisen
takia.
• Moni kertoi, että lapset aistivat kodin kireän tunnelman, vaikka
talousvaikeuksia pyrittiin salaamaan lapsilta
• Vanhemmat kantavat huolta perheen tilanteen vaikutuksista lapsien
hyvinvointiin ja arkisiin toiminnan mahdollisuuksiin kuten
harrastamiseen, kaverien näkemiseen ja vapaa-ajanviettoon.
58. Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiin vanhempien
näkökulmasta
• 80 % kertoi talousvaikeuksien rajoittaneen lapsiin liittyvien
hankintojen tekemistä
• 63 % kertoi talousvaikeuksien vähentäneen lasten harrastamista
• 59 % kertoi talousvaikeuksien heikentäneen jaksamistaan
vanhempana
• 54 % kertoi lastensa huolesta tai stressistä perheen toimeentulosta
• 52 % oli huolissaan lastensa hyvinvoinnista
• 31 % kertoi lastensa ulkopuolisuuden kokemuksista
• 17 % kertoi talousvaikeuksien vaikutuksista lasten kaverisuhteisiin
59. Vanhempien kokemuksia
”Pinna kireällä, äksyilyä. Eihän tämä lapsen vika ole,
mutta usein tämä lapseen kohdistuu.”
”Lapsille ei voi tehdä kaikkia niitä hankintoja mitä he
tarvitsisivat. Itse pärjää vähemmällä, mutta lapsille
haluaisi antaa enemmän.”
”Lapset ihmettelee miksi jääkaapissa ei ole mitään ja
miksei ikinä käydä missään niinkuin ennen.”
Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja mielenterveyteen -selvitys
Mieli ry, 2023
61. Avun ja tuen hakeminen
• Useat kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat turvautuneet läheisten
apuun sekä keskustelleet heidän kanssaan maksuvaikeuksistaan,
mutta harvempi ammattilaisen kanssa.
• Moni kuvasi avun hakemista tai saamista vaikeaksi.
• Häpeä ja kokemus siitä, ettei ole ketään kenelle puhua olivat
yleisimpiä syitä talousvaikeuksien pitämiseen omana tietonaan.
• Keskustelu ammattilaisen kanssa oli yhteydessä taloudelliseen
turvallisuudentunteeseen.
62. Millaisesta tuesta on ollut apua?
Sosiaalityön käytäntötutkimus/ Jasmin Luomavuori, Jenni Rauma, Mikko Rosenberg ja Heidi Vesanen
• Taloudellinen tuki
Arjen perustarpeet (esim. ruoka, vaatteet) & perheiden
kokonaisvaltainen hyvinvointia ja osallisuutta edistävä (lasten
harrastukset, perheen lomat)
• Tiedollinen tuki
Eri tahoilta saatu tieto & neuvonta (kuten arkinen rahankäyttö,
taloudenhallinta, velkojen järjestely)
• Kohtaava vuorovaikutus
Hyväksyntä, läsnäolo, ymmärrys, rohkaisu
• Sosiaalisen tuen lähteet, muodot ja merkitys
Läheiset, ammatillinen tuki & vertaistuki
63. Mitä puutteita tuen saannissa oli koettu tai mitä
tukea olisi kaivattu
Sosiaalityön käytäntötutkimus/ Jasmin Luomavuori, Jenni Rauma, Mikko Rosenberg ja Heidi Vesanen
• Taloudellisen toimintakyvyn tuki puutteellista
Tietoa & taitoa talousasioiden hoitoon ulkopuoliselta taholta
• Haasteet ylivelkaantuneiden perheiden taloudellisessa
toimintaympäristössä
Perheiden yksilöllisiä tilanteita ja erilaisia perhemuotoja ei huomioida,
järjestelmien joustamattomuus
• Tarve tulla kohdatuksi
Keskusteluapu, rinnalle kulkemaan toinen ihminen, tunteiden purkaminen
• Talousongelmiin liittyvän häpeän vähentäminen
Ilmiön normalisointi yhteiskunnassa, avoin puhe talousasioista
65. .fi
”Kohdelkaa meitä
tasavertaisesti ja
lämpimästi. Se antaa
tunteen että on
ihmisarvoinen, vaikka on
velkaantunut.
Arvokkaana on helpompi
myös olla lapsille tukena
ja läsnä.”
Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja
mielenterveyteen -selvitys
Mieli ry, 2023
66. Millaista kohtaamista talousvaikeuksissa olevat
kaipaavat? 1/2
Avointa kohtaamista ja ymmärtäväisyyttä
• vanhemmat korostavat hyväksynnän, empatian ja aidon läsnäolon
merkitystä kohtaamisissa
• tasavertainen kohtaaminen koetaan tärkeänä, samoin herkkyys
kohdata jokaisen tilanne yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti
Rohkaisua ja toivon luomista
• monet kaipasivat rinnalleen ulkopuolista ihmistä, joka valaa toivoa
paremmasta tulevaisuudesta ja kulkee rinnalla vaikeassa tilanteessa
• uskon luomista siihen, että ratkaisuja löytyy
67. Millaista kohtaamista talousvaikeuksissa olevat
kaipaavat? 2/2
Asenteenmuutosta ylivelkaantuneita kohtaan
• erilaiset elämäntilanteet ja velkaantumisen taustat osattaisiin
ottaa paremmin huomioon (esim. koko perheen huomioiminen)
• yleistäminen ja ennakko-oletusten välttäminen tärkeää
• turha syyllistäminen tekee avun hakemisesta vaikeampaa
Lisää konkreettista käytännön neuvontaa ja ohjausta
• palveluihin ohjaamiselle ja käytännön neuvonnalle tarvetta, sillä monen oma
jaksaminen on vähissä ja kaikilla ei ole tietoa, mistä saa apua ja tukia
• toive, että olisi henkilö, jonka kanssa voisi asioida pitkäjänteisemmin elämän
eri osa-alueiden haasteiden parissa talouskysymysten ohella
69. Miksi koko perheen tukeminen on tärkeää?
• Talousvaikeuksissa olevat vanhemmat ovat usein huolissaan perheen
tilanteen vaikutuksista lapsien hyvinvointiin.
• Vanhemmalle voi olla helpottavaa, jos hänen on mahdollista pohtia
jonkun ulkopuolisen kanssa perheen tilannetta myös lasten
hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta.
• Koko perhettä tukemalla voidaan ennaltaehkäistä niin talous- kuin
mielenterveyshaasteiden siirtymistä sukupolvelta toiselle
• On tärkeää, että perheen talousvaikeudet otetaan avoimesti puheeksi
esimerkiksi puolison kanssa mutta myös lasten kanssa ikätasoisesti.
Lapsen suotuisaa kehitystä tukee se, että lapsi saa ymmärrettävän
selityksen kokemilleen asioille hänen arjessaan.
70. Perheen pärjäävyyden vahvistaminen
• Kannusta vanhempaa huolehtimaan arjen rytmistä ja toimivuudesta.
Yhteiset rutiinit tuovat ennustettavuuden kokemusta vaikeuksien keskellä.
• Vanhempaa voi muistuttaa siitä, mitkä asiat luovat turvallisen arjen ja
lapsuuden, kuten riittävä läsnäolo ja yhteiset arkiset hetket, eikä niinkään
raha ja tavarat. Hyvä vanhemmuus ei ole kiinni rahasta.
• Kannusta pyytämään apua läheisiltä, muista palveluista tai sopivista
vertaisryhmistä sekä puhumaan taloustilanteesta lapsille ikätasoisesti.
• Raha-asioiden selvittely tai talousasioissa tukeminen on perheen
pärjäävyyden tunnetta vahvistavaa ja sen vaikutukset heijastuvat koko
perheeseen. Siksi onkin tärkeää ohjata oikean avun äärelle.
• Sanoita vanhemmalle ääneen olemassa olevaa hyvää ja niitä asioita,
jotka perheessä sujuvat.
71. YLVA-hankkeen yhteystiedot:
Projektipäällikkö Janette Vesterinen
janette.vesterinen@mieli.fi
Projektisuunnittelija Minna Magnusson
minna.magnusson@mieli.fi
Ammattilaisille suunnattu verkkokurssi julkaistaan kesäkuun alussa.
Ilmoitamme asiasta: mieli.fi/ylva
Editor's Notes
Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talouskasvatusverkosto (OECD-INFE) julkaisivat tammikuussa 2022 aikuisten talousosaamisen edistämiseen viitekehyksen/aikuisille suunnatut taloustaitopuitteet. Tulossa: lapset ja nuoret. Talousosaamiseen liittyviä osaamistavoitteita listataan dokumentissa valtava määrä. Erilaisia tietämykseen, taitoihin ja asenteisiin liittyviä osaamistavoitteita on dokumentissa listattu peräti 564 kappaletta.