On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023. 12.30 Avaus 12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida? Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto 12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut. Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma) 13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin? 13.20 Tauko 13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen. Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke) 13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli • Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava • Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja • Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke) • Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry 14.15 Loppukeskustelu

2. Pasilanraitio 5, 2. krs| 00240 Helsinki | www.sininauhaliitto.fi
Uuden päiväkeskuslain uhat ja
mahdollisuudet. Mitä tapahtuu,
kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg
Jenni-Emilia Ronkainen

3. Sosiaalihuoltolain 24 b §
3
12.6.2023 Jenni-Emilia Ronkainen & Lea Stenberg
Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti
käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin
vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee
järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä.
Perusteluosassa avataan palvelun sisältöä:
 Hyvinvointialueen tulee järjestää päiväkeskuspalvelu joko itse tai ostopalveluna
 Palvelun tulee mahdollistaa päiväaikainen suoja ja siellä pitää olla mahdollisuus
ruokailla, peseytyä ja levätä.
 Saatavilla sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön antamaa sosiaaliohjausta – ei kuitenkaan
välttämättä kokoaikaisesti.
 Päiväkeskuspalvelu on lähtökohtaisesti lähipalvelu, mutta alueellisesti palvelun tarve painottuisi
oletettavasti erityisesti isompien kaupunkien ympäristöihin.

4. Mahdollisuus?
• Uusi väylä palveluiden piiriin
• Anonyymisti asioiminen
• Kanava jokaiselle perustarpeiden toteuttamiseen
• Fiksu tapa käyttää yhteiskunnan resursseja
• Linjassa asunto ensin -politiikan kanssa
4
12.6.2023 Etunimi Sukunimi

5. Uhka?
• Syökö resurssit päihteettömiltä paikoilta
• Vähenevätkö palvelut pienillä paikkakunnilla
• Vaarantaako raittiuteen pyrkivien toipumisprosessin
• Lisääntyvätkö häiriöt päiväkeskusten lähiympäristössä
• NIMBY
• Miten palvelu tullaan toteuttamaan vs. riman alitus/ylitys
• Palvelunkäyttäjien yhdenvertaisuus eri puolilla maata
5
12.6.2023 Etunimi Sukunimi

6. Päiväkeskus 2025
• Päiväkeskus 2025 on Sininauhaliiton kolmivuotinen
hanke (STEA)
• Tuotetaan tietoa kävijöistä
• Kehitetään jäsenjärjestöjen päiväkeskus- ja matalan
kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa
• Luodaan uusia yhteyksiä hyvinvointialueiden ja Sininauhaliiton
jäsenjärjestöjen välille
• Lisätään SOTE-päättäjien tietoa toiminnasta ja sen
välttämättömyydestä
• Hanke painottuu kuudelle hyvinvointialueelle. Nyt nimetyt: Etelä-
Pohjanmaa, Keski-Suomi, Länsi-Uusimaa ja Pohjois-Savo.
6
12.6.2023 Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen

7. Miksi asia on tärkeä?
• Asia nyt erityisen ajankohtainen:
• Hyvinvointialuesiirtymä
• Sosiaalihuoltolain uuden päiväkeskusta koskeva
pykälä
• STEA:n rahoituksen muutokset
• Matalan kynnyksen kohtaamispaikat tavoittavat
ihmisiä, jotka ovat heikosti kiinnittyneitä palveluihin
• Yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten arkea
tukemalla estetään ongelmien paheneminen
• Kohderyhmä on haasteellinen -> tarvitaan
erityisasiantuntemusta.
• Järjestöjen kohtaamispaikat paikkakunnillaan
verkostoituneita -> tuntevat asiakaskuntansa
7
12.6.2023 Lea Stenberg & Jenni-Emilia Ronkainen

8. 8
12.6.2023 Etunimi Sukunimi
Sininauhaliiton
jäsenjärjestöjen 38
matalan kynnyksen
kohtaamispaikkaa
sijaitsee 15
hyvinvoinitialueella.

9. Sininauhaliiton kohtaamispaikka:
• Auki arkisin yleensä klo 8-14.
• Palvelu on avoin kaikille.
• Suurimmalla osalla jonkinlaista päihdetaustaa.
• Monilla myös mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä.
• Suurin osa edellyttää tilanneraittiutta, osassa saa asioida
päihtyneenä.
• Tarjolla:
• aamupalaa ja/tai lounasta pientä maksua vastaan
• ruoka-apua
• kuntouttavaa työtoimintaa
• palveluneuvontaa ja –ohjausta
• asiakastietokone
• ryhmätoimintaa ja yhdessä tekemistä.
9
12.6.2023 Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen

10. • Monet toimivat pienillä paikkakunnilla
• Monilla isommilla kaupungeilla/kunnilla on omaa
päiväkeskus ja/tai kohtaamispaikkatoimintaa
• Paikallisesti hyvin verkostoituneita toimijoita
• Niukoilla resursseilla kustannustehokasta
toimintaa
Rahoitusmalleja (2022 tilanne):
• yksittäisiä kunnan ostopalveluna olevia,
• yhdistettynä kunnan ja STEA-rahoituksella olevia
sekä
• kokonaan STEA-rahoitteisia
10
12.6.2023 Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen

11. Hyvinvointialueille tehty 2-3/2023 kartoitus
• Tarkoitus selvittää, miten eri hyvinvointialueilla on suunniteltu järjestää
lain mukainen palvelu
• Ensisijaisesti kirjaamoiden kautta selvitettiin päiväkeskuspalvelun
vastuuhenkilö, jolle laitettiin sähköpostitse tiedustelu:
1. Miten olette suunnitelleet järjestävänne sosiaalihuoltolain 24 b
§:n mukaisen päiväkeskuspalvelun (omana tuotantona vai
kilpailutettuna)?
2. Jos olette jo päätyneet kilpailutukseen, onko tälle aikataulua?
• Vastauksia pyydettiin 21 hyvinvointialueelta
+ Helsingistä
11
12.6.2023 Lea Stenberg & Jenni-Emilia Ronkainen

12. Tulokset
• Oma tuotanto: 7 HVA
• Kilpailutus/ostopalvelu: 2 HVA
• Järjestöjen tuottama
STEA/ESR-rahoitteinen: 4 HVA
• Asia vielä selvityksessä: 9 HVA
12
12.6.2023 Lea Stenberg & Jenni-Emilia Ronkainen

13. PÄIVÄKESKUS
Sosiaalihuoltolain 24§
Lepo / ruoka /puhtaus
PÄIHDEPALVELUT /
AIKUISSOSIAALITYÖ
Järjestölähtöinen
KOHTAAMISPAIKKA
usein mukana
Lepo / ruoka /puhtaus
Sosiaaliohjaus
Palvelutarpeen arviointi
Mahdollinen asiakkuus
Laitoskuntoutus
Katko
Keskusteluapu
Päihteettömyystuki
Vertaistuki
Avoimet työmarkkinat
VISIO KUNTOUTUJAN POLUSTA
-> Inhimillisen kärsimyksen vähentyminen ja osallisuuden lisääntyminen
-> yhteiskunnan menojen pienentyminen
Sosiaalinen kuntoutus
Työllisyyspalvelut
Terveempi ja mielekkäämpi elämä
12.6.2023 Lea Stenberg & Jenni-Emilia Ronkainen

14. 14
12.6.2023 Lea Stenberg & Jenni-Emilia Ronkainen
KIITOS!
Lea Stenberg, projektipäällikkö
lea.stenberg@sininauha.fi
p. 044 2697980
Jenni-Emilia Ronkainen, suunnittelija
jenni-emilia.ronkainen@sininauha.fi
p. 044 4914333

16. Kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät toimijapolut
Päihdepäivät 11.5.2023
Sari Jurvansuu/Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
(MIPA 2.0)
11.5.2023 Tutkija Sari Jurvansuu/Päihde- ja 16

17. Etnografista tutkimusta kohtaamispaikoista
• Jalkauduimme v. 2020-21 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ylläpitämiin
kohtaamispaikkoihin ja päiväkeskuksiin
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 17
Haastattelimme 37
kävijää ja 8
työntekijää
Viisi erilaista kohtaamispaikkaa: päihde- ja
mielenterveyskuntoutujille ja aktiivisesti päihteitä käyttäville
suunnattuja sekä yksi naapuruston kohtaamispaikka
Havainnoimme
toimintaa 46 päivänä
Kolme ohjenuoraa, jotka hahmottuivat tärkeiksi kävijöiden ja toiminnan
järjestämisen näkökulmasta sekä suhteessa muihin paikallisiin toimijoihin ja
hyvinvointialueisiin

18. Vaali suhteita kanssakulkijoihin

19. Miten kävijät olivat tulleet toimintaan?
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 19
Yhteistyösuhteet päihdehuollon, sosiaalityön, rikosseuraamusalan, asumispalveluiden, muiden
järjestöjen, mielenterveys- ja somaattisen terveydenhoidon toimijoihin sekä maksutonta tekemistä tai
ruokaa tarjoaviin tahoihin avaavat kävijöille mahdollisia polkuja kohtaamispaikkoihin
Erilaiset kanssakulkijat (tuttavat, vertaiset, järjestöjen ja palvelujen työntekijät) tekevät
kohtaamispaikoista kävijöille saavutettavia
Tuen tarvitsijoiden tavoittamisessa tärkeitä ovat palveluohjauksen käytännöt ja eri sektoreiden välinen
tiedonkulku
Toimintaan kohdistuu usein mukaan tulon kynnystä korottavia ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Näitä
voidaan hälventää toiminnan sisältöjen ja periaatteiden tarkalla kuvauksella (vrt. esim. päihteettömyys).
Ylläpitävän järjestön toiminnoista tai muista
järjestöistä
Spontaanisti, oma tiedonhaku, tietty palvelutarve
Ohjatusti päihde-, mielenterveys-, sosiaali-
tai asumispalveluista
Tuttavien, sukulaisten, vertaisten suosituksesta
Työllistämistoimien tai yhdyskuntapalvelun
kautta

20. 11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 20
- Tuen tarvitsijoiden puoleen aktiivisesti kurottava ja saattava työote usein edellytys
kohtaamispaikan tarjoaman avun piiriin pääsylle:
eri tahojen organisoituminen yksilön tarpeiden ympärille
”Sosiaalihoitaja kysyi multa, että oonks mä valmis
kokeilemaan [kohtaamispaikkaa]. Mä sanoin, että mä
kokeilen mitä vaan. Hän sanoi, et mun ei tarvii tehdä
mitään, et ne soittaa täältä. Vielä samana iltana soitti
työntekijä, joka oli mulle hemmetin tunteellista. Joku
välittää sen verran, et soittaa jopa illalla! Ja sovittiin
tapaaminen tänne.”

21. Tue pientäkin toimijuutta ja luo
mahdollisuuksia tehdä hyvää

22. • Kävijyyden perustana yleensä inhimillisten perustarpeiden tyydytys: ruoka,
lämpö, turvallinen ympäristö, muiden seura
• Kävijöillä myös paljon toimijuutta ja toiveita vahvemmasta toimijuudesta
• Usein erilaisia toimijarooleja asiakkuuden eri vaiheissa: vapaaehtoinen,
vertainen, vertaisneuvoja, kokemusasiantuntija, talkoolainen, yhdistyksen
aktiivinen jäsen, tukityöllistetty, yhdyskuntapalvelun suorittaja, ryhmän ohjaaja
• Erityisesti kuntoutumisen ollessa pidemmällä pienikin tehtäviin liittyvä vastuu tai
taloudellinen korvaus olivat erittäin tärkeitä
• Auttamistyö ei asettunut vain muodollisiin rooleihin, tärkeää mahdollisuus
toimia muiden hyväksi: epävirallinen tukihenkilö, palvelun ”sisäänheittäjä”,
hengellinen rinnalla kulkija, mentori, aktiviteettien järjestäjä, talous- ja
palveluneuvoja, tuki kotoutumisessa, ruuan jakaja…
• Kohtaamispaikoissa voidaan tarjota hyvinkin pieniä matalan kynnyksen
vapaaehtoistoiminnan, osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja myös kävijöille,
joiden toimintakyky on alhainen
-> merkityksellisyyden tunne arkeen ja kävijyyteen
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 22

23. 11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 23
”Kyllä mä voisin olla täällä tukihenkilönä, että sinä mä
varmaan periaatteessa täällä olenkin, että tukihenkilönä
et toisillekin sitä tukee antaa vähän, vaikken minä nyt
ihan sitä työtä voi tehä. Mut jos jollakulla on kysyttävää,
niin kyl minäkin voin vastata siihen, et kun minä tunnen
kaikki Kelat ja sossut ja pankkiasiat, et voin auttaa
siinäkin.”

24. • Toisaalta kävijät arvostivat mahdollisuutta olla toimeton ja levätä turvalliseksi koetussa
yhteisössä, jossa yksinäisyys ja ahdistus lievittyvät, vaikka muu osallistuminen olisikin
vaikeaa.
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 24
• Muualla palvelujärjestelmässä odotetaan
usein aktiivisia toimia toipumisen tai
elämänmuutoksen edistämiseksi. Myös
yhteiskuntamme osallisuuspuhe keskittyy
aktivointiin ja kannustavuuteen. Nämä eivät
kuitenkaan välttämättä edusta sitä, mitä
tukipalveluilta toivotaan erilaisissa
elämäntilanteissa.
• Kohtaamispaikoissa voidaan huomioida se,
mikä merkitsee kävijöille heidän omassa
arjessaan ja kulloisessakin
elämäntilanteessaan arvokasta ja hyvää
elämää.
”Mä voin nukkua vaikka tunninkin
tuossa nojatuolissa, kun on tuttuja
ihmisiä ympärillä, vaikka kotona
kärsin univaikeuksista ja nukun
vaan 15 minuuttia yössä.”

25. Mahdollista käännekohtia

26. Millaisia muutoksia kohtaamispaikka oli tuonut kävijöiden elämään?
• Arkeen rutiineja ja päivärytmi: “se auttaa näissä nuppiasioissakin”
• Muutos päihteidenkäytössä, arjen tuki raittiuden ylläpitoon/kuntoutumiseen
• Palvelujen piiriin pääsy
• luottamus ja työntekijät kävijöiden “asianajajina”
-> julkiset palvelut kävijöille saavutettavammiksi
• kohtaamispaikka sote-palvelujen jalkautumisen
paikkana ja “resurssikeskuksena”
• Usein suurin käännekohta oli kohtaamispaikan toimintaan tulo, siirtymä
marginaalista kohti osallisuutta: kohtaamispaikat ”hengenpelastajana” ja
”ankkurina” yhteiskuntaan, josta on jatkuva vaara tippua ulkopuolelle.
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 26
”On paikka johon mennä, ja on
niin kuin aikataulu. Ja sitten on
sillee kuitenkin, ettei pääse ihan
tipahtaan yhteiskunnan tai
sivilisaation ulkopuolelle.”

27. Lopuksi
• Kohtaamispaikkojen ei koettu vastaavan niinkään tiettyyn palvelutarpeeseen,
vaan ne olivat paikkoja, joissa tulla vaikeuksineen inhimillisesti kohdatuksi.
• Kohtaamispaikat ovat tärkeä osa palvelupolkuja: julkisiin sote-palveluihin
ohjaajia ja julkisten palvelujen palveluohjaamisen paikkoja.
• Kävijöille ne ovat tärkeitä yhteisöllisiä ”turvapaikkoja” ja muutoksen,
toimijuuden ja osallisuuden mahdollistajia vaikeissa elämäntilanteissa ja
yhteiskunnan marginaaleissa.
• Kohtaamispaikkojen toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden huomiointi
hyvinvointialueille rakennettavissa palvelupoluissa on keskeistä myös
hyvinvointialueiden osallisuustyön tavoitteiden näkökulmasta.
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 27

28. Kiitos!
sari.jurvansuu@a-klinikka.fi
046 921 0804
Lue lisää MIPA 2.0 -tutkimusohjelmasta: https://a-
klinikkasaatio.fi/addiktiot/addiktiotutkimus/mipa/
11.5.2023 Jurvansuu, Kaskela & Tourunen 28

30. Matalan kynnyksen
kohtaamispaikkojen
kävijäprofiilit
Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke
Päihdepäivät 2023
Henrietta Grönlund, Joni Hokkanen ja Eero Rantala

31. Korona yhteiskunnan marginaaleissa – tutkimus- ja
kehittämishanke (ESR)
• Matalan kynnyksen kohtaamispaikat
yhteisöllisiä ja kaikille avoimia yhteisöllisiä
tiloja
• Tarjoavat apua ja vertaistukea erilaisiin
tarpeisiin, päihde- ja MT-ongelmista
kärsiville, omaisille, ikääntyneille
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
31

32. Aihe: Latenttien profiilien etsiminen
• Latentti profiilianalyysi matalan kynnyksen
paikkojen kävijöistä
• Profiilit muodostuvat aineiston piilevien
ominaisuuksien tilastollisen mallinnuksen
perusteella
• Tehokas menetelmä mm. oletusten
suhteen
• Päätavoite aitojen profiilien etsimisessä ja
niiden tulkitsemisessa
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
32

33. Aineisto
• Ilmoittautumisten ja verkostojen kautta
toteutettu yksilöaineiston keräys
hankalasti saavutettavasta
kohderyhmästä (hard to survey)
• Kerätty 9/2021 – 5/2022
• Lähes maanlaajuinen (-Ahvenanmaa)
• 71 toimipaikkaa
• 795 vastausta asiakkailta
• Suuralueet ja maakunnat
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
33

34. Aineisto - ikäjakauma
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
34

35. Aineisto - maakunnat
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
35
• Etelä-Karjala
• Etelä-Pohjanmaa
• Kanta-Häme
• Keski-Pohjanmaa
• Keski-Suomi
• Kymenlaakso
• Lappi
• Pirkanmaa
• Pohjois-Karjala
• Pohjois-Pohjanmaa
• Pohjois-Savo
• Päijät-Häme
• Satakunta
• Uusimaa
• Varsinais-Suomi

36. Yleistesti
• Osallisuudesta tunnistetaan 2 faktoria:
Toimijuus ja välittäminen
– Päihteiden käyttö korreloi negatiivisesti
toimijuuteen mutta ei välittämisen faktoriin.
– Ulkopuolisuus ja eristäytyneisyys käyttö
korreloi negatiivisesti molempiin, yksinäisyys
vain toimijuuteen
– Positiivinen MT ja itsearvioitu
elämäntyytyväisyys korreloi positiivisesti
molempiin
– Itseilmoitettu terveys vain toimijuuteen
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
36

37. Analyysi – patteri 2
37 Etunimi Sukunimi 12.6.2023
*kaikkia väittämiä ei voida käyttää profiilien mallintamiseen

38. Analyysi – latentit profiilit
38 Etunimi Sukunimi 12.6.2023

39. Analyysi – erot systemaattisia
• 1-luokka - satunnaiset kävijät
• 2-luokka – sosiaalinen tarve ilman
päihdeongelmia
• 3-luokka – avun ja sosiaalisuuden tarve
ilman päihdeongelmia
• 4-luokka – päihteiden käyttö sekä avun- ja
sosiaalinen tarve
• 5-luokka - päihteiden käyttö ja sosiaalinen
tarve ilman palveluiden käyttöä
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
39

40. Analyysi – erot systemaattisia
• Aineiston tuottama informaatio ei kasva 5
profiilin jälkeen
• Kaksijakoisuus päihteiden käytön suhteen
• Sosiaaliset tarpeet korostuvat
• Punainen eli 1-luokassa mitatut syyt
käydä kohtaamispaikoissa ovat vähäiset –
ei koettua tarvetta
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
40

41. Analyysi – ennustettu syntymävuosi ka.
• 1-luokka – 1967
• 2-luokka – 1969
• 3-luokka – 1962
• 4-luokka – 1971
• 5-luokka – 1976
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
41

42. Analyysi – palveluiden tarve -luokkaprofiilit
42 Etunimi Sukunimi 12.6.2023

43. Analyysi – palveluiden tarve -luokkaprofiilit
43 Etunimi Sukunimi 12.6.2023

44. Analyysi – palveluiden tarve -luokkaprofiilit
• Skaalattu 0-1 välille (%) – ero muodostuu
ilmoitetun palveluiden tarpeen suhteen
• erot pieniä tai eivät olennaisia
– Itseilmoitetussa terveydessä
– Itseilmoitetussa elämäntyytyväisyydessä
– Huono-osaisuuden kokemuksessa
• Ikä: nuoremmat kokevat tarvitsevansa
enemmän palveluita
– Luokka 1 ka. 1974
– Luokka 2. ka. 1968
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
44

45. Yhteenveto
• Aineistosta löytyy käymisen motivaation
perusteella 5 profiilia
• Palveluiden tarpeen suhteen 2
tarveluokkaa
• Tarve ja ongelmat kasautuvat nuorempiin
ikäluokkiin
• Päihde ja MT-palveluiden tarve
yhteydessä nuoremmilla
– Jäännöskovarianssin tarkastelussa yhteys
merkitsevä ja ei johdu sattumasta
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
45

46. Yhteenveto
• Tutkijat suosittavat jatkotutkimusta
aiheesta
• Kiitos osallistumisesta!
– Lisätietoja: joni.hokkanen@helsinki.fi
12.6.2023
Etunimi Sukunimi
46