Päihdepalvelujen muutosten seuranta koronaepidemian aikana: Havaintoja matalan kynnyksen päihdepalveluista pääkaupunkiseudulla. Inari Viskarin esitys Päihdepäivillä 11.11.2020

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Päihdepalveluiden muutosten seuranta koronaepidemian aikana
Havaintoja pääkaupunkiseudulta
Inari Viskari
11.11.2020
1

2. Tiedonkeruun toteutus
• THL:n Päihteet ja riippuvuudet –yksikkö
• Toteutuksessa mukana:
• kehittämispäällikkö Airi Partanen, erikoistutkija Kristiina Kuussaari, asiantuntija Inari Viskari,
erikoissuunnittelija Minna Kesänen, erikoissuunnittelija Anne Arponen
• Tietolähteet
 THL:n kysely: alkukartoitus viikolla 12 (pääosin sähköposti, puhelin ym.) sen jälkeen 1-2
kuukauden välein seuranta (webropol).
 Lisäksi hyödynnetään organisaatioiden verkkosivuja, ajankohtaisselvityksiä, julkaistuja
lehtiartikkeleita yms. Helsingin osalta myös Facebookin Päihdepalveluiden ilmoitustaulua ja
muuta sosiaalista mediaa.
• Tietojen hyödyntäminen:
 STM:n ja THL:n tekemät vaikutusarviot, kansalaisviestinnän kehittäminen
• Päihdepalveluiden muutosten seuranta koronapandemian aikana
• Neuvoja päihteiden käyttäjälle koronaepidemian aikana
 Tutkimuskäyttö: COVALC-tutkimus
26.10.2020Yhteenveto päihdepalvelujen seurannasta koronaepidemian aikana / 26.10.2020

3. Tiedonkeruu alkoi rajoitusten tultua voimaan
• Koronarajoitusten aikataulu
keväällä
• Seuranta alkoi viikolla 12
• Tavoite:
 tilannekuvaa siitä, miten eri puolilla Suomea
eri vaiheissa tehdään muutoksia eri tyyppisten
päihdepalveluiden toteuttamisessa, mm.
 päihdehuollon avohoito, opioidikorvaushoito
 ympärivuorokautinen laitoshoito
 terveysneuvontatoiminta
 matalankynnyksiset palvelut (asuminen,
päivätoiminta, ruoka-apu)
 Ympäristötyö
 asiakaskunnan näkökulma
 työntekijöiden näkökulma
 tartuntojen leviämisen ehkäisy ja hoito (mm.
tiedotus, sovitut toimintamallit)
 muita ajankohtaisia haasteita
26.10.2020Yhteenveto päihdepalvelujen seurannasta koronaepidemian aikana / 26.10.2020

4. Havaintoja pääkaupunkiseudulta
HS 17.3.2020
4.12.2020Etunimi Sukunimi 4
”Asiakaskuntaa harhailee siellä sun täällä kun ei ole
paikkoja missä olla.”

5. Toimintojen rajoitukset aiheuttivat
jonkin verranrauhattomuutta myös
ympäristössä
Lähtötilanne
Matalan kynnyksen palvelut, kuten
päivätoimintakeskukset ja muut
kohtaamispaikat suljettiin tai pidettiin auki
rajoitetusti.
Asiakkaisiin pidettiin yhteyttä puhelimitse ja
erilaisten sähköisten palveluiden kautta.
Joitakin kasvokkain tapahtuvia toimintamuotoja
pidettiin yllä rajoitetusti haavoittuvassa olevien
ihmisten auttamiseksi.
4.12.2020Inari Viskari 5

6. Haasteita ja huolenaiheita
• Kiinteitä paikkoja missä viettää aikaa päivisin ei ollut, joten moni
asunnoton vietti aikaansa ulkona, julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa.
• Kadulta tuli tietoa että ihmisiä ajetaan ulos julkisista tiloista takaisin
kadulle.
• Ihmiset ovat olleet väsyneitä, nälkäisiä ja normaalia huonommassa
kunnossa. Osan kohdalla hygienian hoito on ollut haasteellista
kadulla ollessa. Esim. nuorten kertoman mukaan he eivät
päässeet/mahtuneet yöaikana sisätiloihin lepäämään, vaan ovat
joutuneet yöpymään esim. yleisissä vessoissa, rautatieasemalla ja
kauppakeskuksissa.
4.12.2020Inari Viskari 6

7. Päiväkeskuksien muuttuneet käytännöt
• Esimerkki Sininauhasäätiöstä: henkilökunta päivysti arkisin
klo 9-15. Asiakkaille jaettiin puhtaita käyttövälineitä ja
ruokakasseja, lisäksi asiakkailla oli
peseytymismahdollisuus. Päiväkeskukseen sisälle pääsi vain
yksi henkilö kerrallaan.
• Turvavälejä pidettiin yllä. Ne henkilöt, jotka hakivat vain
ruoka-apua tai käyttövälineitä eivät päässeet sisälle vaan
nämä palvelut tapahtuivat ovensuulta.
4.12.2020Inari Viskari 7

8. Tilanne syksyllä 2020
• Päiväkeskukset ovat avoinna mutta rajoitetusti: kerrallaan asioivien
ihmisten määrää on rajoitettu: 10-20 henkilöä.
• Päiväkeskuksiin ei voi edelleenkään jäädä oleskelemaan.
• Asunto ensin – yksiköissä on yhä voimassa vierailurajoituksia. Asukas
voi kutsua vain yhden vieraan kerrallaan kylään.
• Lämpimän ruuan jakaminen jatkuu Helsingissä ainakin vuoden
loppuun.
4.12.2020Inari Viskari 8

9. Syksyn seurantakyselyn tilannekuva: arvio
päihdepalvelujen tarpeen merkittävästä muutoksesta
Helsingissä
4.12.2020Inari Viskari 9

10. Haasteet syksyllä 2020
• Talven tulo, sateet ja säiden kylmeneminen, ihmisiä voi jäädä
palveluiden ulkopuolelle, eikä ole tarpeeksi mahdollisuuksia
viettää aikaa sisätiloissa ja levähtää.
• Ihmisiä ajetaan pois julkisista tiloista.
• Asunto ensin yksiköissä on edelleen vierailurajoituksia.
• Huolta asumispalveluiden riittävyydestä.
• Matalan kynnyksen palveluiden ja ruoka-avun tarve kasvaa.
4.12.2020Inari Viskari 10

11. Koronaepidemian vaikutukset ympäristöön
pääkaupunkiseudulla
• Koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat lisänneet
päihteiden käytöstä johtuvia lieveilmiöitä: huumeruiskut
ympäristössä, näkyvä huumeiden käyttö, huumekauppa,
roskaaminen, yleinen levottomuus, järjestyshäiriöt, meteli
sekä omaisuusrikokset, erityisesti pyörävarkaudet, ovat
lisääntyneet julkisessa tilassa.
tarve uusille menetelmille ja
ympäristötyölle kasvaa.

12. Korona-ajan lieveilmiöitä
”Vaarallinen Vallila”

13. Hyviä käytäntöjä: ympäristötyö
Ympäristötyön avulla ennaltaehkäistään ja
vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia
lieveilmiöitä
• Ympäristötyöllä (käytetään myös termiä
naapurustotyö) tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä
ja menetelmiä, joiden avulla esimerkiksi asunto
ensin -periaatteella toimivat asumisyksiköt
integroidaan osaksi asuinaluetta. Työ pitää
sisällään mm. naapurien kohtaamisia,
viranomaisyhteistyötä, asuinalueen siisteyden ja
turvallisuuden ylläpitoa, asiakasohjausta,
yhteisöllisiä tapahtumia, avointa tiedottamista,
kaikille avoimia keskustelufoorumeita ja aktiivista
viestintää.
• Koronaepidemian aikana säännöllistä
ympäristötyötä jatkettu/aloitettu: mm.
Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos ja
Symppikset.
4.12.2020Inari Viskari 13
Kuva: SYMPPIS FACEBOOK

14. Hyvät käytännöt
• Aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoituksesta huolimatta päiväkeskuksissa on ollut mahdollista
peseytyä, saada mm. puhtaita vaatteita, palveluohjausta ja eväspusseja.
• Matalankynnyksen toimipisteistä on jalkauduttu kohtaamaan apua tarvitsevia ihmisiä.
• Haittoja vähentävät toimet lisääntyivät.
• Jalkautuva työ on jatkunut Helsingin kantakaupungin alueella. Toimintamuotoihin on kuulunut
palveluohjaus, eväspussien ja huumeiden käyttövälineiden jako sekä palveluihin saattaminen,
ohjaus ja neuvonta.
• Yhteistyö muiden toimijoiden ja kaupungin kanssa on tiivistynyt ja lisääntynyt poikkeustilanteen
aikana. Myös säännöllisiä tapaamisia ja palavereja eri toimijoiden kesken on ollut viikoittain.
• Päihde- ja asunnottomuustyötä tekevät toimijat ovat "puhaltaneet yhteen hiileen"
kriisitilanteessa ja etsineet yhteisiä toimintamalleja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.
• Tampereella päivätoimintakeskuksen aukioloaikoja lisättiin korona-aikana (8-20 arkisin, lisäksi
lauantaisin 8-15).
4.12.2020Inari Viskari 14

15. Onnistumisia Helsinki: jalkautuva työ tehostui, keväällä matalan kynnyksen
toimijat siirtyivät kaduille. Jalkautuvien verkostossa toimivat esimerkiksi
Helsingin kaupunki, A-klinikkasäätiö, Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos,
Tukikohta ry, Kipinä ry, VVA ry ja Vihreä keidas.
4.12.2020 Inari Viskari 15
Kuva: A-klinikkasäätiö
Kuva: Sininauhasäätiö

16. Hyviä käytäntöjä - Tampere
”Asiakkaat olisivat muuten olleet kadulla –
Tamperelainen toimintakeskus palkittiin,
koska ovet pysyivät auki koronasta
huolimatta.”
4.12.2020Inari Viskari 16

17. Turvallisuuden tunteen edistämisen
menetelmiä - mallia Norjasta?
• Lisää jalkautuvaa työtä: esim.
’hyvinvoinninvalvojia’ ja
’miljööterapeutteja’, jotka
liikkuvat ongelma-alueilla joka
päivä esim. klo 14-20
• Valvottu huumeiden käyttöhuone
• Nykyisten palveluiden
laajentaminen, aukioloajat klo 9-
22, myös viikonloppuisin
• Huumeita käyttävien ihmisille
mielekästä ja vastikkeellista työtä
• Palveluiden sijoittaminen
tasaisesti ympäri kaupunkia
4.12.2020 Inari Viskari 17
Foto: André Kjernsli/Vårt OSLO

18. KIITOS!
4.12.2020Inari Viskari 18
Lisätietoja:inari.viskari@thl.fi