Tukevatko tiedonhallinnan prosessit käytännön palveluiden tuottamista. Case Länsi-Pohjan Digiklinikka. Ossi Laukkanen, Mehiläinen. 31.10.2019. Sote -tiedonhallinnan kehittämisen seminaari.

1. TUKEVATKO TIEDONHALLINNAN
PROSESSIT KÄYTÄNNÖN
PALVELUIDEN TUOTTAMISTA
CASE LÄNSI-POHJAN DIGIKLINIKKA
31.10.2019

2. SISÄLTÖ
• Terveyspalveluiden digitalisaation ajurit
• Digiklinikka
• Palvelu pähkinänkuoressa
• Case Länsi-Pohja
• Tiedonhallinta
• Mikä toimii
• Missä on kehitettävää

3. TERVEYSPALVELUIDEN DIGITALISAATION AJURIT
Asioinnin ja
työntekemisen muutos
KustannuspaineSaatavuuspaine
• Aikaan ja paikkaan
sitomattoman palvelun
tarve
 Yleisen palvelukokemus-
odotuksen muutos
• Automatisoidut prosessit
ovat tehokkaita ja
tasalaatuisia
 Helpottaa ammattilaisen
työtä
 Parempi asiakaskokemus
• Perusterveysenhuollon
henkilöstövaje (vrt.
hallitusohjelman ”1000
uutta lääkäriä”)
• Mahdollinen 7 päivän
hoitotakuu ei onnistu ilman
digipalveluiden tukea
• Nyt 10 suurimman
kaupungin kohdalla
kiireettömän hoidon
saatavuus (T3) 10-50 päivää
• Perusterveydenhuollon
huono saatavuus lisää
kiireen tuntua
ammattilaisten työssä sekä
päivystyksen ja
erikoissairaanhoidon
käyttöä
 Luo haasteita rekrytointiin
 Nostaa kustannuksia

4. SUOMALAISET KÄYTTÄJÄT OVAT VASTAANOTTAVAISIA
• Lainsäädäntö, Kanta-arkisto ja reseptikeskus tuovat
joustavuutta prosesseihin digitaalisessa asioinnissa
• Suomessa lähes jokaisesta kodista löytyy internet ja
päätelaite, jolla palveluihin päästään käsiksi
• Suomalaiset omaksuvat myös digitaalisten
terveyspalveluiden käyttöä Euroopan vahvimmin
yhdessä Viron kanssa. Palveluiden taso,
käytettävyys ja ympäristö ajavat omaksumista.
Suomen terveysinfra on otollinen digitaalisten palveluiden kehittämiseen

5. DIGIKLINIKALLA APUA TERVEYSASIOIHIN,
PAIKASTA RIIPPUMATTA
Digiklinikka on saatavillasi 24/7
• Palvelu toimii päivystysperiaatteella, ajanvarausta ei tarvita.
• Lääkärimme päivystävät joka päivä klo 7-23, sairaanhoitajat klo 23-
7.
• Digitaalinen oirekyselymme auttaa hahmottamaan oirekuvasi. Voit
lähettää lääkärille myös vapaamuotoisen kysymyksen sekä
tarvittaessa kuvia.
• Lääkärimme vastaavat jopa minuuteissa.
• Voit myös lähettää erikseen uusintapyynnön resepteistäsi.
• Veloitamme käynnistä vain jos ratkaisemme tarpeen.
• Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Digiklinikan NPS 2018
(nettosuositteluindeksi)
82

6. Digiklinikalla autetaan jo 13 000 asiakasta / kuukausi
Digiklinikan suosio ja käyttö kasvaa
nopeasti ja tasaisesti!
70% käyttäjistä on
työterveysasiakkaita
5% käyttäjistä on kunta-asiakkaita
Loput omalla rahalla maksavia
käyttäjiä

7. DIGIKLINIKKA – CASE LÄNSI-POHJA
• Digiklinikka-palvelu aloitettiin Länsi-Pohjan
kunnille huhtikuussa 2019
• Palvelu mahdollistetaan Kemissä, Keminmaalla ja
Torniossa asuville OmaMehiläisen kautta
postinumeroiden perusteella. Käyttöönotosta ei
aiheutunut kunnille kustannuksia. Mehiläisen
keskitetty etälääkäriyksikkö tuottaa palvelun joka päivä
klo 7-23. Tilaaja maksaa vain ratkaistuista
etävastaanotoista.
• Potilaskertomusmerkinnät tehdään Mehiläisen
potilastietojärjestelmään ja siirretään
ostopalveluvaltuutuksen nojalla Kannan kautta
järjestäjän potilasrekisteriin.
• Lääkärin kirjaukset ovat käytettävissä Länsi-Pohjassa
Kanta-arkiston kautta.

8. DIGIKLINIKKA ON YHTEISTYÖN ALUSTA
Osta
palveluna
Hyödynnä
alustaa
Toimitaan
yhdessä
• Mehiläinen tuottaa
yleislääkäritasoisen
vastaanottopalvelun
• Laskutamme per
ratkaistu
potilaskohtaaminen
• Palvelu aktivoidaan
OmaMehiläiseen
sovituille
postinumeroalueille
• Ei käyttöönottoprojektia
• Palvelualusta
integroidaan osaksi
tilaajan omaa sähköisen
asioinnin kanavaa
• Mehiläinen tuottaa
yleislääkäritasoisen
vastaanottopalvelun
• Tilaajan sairaanhoitajille
annetaan oikeus
palvelualustan käyttöön
• Palvelualusta
integroidaan osaksi
tilaajan omaa sähköisen
asioinnin kanavaa
• Tilaaja voi muodostaa
omat prosessit
palvelualustalle ja
resursoida tuotannon
• Mehiläinen voi edelleen
tuottaa
yleislääkäripalvelun

9. Mikä toimii
• Kansallinen infra mahdollistaa perusasiat:
1. luotettavan asiakkaan tunnistamisen (operaattorit)
2. Luotettavan osoitteen (VRK ja operaattorit)
3. Kuntakoodit  mahdollisuus mapata osoitteet
4. Toiseen potilasrekisteriin kirjoittamisen osittain (osva)
5. E-reseptit (reseptikeskus)
6. Tietojen katselun ammattilaiskohtaisesti (Kanta-arkisto)
• Mahdollisuus luoda yhteistyötä toimijoiden kesken ensilinjan palveluissa
Missä on kehitettävää
• Kansallinen infra ei mahdollista tehokasta hoitoketjua:
1. Ostopalveluvaltuutuksen toimiminen ilman aktiivista
palvelutapahtumaa (noin 35% Länsi-Pohjassa)  rekisteriin
kirjoittaminen epäonnistuu
2. Keskitetyt tutkimusmääräykset ja lähetteet puuttuvat
3. Viiveetön tiedonjako rajapinnan kautta ei toteudu (Kanta-
arkisto)
• Prosessien epäsuhta toimijoiden kesken
• Keskitetty hoitoketjujen rakenne puuttuu
• Keskitetty potilastietojärjestelmä?
TIEDON HALLINTA

10. Lataa OmaMehiläinen-sovellus
KIITOS!
OSSI LAUKKANEN
JOHTAJA, SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA