Oppiminen: Digitaalisen sukupolven haasteet
•Download as PPT, PDF•
3 likes•632 views
Esitys avoimien yliopistojen neuvottelupäivillä 1.10.2009. Harto Pönkä, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto.
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Oppiminen: Digitaalisen sukupolven haasteet
Similar to Oppiminen: Digitaalisen sukupolven haasteet (20)
More from Harto Pönkä
More from Harto Pönkä (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (8)
Oppiminen: Digitaalisen sukupolven haasteet
- 1. Oppiminen: Digitaalisen sukupolven haasteet Harto Pönkä, 01.10.2009
- 2. 66% EU:n 16-24-vuotiaista käy netissä joka päivä. Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI
- 3. Yli 300 milj. käyttäjää. Yli 150 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 65 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Yli 40 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (29.9.2009)
- 4. Kuva: http:// xkcd.com/256/ Aktiivisuus on siirtynyt verkkoon. Nuoret toimivat sosiaalisen median yhteisöissä.
- 5. Kuva: Vizster, 2009 Ihmiset verkostoituvat. Sosiaalisia verkostoja hyödynnetään kaikilla elämänalueilla.
- 6. Maailma pienenee, mutta merkityksellinen oppimisympäristö kasvaa.
- 7. Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Avoimuus ja tiedon jakaminen ovat ennakkoehtoja. Koulutuksen on mukauduttava uuteen tilanteeseen.
- 8. Suurin osa käyttäjien luomasta sisällöstä on jaettua tietoa . Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1006914
- 9. Kirjojen sijasta tietoa haetaan Wikipediasta ja muualta netistä.
- 10. Virtuaalimaailmat tarjoavat vaihtoehtoisen maailman – myös opetukseen. Kuva: http://www.flickr.com/photos/garyhayes/
- 11. ” Haluan ilmentää intellektuaalisuuttani yksilöllisesti.”
- 12. Aina verkossa. Teknologia lisää todellisuutta.
- 13. Uusia välineitä halutaan käyttää opiskelussa Kuva: Matt Hamm
- 16. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
- 17. Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat.
- 18. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Lisäksi tarvitaan taitoa säädellä toimintaa ja ylläpitää motivaatiota – sekä yksilön että ryhmän tasolla.
- 19. Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.
- 20. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
- 21. Mitä haasteita ns. digitaalinen sukupolvi asettaa koulutukselle ja miten niihin voitaisiin vastata? Ryhmätyöskentelyn kysymys
- 22. Harto Pönkä harto.ponka ät oulu.fi hponka ät gmail.com http :// harto.wordpress.com/
Editor's Notes
- Digitaalisen, sosiaalisen, virtuaalisen sukupolven haasteet?
- Aluksi vähän lukuja. Kyseessä Euroopan komission digitaalisen kilpailukyvyn raportti 4.8.2009. Nuoretko ovat passiivisia?
- Sanoiko joku, ettei sosiaalisella medialle ole merkitystä? Eihän se ole totta!
- Esim. Piraattipuolue pitää kokouksensa IRC:n välityksellä. Yhdistyslakia muutetaan nuorten pasiivisuuden ja yhteiskunnasta vieraantumisen takia. Kuitenkin netissä ollaan todella aktiivisia. Sähköinen sosiaalisuus, pikaviestimet, kännykät tekstareineen, irc, galtsu, yhteisöpalvelut: Facebook, MySpace jne.
- Formaali ja informaali oppiminen. Twitter on nyt nopeiten kasvava sosiaalisen median palvelu. Twitter on ns. maailman nopein ja tehokkain uutispalvelu.
- Tätä perinteiset toimijat vieroksuvat, mutta tähän on pakko mennä myös mukaan – jos halutaan vastata nuorten toiveisiin. Se on ennakkoehto, joka pitää hyväksyä: nuoret ovat kyllä avoimia ja puhuvat verkosta meidänkin toiminnastamme, vaikka me emme tekisi sitä. Avoimuus vaatii näkökulman muutosta: ovet ja ikkunat auki, ei suojata ja salata, vaan jaetaan omastamme. Annetaan muidenkin kuulla, mitä me osaamme – lopulta siitä on hyötyä: meidät tunnetaan, olemme kiinnostavia, osallistumme keskusteluun JA saamme rutkasti enemmän verkosta kuin ikinä itse annamme.
- Käyttäjät jakaantuvat sisällön tuottajiin ja kuluttajiin. Tuottaminen lisääntyy jatkuvasti. Suurin osa on sosiaalisissa verkostoissa tapahtuvaa keskustelua ja jaettua tietoa.
- Wikipedia on paras esimerkki WIKISTÄ: käyttäjien yhdessä tuottamaa verkkosisältöä, joka täydentyy ja korjaa jatkuvasti itse itseään. Mikään tietosanakirja ei pysty siihen. Massat pystyvät – sopivilla välineillä. Kuvassa Wikipedian tieteelliseen toimintaan keskittyvät alueet. Kuten näkyy, toiminta on aktiivista. Wikipedia on esimerkki siitä, miten tiedonhakeminen on siirtynyt kirjojen käytöstä verkkoon. Opetuksessa on haaste vähentää kirjojen käyttöä, tilalle esim. yhteisöllistä tiedonrakentelua, tiedon hakemista verkosta ja oppimateriaalien tuottamista opiskelijoiden voimin – vaikkapa sitten omassa wikissä. Toisaalta on muistettava medialukutaito, lähdekriittisyys ja kriittisyys muutenkin.
- Tätäkö on tulevaisuuden opetus? Ei pelkästään, mutta myös tätä. Yksi uusi virtuaalinen ympäristö ovat virtuaalimaailmat kuten Second Life. Maailmassa on oma rahayksikkö, jolla voi ostaa lähes mitä tahansa. Käyttäjiä on tähän mennessä rekisteröitynyt 15-20 miljoonaa. Second Lifea on jo pitkään käytetty myös etäopiskelun välineenä. Suomessa monet lienevät kuulleet Edu Finlandin saaresta. Tässä kuvassa on menossa luento. Opiskelijat ovat läsnä omilla avatareillaan – eli selvemmin ja konkreettisemmin kuin esim. blogeissa, wikeissä jne. Samalle luennolle voi osallistua yhtä hyvin myös reaalimaailmassa. Ongelmaksi on esitetty mm. sitä, miten voidaan valvoa, että opiskelijat ovat verkossa omina itsenään. Toisaalta varsinkin aluksi uusi väline on aina motivoiva, mutta pitemmän ajan kokemuksia ei vielä ole kertynyt runsaasti.
- Kuten edellisestä kuvasta tuli esille, opiskelijoita motivoi se, että he pääsevät ilmaisemaan itseään yksilöllisesti. Esimerkiksi lukiolaistytöt olivat kommentoineet erästä web-pohjaista mindmap-ohjelmaa, että ”ihan kiva, mutta se on ruma”. Yksi piirre sosiaalistakin mediaa on tuunaaminen – muuttaminen omanlaiseksi. Tämä tulee esille esimerkiksi blogien opetuskäytössä – aina pitää näyttää, miten ulkoasua voidaan muuttaa. Yleisesti ottaen: tekniikka ei riitä, sen pitää olla myös kivaa. Vähän sama kysymys, että pitääkö koulussa viihtyä.
- Mobiilisti verkossa aina ja kaikkialla? Informaali: Esimerkkejä: keskustelujen ja mikroblogien käyttö seminaarien ja luentojen aikana. Saadaan useampia osallistumaan, aivot hyrräämään. Toinen esimerkki: 6th sense – miltä tuntuisi esimerkiksi se, että saisit kännykkääsi tietoja Wikipediasta aina kulloisestakin ympäristöstäsi. Formaali: Mobiilin oppimisen ratkaisut ihan oikeasti poistavat koulun seinät. Esimerkkeinä vaikkapa mobiililuontopolku: mobiiliteknologian avulla tehtiin ryhmätöitä luonnossa – väline oli keskeinen oppimisen mahdollistaja. Todellisuus lisääntyy, teknologia mahdollistaa ja laittaa liikkeelle oppimisen prosesseja.
- Kun uusien välineiden ja teknologioiden käyttö yleistyy, niitä halutaan käyttää yhä enemmän myös opiskelussa. Itse kuulin juuri kollegalta opiskelijasta, joka ihmetteli, miksei kasvatustieteiden tiedekunnassa ole e-oppimiskeskusta, josta saisi nettiympäristöjä opiskelukäyttöön. Toisaalta OPM ja OPH ovat huolestuneita opettajien TVT-käyttötaitojen puutteesta. Enää ei riitä Optiman tai Moodlen käyttö – saati videotykin. Uusilla teknologioilla voidaan tehostaa oppimista, joten sen käyttöönotto on perusteltua.
- Maailma ympärillä muuttuu, eikä vain teknologian vaikutuksesta. Näihin haasteisiin, esim. asiantuntijuuden kehittämiseen, tietointensiiviseen työhön ja yhteistyön tekemistä voidaan vastata samojen taitojen opettamisella, mitä äsken käytiin läpi.
- Kokonaisuutena kyse on siitä, että sekä opettajilta että opiskelijoilta vaaditaan uusia taitoja. Taitoja toimia uudenlaisissa ympäristöissä ja käyttää teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksen ja oppimisen tukena. Taitoja toimia verkostoissa, ryhmissä ja yhteisöissä. Netikettiä. Taitoja toimia avoimesti ja jakaa tietoa hallitusti. Toisaalta tietoa mikä on hyväksyttyä ja laillista, mikä ei. Taitoa rakentaa ja hallita verkkoidentiteettiään. Oppimisen ja itsesäätelyn taitoja. Esim. hallita kompleksisia tilanteita ja omaa ajankäyttöään, taitoa toimia strategisesti.
- Tärkeimpiä taitoja ovat oppimisen taidot, varsinkin yhteisöllisen oppimisen taidot, sillä kukaan ei enää jatkossa menesty yksin – poikkeuksia lukuunottamatta. On väitetty, että verkossa on mm. joukkoälyä, monipäistä yhteistyötä ja verkkovoimaa, mutta oppimistutkijan silmin... Tämä on viime vuosien oppimistutkimuksen tuottamaa tietoa (ymmärtävä oppiminen, asiantuntijuuden tutkimus), esim. Scardamalia ja Bereiter (yhteisöllinen tiedonrakentelu) Yhdysvalloissa ja Suomessa mm. Sanna Järvelän Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusryhmä sekä Kai Hakkarainen (tutkiva oppiminen).
- Yhdessä voidaan rakentaa ja kehitellä uutta tietoa. Tiedon jakamisessa on kyse myös omien ajatusten ulkoistamisesta, jolloin ne ymmärretään myös itse paremmin kun ne pitää ilmaista käsitteellisesti.
- Keskeistä yhteisöllisessä toiminnassa on yhteinen tavoite tai ongelma. On tärkeää, miten ryhmä tai yhteisö säätelee omaa toimintaansa tehokkaasti.
- Yleensä ryhmä ei pysty pääsemään tavoitteeseen ilman johtajaa tai ohjaajaa – siis opettajaa tai tuutoria. Verkkoyhteisöjä ei suotta syytetä tehottomuudesta – jos yhteistä tavoitetta ei ole tai siihen ei pyritä määrätietoisesti, niin sitä ei varmasti saavuteta. Näihin ongelmiin törmätään jo nyt verkkokursseilla.
- Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset. Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa. Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.
- Ryhmätyön kysymys. Tavoitteena on löytää esim. viisi tärkeintä koulutukseen kohdistuvaa haastetta/vaatimusta ja vastauksia niihin. Ryhmätyöskentely: Sihteerin valinta, kuka vain, kirjaa tuloksia ja esittää tulokset lopuksi muille Crowdsourcing haasteista post it –lappujen avullla, osallistujien samalla kertoen omaa kontekstiaan Laput taululle niin että samoihin teemoihin liittyvät laput ovat lähekkäin Mitä teemoja nousee esiin? Miten haasteisiin (teemoittain) voitaisiin vastata? Tarvittaessa vielä toinen post it –kierros (eri väriset laput erotukseksi haasteista) Yhteenveto, keskustelua