Työterveyden dosentti Helena Mirandan Helsingin kaupungin Työterveyskeskuksesta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Työterveyden dosentti Helena Mirandan Helsingin kaupungin Työterveyskeskuksesta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Erikoistutkija Markku Laadun esitys "Seurantatutkimus sosiaalitoimen ja Kelan palveluyhteistyöstä Vantaalla" 27.2.2014 pidetystä tiedotustilaisuudesta, jonka aiheena oli toimeentulotuen siirto Kelaan.
Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Apulaisylilääkäri Katinka Tuiskun, HUS/HYKS työkyvyntutkimuspoliklinikalta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Erikoistutkija Markku Laadun esitys "Seurantatutkimus sosiaalitoimen ja Kelan palveluyhteistyöstä Vantaalla" 27.2.2014 pidetystä tiedotustilaisuudesta, jonka aiheena oli toimeentulotuen siirto Kelaan.
Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Apulaisylilääkäri Katinka Tuiskun, HUS/HYKS työkyvyntutkimuspoliklinikalta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Koskenvuo K, Mattila K, Koskenvuo M. Masennuksen koettu kuntoutustarve väestössä. Health and Social Support (HeSSup) -tutkimuksen tuloksia. Työpapereita 104, Kela 2016. Julkaisun osoite: http://hdl.handle.net/10138/166662.
Olli Sovijärvi - Itseohjautuvan Terveyden Seuranta 2024Olli Sovijärvi
Esitykseni Ennakoivan itsehoidon visio 2030 tapahtumasta, jonka järesti Yhdistävän lääketieteen RY 21.5.2024. Puhuin Sirpa Pietikäisen avauspuheenvuoron jälkeen itseohjautuvasta terveyden seurannasta.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 24.11.2016
Koululaisten tule-ongelmat
Asiantuntijana liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo Tampereen Urheilulääkäriasemalta
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. 1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava
2. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat korostuvat nyky-yhteiskunnassa
3. Hyvinvointiosaaminen on Suomelle suuri mahdollisuus
Kolme pääviestiä
3. Instrumentalistinen puhe ja deprivaatio-
ongelmat dominoivat keskustelua
Talous
(talous- ja eurokriisi,
budjettivaje, kasvu,
tuottavuus,kilpailukyky)
Hyvinvointivaltio
(velkakriisi, budjettileik-
kaukset, palvelurakenne,
sosiaaliturva, tasa-arvo)
Mukaellen: Habermas (1987, Vol. 2)
Arkielämän hyvinvointi??
(hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)
4. Toimeentulo-ongelmia, %/väestöstä, OECD 2008
0
5
10
15
20
25
30
35
Population having strong difficulties to make ends meet Population having difficulties to make ends meet
Source: OECD How’s life? (2011)
5. RESURSSIT JA
TOIMINTAMAH-
DOLLISUUDET
- Tulot & varallisuus
- Osaaminen & taidot
- Fyysinen & henki-
nen terveys
- Sosiaalinen pääoma
- Informaatio
- Aika
- Poliittinen valta
- Luonnonvarat
MASLOWIN TARPEET
- Itsensä toteuttaminen
- Itsekunnioitus ja
sosiaalinen arvostus
- Lähimmäisen rakkaus
ja yhteisöllisyys
- Turvallisuus
- Fysiologiset tarpeet
ARJEN AKTI-
VITEETIT JA
ROOLIT
- Työntekijä
- Kuluttaja
- Perheen jäsen
- Sukulainen
- Ystävä
- Harrastaja
- Kansalainen
SUBJEKTIIVINEN
HYVINVOINTI
ELINYMPÄRISTÖ
- Luonnonympäristö
- Infrastruktuuri
- Teknologiat
- Organisaatiot
- Väestörakenne
- Kulttuuri (arvot &
normit, aktiviteetit)
- Instituutiot (lait
& sääntely)
- Politiikka
- Talous
- Työmarkkinat
- Media
KOHERENSSIN TUNNE
- Ymmärrettävyys
- Hallittavuus
- Merkityksellisyys
• Korkeampi päämäärä
• Muiden palveleminen
• Flow aktivitetit
Arjen valintojen
vaikutukset
Palaute tarpeiden
tyydytyksestä
Palaute onnelli-
suudesta
Palaute onnelli-
suudesta
Palaute tarpeiden
tyydytyksestä
Arjen valintojen
vaikutukset
Lähde: Hämäläinen (2014), kirjassa Well-Being and beyond:
Broadening the public and policy discourse (Edward Elgar ).
Hyvinvoinnilla on monenlaisia tekijöitä
6. Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan
Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet:
• Resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja
osaaminen)
• Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta)
• Kulttuurinormit ovat vapautuneet ja sääntelyä on purettu
• Markkinoiden tarjonta on kasvanut
• Yhteiskunnan ja arkielämän epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet
• Ihmisten ja tuotantopanosten liikkuvuus on kasvanut
Mitä tästä on seurannut?
• päätöksenteko-ongelmat kasvaneet (kasvanut valinnanvara, epävarmuus,
monimutkaisuus, infoähky, valintojen ulkoisvaikutukset, ohjaavien normien puute)
• Kiire on lisääntynyt (aikaa edelleen 24/7)
• Individualismi ja itsekkyys ovat korostuneet (normittomuus)
• Lyhytjänteisyys on korostunut (välitön tarpeen tyydytys, tehdään asioita ”viime
tingassa”)
• Lojaliteetti koetuksella sosiaalisissa suhteissa (Hirschmanin ’Exit, Voice & Loyalty’)
12. Mielenterveys on globaali ongelma
Lähde: Maureen O’Hara
12
• The prevalence of mental disorders hovers at around
15% of the world’s population, 28% of US adult
population and rises to 40% when stress-related
disorder are included (WHO 2014 report).
• In a study commissioned by the World Economic Forum
(Davos 2014), mental disorders emerged as the
single largest health cost with global projections
increasing to $6 trillion annually by 2030, more than
diabetes, cancer, and pulmonary diseases combined.
14. Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on
kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia
Yksittäisiin arjen valintoihin liittyy pieniä sivuvaikutuksia,
joihin ei yleensä kiinnitetä huomiota, mutta jotka
kumuloituvat helposti isoiksi ongelmiksi:
• ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samanlaisia valintoja
tai käyttäytymismalleja, tai
• suurissa joukoissa, kun monet ihmiset tekevät
samanlaisia valintoja
16. Esimerkkejä kumuloituvista ongelmista
• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta ylipaino ja
siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)
• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö riippuvuudet,
sairaudet ja kuolleisuus
• Ylikulutus ylivelkaantuminen
• Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin läheissuhteet
ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat
lisääntyvät
• Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus, väestön
vanheneminen
• Matkailun ja yksityisautoilun lisääntyminen ruuhkat,
ympäristöongelmien kasvu
• Matalahiilihydraattinen ruokavalio globaali ruokapula
17. Johtopäätökset
17
• Uusista haasteista huolimatta Suomi on hyvinvoinnin perustekijöiden, koetun tason ja
osaamisen osalta monelta osin maailman huippua.
• Henkinen ja koettu hyvinvointi tulisi integroida suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja
-keskustelun keskiöön, materiaalisen hyvinvoinnin oheen.
• Suomen kannattaisi pyrkiä kokonaisvaltaisen hyvinvointiosaamisen edelläkävijäksi
maailmassa. Siitä voisi tulla Suomen uusi kilpailuetu.
• Maailmanluokan hyvinvointiosaaminen olisi kestävän kehityksen monikärkiohjus:
1. Se auttaisi ihmisiä tekemään pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta fiksumpia päätöksiä
arjessaan.
2. Se auttaisi julkishallintoa kohdentamaan niukkoja resurssejaan paremmin.
3. Se auttaisi yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, joissa on kilpailijoita
enemmän lisäarvoa ja joille on laajat kansainväliset markkinat.
4. Se auttaisi yrityksiä ja julkishallintoa kehittämään parempia elinympäristöjä.
5. Hyvinvoinnin edelläkävijyyteen perustuva innovaatiotoiminta sekä hyvät elinympäristöt
houkuttelisivat ulkomaisia sijoituksia ja asiantuntijoita.
6. Se mahdollistaisi sellaisten kannustimien kehittämisen, jotka houkuttelevat ihmiset
siirtymään kestävämpiin elintapoihin.