Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Koulutus kirkon varhaiskasvatuksen työntekijöille. Tarkoituksena ottaa haltuun sosiaalisen median käytetyimpiä työkaluja ja tutustua mediakasvatuksen verkosta löytyviin välineisiin.
Pispan koulun vanhempainyhdistyksen vanhempainilta otsikolla
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
12.2.2014 klo 18.00 - 19.30 Pispalan koulun juhlasalissa.
Pauliina Mäkelä, "sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs" tulee illan alustajaksi. Kannustava ja innostava puheenvuoro sekä ratkaisukeskeinen keskustelu osallistujien kesken sisältää mm. tietoa lasten ja nuorten netin käytöstä sekä netin monista myönteisistä mahdollisuuksista. Illassa käsitellään myös nettikiusaamista ja mm. WhatsApp-palvelua sekä kodin että koulun kannalta. Mukaan voi ottaa oman koululaisensakin. Tarkoitus on keskustella netin myönteistä puolista, kun aiemmin syksyllä on jo käsitelty netin vaaroja ja ikäviä puolia.
Pauliina Mäkelä on perustanut sosiaalisen median koulutusyrityksen Kinda Oy:n.
Hän on kirjoittanut Metropolian kulttuurin ja luovan alan 26.2.2013 julkaisemassa "Somepentujen käsikirja - rekrytointi- ja selviytymisvinkkejä sosiaalisen median sokkeloihin "-mikrokirjassa otsikolla "Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä". Lisätietoa ja aineistoja http://kinda.purot.net/.
Buffetti ennen tilaisuuden alkua auki klo 17.30 - 18.00.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Marjukka Laine, FT, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Lassi Köppä, hankepäällikkö, Väestöliitto ry.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Koulutus kirkon varhaiskasvatuksen työntekijöille. Tarkoituksena ottaa haltuun sosiaalisen median käytetyimpiä työkaluja ja tutustua mediakasvatuksen verkosta löytyviin välineisiin.
Pispan koulun vanhempainyhdistyksen vanhempainilta otsikolla
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
12.2.2014 klo 18.00 - 19.30 Pispalan koulun juhlasalissa.
Pauliina Mäkelä, "sosiaalisen median kiltteyden lähettiläs" tulee illan alustajaksi. Kannustava ja innostava puheenvuoro sekä ratkaisukeskeinen keskustelu osallistujien kesken sisältää mm. tietoa lasten ja nuorten netin käytöstä sekä netin monista myönteisistä mahdollisuuksista. Illassa käsitellään myös nettikiusaamista ja mm. WhatsApp-palvelua sekä kodin että koulun kannalta. Mukaan voi ottaa oman koululaisensakin. Tarkoitus on keskustella netin myönteistä puolista, kun aiemmin syksyllä on jo käsitelty netin vaaroja ja ikäviä puolia.
Pauliina Mäkelä on perustanut sosiaalisen median koulutusyrityksen Kinda Oy:n.
Hän on kirjoittanut Metropolian kulttuurin ja luovan alan 26.2.2013 julkaisemassa "Somepentujen käsikirja - rekrytointi- ja selviytymisvinkkejä sosiaalisen median sokkeloihin "-mikrokirjassa otsikolla "Verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä". Lisätietoa ja aineistoja http://kinda.purot.net/.
Buffetti ennen tilaisuuden alkua auki klo 17.30 - 18.00.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Marjukka Laine, FT, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Lassi Köppä, hankepäällikkö, Väestöliitto ry.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto Puimalatyöskentely: Lapsivaikutusten arviointi, muistiinpanot.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
Lasten, nuorten ja perheiden voimavarojen ja tuen tarpeen arviointi laajoissa...THL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Terhi Seppälä
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Tutkimustulosten esittelyä, suositukset, tutkija Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto - Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaTomi Kiilakoski
Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa Oulussa 9.10.2014. Kirjoitus perustuu marraskuussa 2014 julkaistavaan kirjaan Koulu on enemmän (Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155).
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Lapsen ja nuoren osallisuus
20.3.20172 Kati Honkanen
Lasten osallisuus
on riippuvainen
siitä, millaisia
toimijoita lasten
ajatellaan olevan
(ihmis- ja
lapsikäsitys).
Käsitämmekö
lapset aktiivisina
oikeuksien
haltijoina?
Osallisuusarjessa
Acting & Participation
Valtaisuus: vaikutusmahdollisuudet
Toimijuus: toimintamahdollisuudet
Osallisuus: lasta kuullaan
Belonging
Sosiaalinen osallisuus:
kuuluminen ja jäsenyys
päiväkoti/kouluyhteisössä, huolenpito
Kuvio mukaillen Allardt 1976; Puroila ym. 2012; Raivio & Karjalainen 2014
3. Kohti uudenlaista osallisuuden kulttuuria
Kati Honkanen
Katkelma Elina Weckströmin Tutkimusjuttuja-kirjoituksesta lapsinäkökulma-blogissa
https://lapsinakokulma.wordpress.com/2016/10/20/tutkimusjuttuja/
Tarkoituksenani on saada lapset kanssatutkijoikseni tuottamaan tutkimusaineistoa. Ajattelen, että lasten
kokemuksilla päiväkodin arjesta on tärkeä merkitys, kun tutkin lasten mahdollisuutta osallistua päiväkodin
toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Kysyn lapsilta, kenellä heidän mielestään on tietoa päiväkodin elämästä. ”Aikuisilla”, vastaa Joona samantien.
Kysyn, olisiko muilla tietoa. ”Sulla”, sanoo Väinö. Näin on – minä ja aikuiset tiedämme aika paljon, mutta
emme kaikkea. Kysyn, vieläkö olisi muita, jotka tietävät päiväkodin elämästä. ”Vanhemmat”, sanoo Salla
ilahtuneena omasta nokkeluudestaan. Juttelemme hetken lasten näkemyksistä. Tietävätkö vanhemmat
tosiaan? Veera osaa jäsentää asiaa niin, että vanhemmat tietävät sen, mitä heille kerrotaan. He eivät ole
päiväkodissa. Jatkamme siis pohdintoja.
Ohjaan keskustelua ja kysyn, olisiko päiväkodissa vielä joku, joka elää tätä päiväkodin elämää ihan joka
päivä. ”No, me lapset”, oivaltaa Valtteri. Kysyn, onko heillä tietoa päiväkodin arjesta? ”Joo”, kaikki vastaavat
yhteen ääneen silmät kirkkaina. Kerron olevani samaa mieltä. Minunkin mielestäni he tietävät erinomaisesti
päiväkodin elämästä. Niin paljon, että minä tarvitsisin heidän apuaan tutkimuksen tekemisessä. Minulla on
heti yksitoista innostunutta tutkimuskaveria.
Lapsilähtöisen toimintakulttuurin luominen on haastavaa, sillä aikuisen ja lapsen välillä
on aina hierarkkinen suhde. Lapset eivät myöskään ole aina tottuneita siihen, että heidän
näkökulmansa otetaan vakavasti aikuislähtöisessä yhteiskunnassa.
4. Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja –
mitä tietoa käytämme toiminnan suunnittelussa
ja lapsivaikutusten arvioinnissa?
20.3.20174 Kati Honkanen
• Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (erityisesti
ryhmätasolla)
• Lapset ja nuoret voivat joka päivä tuottaa tietoa ja kertoa eri tavoin
näkemyksistään ja mielipiteissään omissa ympäristöissään
• Esim. yhteistyössä päivähoidon/koulun henkilöstö ja lapset voivat tuottaa
lapsinäkökulmaista tietoa toiminnan suunnittelemiseksi tai päätöksenteon
tueksi.
• Edustuksellinen osallistuminen
• Esim. lapsiparlamentti, nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta,
asiakasraadit jne.
5. 20.3.20175 Kati Honkanen
• Kokemusasiantuntijuus
• Esim. Lastensuojelun, mielenterveys- tai vammaispalvelun
kokemusasiantuntijat erilaisissa asiantuntijaryhmissä
• Lasten tuottama ja lapsilta kerätty tieto
• Kyselyt (esim. kouluterveyskysely) ja lasten kanssa tuotettu tutkimustieto
• ”epäviralliset” kanavat, esim. some
• Lasten vanhempien tuottama tieto
• Tutkimustieto, jossa vanhemmat informantteina
• Keskustelufoorumit, mielipide- ja blogikirjoitukset
• Lasten kanssa työskentelevien aikuisten tuottama tieto
• Ammattilaisilta saatu kokemustieto mm. lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja
tarpeista
• Tilasto- ja indikaattoritieto
• lapset ja nuoret ,(vanhemmat ja ammattilaiset) mukaan arvioimaan olemassa
olevaa dataa
6. Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (sekä lapset
tutkimustiedon tuottajina) Esimerkki Tampere:
Leikkimisen asiantuntijat puistoa suunnittelemassa
20.3.20176 Etunimi Sukunimi
Leikkipuiston suunnitteluun osallistaminen alkoi kaikille
kaupunkilaisille tarkoitetulla Valma-kyselyllä, jossa palautetta
sai antaa vanhasta puistosta ja ehdottaa ideoita
uudistettavaan puistoon. Tämän lisäksi leikkipuiston
suunnittelusta vastaavalla maisema-arkkitehdilla oli tukenaan
kaksi osallisryhmää, joissa oli lähialueen asukkaita,
Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lähipäiväkodin lapsia.
Pikku Kakkosen puiston tapauksessa lapset osallistuivat
suunnittelun useisiin vaiheisiin, suunnittelupiirustusten
tekemisestä puiston testaamiseen, varauksettoman
innostuneina. Jokainen vaihe oli lapsille elämys, josta he
pyrkivät ottamaan kaiken irti leikkien.
Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen ja Markus Laine:
http://sateenvarjolla.blogspot.fi/2015/06/leikkimisen-asiantuntijat-
puistoa.html
7. Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (ja edustuksellinen
osallisuus) Esimerkki Kuopio: Koulupihan suunnittelu
Kati Honkanen20.3.20177
Koululaiset toimivat tiiviissä
yhteistyössä muotoilun
ammattilaisten ja kaupungin
asiantuntijoiden kanssa.
Ideoimassa olivat Vehmersalmen
koulun oppilaskunnan edustajat
sekä Haapaniemen koulun 4C-
luokka.
Nelosluokkalainen Iita Jauhiainen
kuvailee millaisia muutoksia pihalle
on suunnitteilla:
– Siirretään parkkipaikat parkour-
paikan tieltä ja tuonne pihalle tulee
areenoita, joissa voi pelata vaikkapa
jalkapalloa. Tämä idea esitetään
rehtorille, että sopiiko, jos teemme
tällaisia muutoksia.http://yle.fi/uutiset/3-9213658
8. Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus
Esimerkki Lahti: Kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen
• Kokemuksellista paikkatietoa on kerätty eri menetelmin
• Lähtökohta: strategian tavoite lapsiystävällisestä kaupungista
20.3.20178 Kati Honkanen
Johanna Palomäki
http://prezi.com/i2d6tkegjemd/?utm_campaign=sha
re&utm_medium=copy&rc=ex0share
9. Edustuksellinen osallisuus (ja lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva
osallisuus) Esimerkki Lohja: Lasten kuuleminen kouluverkon
suunnittelussa
• Alakoululaiset pohtivat
keväällä 2015 toteutetussa
osallisuustyöpajassa
(jokaisesta Lohjan 16
koulusta kaksi oppilasta ja 1
aikuinen) pienryhmissä mm.
seuraavia kysymyksiä:
• Mikä on parasta koulussa?
• Miltä tuntuisi vaihtaa koulua?
• Miltä tuntuisi, jos omaan
kouluun tulisi uusia oppilaita?
• Mikä voisi helpottaa oman
koulun vaihtoa?
• Mitä huolenaiheita mahdollinen
koulun lakkautus voisi
herättää?
Etunimi Sukunimi20.3.20179
10. Lasten ja nuorten arjessa tapahtuva osallisuus edellyttää
lapsilähtöisten menetelmien käyttöä, esimerkiksi:
• Leikki
”Näkemyksemme mukaan leikki on kykyä
ilmaista kehollista kokemuksellista tietoa.
Tätä kehollisen tiedon hyödyntämistä näkee
harvemmin suunnittelutapauksissa, joihin
aikuiset osallistuvat. Niissä usein
keskustellaan jo valmiista vaihtoehdoista,
mutta ei tehdä yhdessä. Pitäisikö siis lasten
viitoittamaa kokemusta kehollisesta ja
leikillisestä osallistumisesta käyttää
laajemminkin kaupunkisuunnittelun
vuorovaikutusprosessien
uudelleenmuotoiluun? ” (Kuusisto-Arponen
& Laine)
• Valokuvaaminen on innostava
menetelmä lapselle ja nuorelle, ja tuo
esille heille tärkeitä asioita arjessa
• Piirtäminen on lapselle usein luonteva
ja tuttu tiedontuottamisen tapa
• Valokuvat ja piirrokset helpottavat
keskustelua lapsen kanssa: lapsi pääsee
kertomaan asioista, joita on itse halunnut
kuvata
• Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä
valmiuksia tuottaa puhetta (esim.
kielellinen kehitys)
• Kertominen, tarinointi, sadutus
Kati Honkanen20.3.201710
11. Mitä edelytetään lasten parissa työskenteleviltä
aikuisilta?
Kati Honkanen11
• Kykyä pysähtyä ja kuunnella lasta ja nuorta
• Lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja
kehittämistä
• Lasten ja nuorten ottamista mukaan mm.
arjen toimintojen suunnitteluun
• Lasten kuuleminen ei tarkoita yksittäisten
lasten toiveiden täyttämistä vaan kaikkien
ryhmään kuuluvien lasten erilaisten
näkökulmien yhdessä kuuntelemista,
huomioon ottamista ja pohdintaa yhdessä
lasten ja nuorten kanssa.
• Lasten ja nuorten kanssa ratkotaan miten heidän
näkemyksensä huomioidaan tai milloin niitä ei
voida syystä tai toisesta toteuttaa
• Entä milloin voidaan päättää tehdä ”lapsen/nuoren
mieliksi vaikka ei välttämättä parhaaksi” (nuoren
ilmaisu 6.2. oppimisverkostossa)
• Mukaan pohdintaan ne yhteisöt, joissa
lapset ja nuoret arkensa viettävät
Pohdittavaa työyhteisöissä, esim.
• Miten vahvistamme lapsen osallisuutta
hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti
(yhtäältä lapsen oman persoonan
arvostaminen ja toisaalta sen
mahdollistaminen, että lapsi saa
kokemuksia uusissa rooleissa
toimimisesta)?
• Miten vahvistamme lapsen yhteisöön
kuulumista käytännössä?
• Milloin ja missä tilanteissa lapsen
näkökulma voi jäädä varjoon?