Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos.pptx

51 views

Published on

2007-2016 kestäneen pitkittäistutkimukseen esittely HSS:n mediamaanantaissa.

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos.pptx

  1. 1. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos p i t k i t t ä i s t u t k i m u s 2007-2016
  2. 2. HANKKEENTAVOITTEET Hankkeessa tarkasteltiin muutosta monella tasolla: • Kehityspsykologinen näkökulma:Yksittäisen lapsen elämässä tapahtuvat muutokset hänen kasvaessaan 5-vuotiaasta esikouluikäisestä 14-vuotiaaksi murrosikäiseksi • Mediaympäristön näkökulma: Esimerkiksi miten tietyn ikäiset lapset käyttivät mediaa vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2016. Nykyinen lapsisukupolvi joutuu mukautumaan teknologian muutoksiin nopeammin kuin aikaisemmat sukupolvet. Puheeseen lasten mediaympäristön muuttumisesta liittyy myös turhia pelkoja ja hypetystä. Esimerkiksi käsitys lapsista diginatiiveina, jotka selviytyisivät digitaalisessa mediaympäristössä ilman opastusta ei pidä paikkaansa. 2007 2010 2013 2016
  3. 3. TUTKIMUKSEN OSALLISTUJAT • Jokaisella tutkimuskierroksella tutkimukseen osallistui 40-60 lasta, poikia ja tyttöjä perheineen Tampereelta ja ympäristökunnista. Lapset asuivat sekä kaupunki- että haja- asutusalueilla. • Tutkimukseen osallistuneet lapset rekrytoitiin päiväkoteihin ja kouluihin jaetuilla ilmoituksilla sekä lumipallomenetelmällä hyödyntäen tutkijoiden omia verkostoja. Mukaan valikoitui keskimääräistä koulutetumpia ja keskiluokkaisia perheitä, jotka olivat kiinnostuneita mediakasvatuksesta. Tämä on syytä huomioida tuloksia tarkastellessa. • Mukana oli lapsia ja nuoria neljästä eri ikäryhmästä: • 5-vuotiaita • 8-vuotiaita • 11-vuotiaita • 14-vuotiaita
  4. 4. TUTKIMUKSEN ETENEMINEN IKÄRYHMITTÄIN 2007 •Tutkimuslasten syntymävuodet: • 1993 •1996 •1999 •2002 2010 •Tutkimuslasten syntymävuodet: •1996 •1999 •2002 •2005 2013 •Tutkimuslasten syntymävuodet: • 1999 •2002 •2005 •2008 2016 •Tutkimuslasten syntymävuodet: •2002 •2005 •2008 •2011 Tutkimus toistettiin neljä kertaa kolmen vuoden välein. Jokaisella tutkimuskierroksella mukaan tuli uusi 5-vuotiaiden ryhmä. Edellisen tutkimuskierroksen 14-vuotiaat jäivät pois tutkimuksesta.Vuonna 2002 tutkimuksen 5-vuotiaina aloittaneita seurattiin kaikilla tutkimuskierroksilla kunnes he olivat 14-vuotiaita.
  5. 5. TUTKIMUSMETODIT Lapsilähtöistä tutkimusta. Hankkeen tavoitteena oli lasten ”äänen” tavoittaminen ja ns. uuden lapsitutkimuksen periaatteiden mukaisesti heidän kohtelemisensa aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Lapset kertoivat itse omasta mediankäytöstään.; ei vain toimien ja vaikutusten kohteina.
  6. 6. TULOKSIA: MEDIALAPSUUS 2007-2016 • Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos -hanke ajoittuu 2010-luvun taitteeseen, jolloin sosiaalisen median palvelut arkipäiväistyivät osaksi lasten ja nuorten mediankäyttöä. Kyseessä on ensimmäinen ”pitkän some-historian” omaava lapsisukupolvi.
  7. 7. TULOKSIA: MEDIALAPSUUS 2007-2016
  8. 8. • Facebook yhteydenpidon ja pelaamisen alustana. • Vanhemmat ohjeistivat vielä kasvojen häivyttämistä nettikuvista. • Brändien ja kulutusketjujen voimakkaampi läsnäolo kuin 2007. • Julkaiseminen omaksi huviksi ja yksityiseen piiriin tarkoitettua. 2007 2010 2013 2016 Ei nettiä kännykässä, eikä välttämättä lapsen omassa huoneessa. 5 % perheistä ei omistanut tietokonetta/ nettiyhteyttä. Puolella 8-vuotiasta oma kännykkä. Vanhemmat painottivat kännykän ”järkevää ” käyttöä. Matopelirinkejä koulun pihalla. Jokaisessa kodissa tietokone, useimmissa 2-3 tkonetta. Median käyttö lomittuu päivän askareisiin. Isommilla lapsilla huoneissa oma tietokone, usein perheen vanha. Erillisten musiikinkuuntelulaitteiden määrä laskee. Kaikki lapset ja nuoret eivät käyttäneet nettiä päivittäin. Mobiili internet. Kannettavat ovat korvanneet kodeissa pöytäkoneet. Pääsy nettiin puhelimesta ja omasta huoneesta. Media punoutuu osaksi arkea. Kaikilla ekaluokkalaisilal oma puhelin. Nettiin ensisijaisesti puhelimen välityksellä. Useimmilla 14-vuotiailla oma kannettava. Välinelähtöinen mediankäyttön ja käyttömäärien tarkastelu ongelmallista – kaikki sisällöt löytyvät yhdeltä päätteeltä. Osa 8- vuotiaista kuuluu moniin WhatssApp- ryhmiin. Sisältötuotanto osallistumisen kulttuuria. Julkaisemisen kynnys matala. Julkaiseminen pääasiassa pienelle piirille ja ystäville tarkoitettua. Suurin osa sisältötuotannosta kuvien jakamista ja kommentointia. Joidenkin some-käytöstä alkaa tulla tavoitteellista. Bloggaamista ja pelivideoita. Toiminta on siirtynyt pitkälti julkisilta alustoilta suljettuihin ryhmiin. Julkisten alustojen toiminta harkittua,. maineenhallinnan kysymykset pohdituttavat. Osa haluaisi tunnetuksi. Puolet 11- ja 14-vuotiaista otti kännykällä kuvia. Kuvien jakamista: IRC-galleria; tekstiviestit, MSN Messenger. Kymmeniä kuva- ja tekstiviestejä päivittäin. Facebook, tekstiviestit. Kuvien suosiossa pieni lasku. Facebook/ Instagram/ WhatsApp. Tekstiviestit vähentyyneet. Kuvien suosio kasvaa. Selfiet tulevat. WhatsApp, Snapchat, Instagram. Viestinnästä suuri osa kuvien jakamista. Kuvat osana faattista viestintää – sisältöä tärkeämpää itse yhteydenpito. Jo 5-vuotias tietää selfien. Pelivuoroja perheen yhteisellä tietokoneella olohuoneessa. Kiistoja pelivuoroista ja määristä. Peliaikaa käytettiin palkkiona ja rangaistuksena. 1/3 perheistä vailla konsolipelejä. Konsolipelien ja muiden pelilaitteiden määrä kodeissa kasvaa. Lapsen omassa huoneessa perheen vanha tv + konsoli. Pelaamisesta valtavirtaviihdettä. Tyttöjen pelaaminen lisääntyy ja yhä nuoremmat pelaavat säännöllisesti. Mobiilipelejä ja monenpelattavia nettipelejä. Mukana kuitenkin lapsia, jotka eivät pelaa. Pelaamisen määristä käydään yhä kiistoja. Myös pelaavia vanhempia. Fyysisiin tiloihin vievät ja likkumista edellyttävät pelit pehmittävät vanhempien asenteita. Tv tiukka arjen rytmittäjä. Kaupasta kotiin katsomaan TV2:n klo viiden lastenohjelmia. Lasten viihteen/ elokuvien vuokraamista Kaikki 8-vuotiaat katsoivat päivittäin televisiota ja television katselun määrä kasvoi 2007 verrattuna. 14-vuotiaiden ryhmässä tv:n katselun määrä laski .Teinien arjessa kodin ulkopuolinen elämä söi median käyttöä. 11-vuotiaat tv:n suurkuluttajia. 14- vuotiaila netti suositumpi kuin tv.. Nettipavelut korvaavat perheiden arjessa myös videovuokraamot. Kuvaohjelmien katselu ajasta ja paikasta riippumatonta kaikissa ikäryhmissä. YouTube tee-se-itse- videot, peli- ja stunttivideot, lastenohjelmat, tubettajat. Tilausvideopalvelut. 5-vuotiaiden kuvaohjelmien katselu määrä pysynyt vanhempien mukana 1-2 tunnissa/ pvä jokaisella tutkimuskierroksella.
  9. 9. SUOSIKKIPALVELUITAVERKOSSA 2007-2016 Lasten ja nuorten mediankäyttöä kuvaillaan usein parveiluksi. He siirtyvät nopeasti uusien palveluiden käyttäjiksi ystäviensä perässä ja myös hylkäävät palveluita joskus nopeasti. Nuoret hakevat mediasta vanhemmista ja aikuisista vapaita tiloja. Esimerkiksi Facebookin suosio alkoi nopeasti vähentyä nuorten parissa vanhempien ja aikuisten tullessa palvelun käyttäjiksi.Vuonna 2016 Facebookia käytettiin enää lähinnä viestittelyyn sukulaisten kanssa sekä stalkkaamiseen.WhatsApp oli korvannut FB messengerin sekä tekstiviestit. Moni nuori kuului kymmeniin WhatsApp ryhmäkeskusteluihin. Palvelut niveltyvät kiinteästi elämään verkon ulkopuolella. Offline- ja online- tilojen tiukka erottaminen toisistaan on keinotekoista. Moniin ryhmiin ja verkostoihin kuuluminen käy joskus työlääksi, sillä ystävät odottavat tykkäyksiä ja kommentteja. 2007 20132010 2016 14-vuotiaiden suosikkeja. Vuonna 2016 nuoret käyttivät keskimäärin 10 some- palvelua päivittäin.
  10. 10. SUOSIKKEINAVERTAISSISÄLLÖT • Myytti 1= Kaikki lapset tuottavat itse sisältöjä. • Myytti 2 = Lasten ja nuorten julkaiseminen on huoletonta, kokeilevaa ja matalankynnyksen toimintaa. • Suurin osa tuotannosta kuvien jakamista ja kommentointia. • 2013 alkaen vertaistuotannon suosion selvä kasvu. • 2016 tubettajat ykkössuosikkeja ja julkkiksia. Konserttien sijaan tai lisäksi nuoret haluavat Tubeconiin tapaamaan suosikkitubettajia. • Vertaistuotannosta astetta ammattimaisempaa. • Julkkikseksi tai tunnetuksi päätyminen on yhä monen nuoren haave ja verkko tarjoaa sen saavuttamiseen astetta matalamman kynnyksen. • Myös nuorten omassa julkaisemisessa näkyy tavoitteellisuus.Vuonna 2010 julkaiseminen oli vielä omaksi huviksi ja lähimmille kavereille tarkoitettua.Vuonna 2016 14-vuotiaita miettivät maineenhallinnan kysymyksiä julkisilla alustoilla. • Nuoret eivät useinkaan myönnä tavoittelevansa suosiota, mutta seuraajien miellyttäminen näkyi vähän tykkäyksiä saaneiden postausten nopeana poistamisena. No ne (tubettajat) on hauskoi. Jotkut on ihan himmeitä. Mutta kuitenkin sillai… tavallisia…Vaikka en mää kyllä osaisi sellasii videoita tehdä. Tyttö 14-v. Haastattelu 2016. ” - 2013-2016 KOHTITAVOITTEELLISTA JULKAISEMISTA
  11. 11. KUVALLISENVIESTINNÄN NOUSU ”AAMULLAOTINVIILISTÄ KUVAA WHATSAPPIIN KAVEREILLE…” Tyttö, 8-v, 2016. • Maineen rakentaminen, imago. Instagram-kuvat, jotka ovat suunnattuja toisille. Kuvissa halutaan näyttää hyvältä. • Snapchat. Faattinen, arkinen viestintä ja kuvilla hassuttelu.Viestin sisältöä tärkeämpää jatkuva yhteydenpito.Tunteista ja paikoista viestintä.
  12. 12. NEUVOTTELUJAYKSITYISESTÄ JA JULKISESTA • Vuosien 2007-2016 välillä käsitykset yksityisyydestä ja esimerkiksi verkossa julkaistavien kuvien sopivuudesta ovat selvästi muuttuneet. Digitalisaation myötä yksityisyyden rajoista käydäänkin jatkuvaa neuvottelua. - VIESTINTÄ SIIRTYMÄSSÄ RAJATTUIHIN RYHMIIN 2007 • Vanhemmat kielsivät lapsiaan julkaisemasta kuvia, jossa näkyi kasvot tai kodin julkisivu. • Nuorten some-profiilit avoimia. 2010 • Osa vanhemmista ohjeisti vielä häivyttämään kasvot nettikuvista 2013 • Selfieiden julkaisemista ei kyseenalaistettu. Palvelut arkipäiväistyneet. • Vanhemmat julkaisivat itsekin. Keskustelua selfieiden ottamisen määrästä. • Suurella osalla nuorista profiilit suljettuja. 2016 • Kuvien ottaminen normi. Keskustelua mm. julkaistavien kuvien sisällöistä, seksuaalisävytteisistä kuvista ja lasten oikeuksista omiin kuviinsa.
  13. 13. LASTENYKSITYISYYS JA SHARENTING • Vuoden 2016 tutkimuskierroksella ajankohtaiseksi lasten yksityisyyteen liittyväksi aiheeksi nousi lasten ja nuorten esiintyminen vanhempiensa sosiaalisen median profiileissa (esim. Facebook, Instagram, blogit). • Kyseessä on ns. sharenting-ilmiö (sharing + parenting) – informaatio, jota vanhemmat jakavat lapsistaan. VANHEMMAT - SAAKO LAPSIA ESITTÄVIÄ KUVIA JAKAA?
  14. 14. LASTENYKSITYISYYS JA SHARENTING Kallio,Saara-Maija(2017),8 • Noin 60 prosenttia suomalaislapsista ajattelee, että vanhemmat voivat ymmärtämättömyyttään julkaista heistä sellaista sisältöä, joita he eivät haluaisi julkiseksi. (Lastensuojelun keskusliitto 2016) • Tässä hankkeessa 8- ja 11-vuotiaista nuorimmista lapsista toiminnallisten ja hyväntuulisten kuvien jakaminen oli usein hyväksyttävää. He ovat sosiaalistuneet kulttuurisen katseen alle: hyvä lapsi on uuttera ja kiltti ja se voidaan esittää myös vanhempien julkaisemissa kuvissa.Toisaalta monet heistä olisivat halunneet hallinnoida itse omaa julkisuuskuvaansa, eivätkä halunneet vanhempien julkaisevan lainkaan kuvia. • Lapsen ja nuoret eivät haluaisi vanhempien jakavan ”noloja” kuvia: heidän mielestään hölmöjä ilmeitä, tahatonta komiikkaa tai nöyryyttäviä tilanteita. • Hankkeeseen osallistuneet vanhemmat olivat verraten mediakriittisiä ja valveutuneita. He jakoivat lastensa kuvia harkitusti. • Erot perheiden välillä kasvavat: osa ei tietoisesti julkaise lastensa kuvia lainkaan, toiset jakavat huolettomasti perhekuvia, osalla lapsi osa omaa some-brändiä. K: Jos sun vanhemmat haluis laittaa susta vaikka Facebookin kuvan, niin olisko se susta ihan ok?… V: Ei.. S: Miksei se olis ok? V: Mä en halua että kaikki näkee mut. Tutkimuskeskustelu, tyttö 8-v, 2016. ”Mitä lapset itse ajattelevat? K: minkä takia sä et haluais, et näkyy naama? V: No mä en haluais että kukaan muu sais musta tietoja kuin mun kaverit ja tolleen. Tutkimuskeskustelu, poika, 8 –v, 2016.
  15. 15. LAPSET JA AGGRESSIIVINENVERKKO • Aiemmilla tutkimuskierroksilla kiusaaminen ei näyttänyt olevan kovin yleistä. Havainnolle antavat tukea myös aiemmat kansainväliset tutkimukset (esim. EU-kids online). Vuonna 2007 kiusaaminen yleisintä pelimaailmoissa. • Vuonna 2016 nettikyselyyn vastanneista 11-vuotiaista 5/10 ja 14-vuotiaista 3/10 kertoi, että heidän ulkonäköään haukuttu, heistä on levitetty perättömiä juttuja tai heidän kuviaan on levitetty luvatta. Kiusaamista ja nimittelyä tapahtuu etenkin suljetuissa ryhmissä, esim.WhatsAppissa. • Eniten huolta netissä lapsille ja nuorille tuntuu aiheuttavan juuri kiusaaminen. Sen sijaan ns. lapsilta kiellettyjen sisältöjen näkeminen ei kyselyyn vastanneiden mukaan ollut huolettanut heitä jälkikäteen. Se voi olla hämmentävä kokemusta, josta he kokevat pääsevänsä yli. • 2016 kyselyyn vastanneista 11-vuotiaista 4/10 ja 14-vuotiaista 7/9 kertoi katsoneensa kiellettyjä sisältöjä verkossa – esimerkiksi pornoa tai väkivaltasisältöjä. Heille oli jaettu sisältöihin johtavia linkkejä WhatsAppissa, he olivat etsineet itse esim. pornoa googlettamalla tai törmänneet siihen vahingossaYoutubessa. • Eniten lapsia ja nuoria ahdistivat tosielämään liittyvät väkivaltavideot. Sen sijaan pornosivuille nauretaan yhdessä kavereiden kanssa ja sivuilla saatetaan käydä toistamiseen. Minkälaiset sisällöt inhottavat sinua netissä? Kaikenlainen törkeä väkivalta mikä ei kuulu elokuviin tai peleihin vaan on jonkinlainen tositapahtuma tai mikä tahansa kiusaamiseen liittyvä. Netin pimeä puoli, onlinekysely, avoin vastaus, 2016. ”
  16. 16. PALVELUTVAIHTUVAT – PERUSFUNKTIOT PYSYVÄT • Vaikka lasten ja nuorten suosikkialustat ja palvelut vaihtuvat joskus nopeastikin, mediankäytön funktiot eivät muutu yhtä nopeasti. • Lapset ja nuoret haluavat pitää helpolla tavalla ja mahdollisimman reaaliaikaisesti yhteyttä kavereihinsa ja media on myös merkittävä perheen sisäisen yhteydenpidon väline, jolla tuotetaan yhteenkuuluvuutta.Vuonna 2016 useilla perheillä oli yksi tai useampi perheensisäinen WhatsApp-ryhmä. • Mediaa käytetään ajan tappamiseen ja yhdessäoloon niin kotona, vapaa- ajalla kuin koulussa. • Lapset ja 14-vuotiaat nuoret etsivät mediasta ensisijaisesti viihdettä, hauskoja sisältöjä ja hyvää oloa. • Koulutehtäviin ja harrastuksiin liittyen mediasta etsitään myös tietoa. • Tutkimusvuosiin osuneet isot uutistapahtumat eivät sanottavasti näkyneet lasten ja nuorten mediapuheessa.Toisaalta ne eivät tapahtuneet juuri tutkimuskeskustelujen aikana. (esim. 2015 pakolaiskriisi, kouluampumiset)Taloudellinen laskusuhdanne ja vanhempien työttömyys saattoivat näkyä digitaalisen eriarvoisuuden kasvuna perheissä, mutta eivät vaikuttaneet nuoren mediankäyttötapoihin. No kyl mää joskus sillai jään miettiin (uutisia)…Jos kuulee jotain… tai näkee jotain lööppejä. K: Muistatko sä jotain uutista, mitä oisit nähnyt tässä? V: Noo..Vaikka jotain rikoksia. Ja sit mää voin käydä kattoon vaikka Iltalehden sivuilta. Mutta en mää… En mä sillai mitenkään erityisesti seuraa. Tyttö, 14-vuotta, tutkimuskeskustelu, 2016. ” K: Mitäs sun vanhemmat katsoo? V: Uutisia… Isä kattoo jalkapalloo. K: Mistäs sun mielestä ne uutiset kertoo? V: Sodista… Semmosista kaikesta. Poika, 5-vuotta, tutkimuskeskustelu, 2016. ”
  17. 17. PYSYVYYTTÄ MUUTOKSEN KESKELLÄ Digitaalisen median tuomista muutoksista huolimatta, kaikilla tutkimuskierroksilla lasten ja nuorten mediaympäristössä ilmeni myös suhteellisen samanlaisina pysyneitä elementtejä. 1. Kaupallinen, brändien lävistämä mediaympäristö • Lasten ja nuorten mediaympäristö on kauttaaltaan mediabrändien ja tuotemerkkien lävistämää.Tunnetut mediabrändit olivat läsnä lastenhuoneiden sisustuksessa, lasten vaatteissa, leluissa, peleissä ja koulutarvikkeissa jokaisella tutkimuskierroksella. • Lapset ja nuoret tunnistavat tunnettuja brändejä ja seuraavat mainoksia. Lelukuvasto on yksi suosikkilukemisto 5-vuotiaiden parissa. • Bloggaajista ja tubettajista on tullut merkittäviä tuotesuosittelijoita ja vaikuttajia. • Mediabrändit ja –sisällöt seuraavat lapsia leikkeihin ja vapaa-ajan tekemiseen. Kaksinkertainen medioituminen: lapset poimivat sisältöjä ja juonia leikkeihinsä mediasta ja tallentavat omat leikkinsä videolle. ” Leikin mieluiten Littlest Pet Shop eläimillä. Askartelen niille vaatteita ja koristeita. Laitan joskus tabletin pöydälle ja katson pets-videoista mallia askarteluihin. Päiväkirja, tyttö 8-v, 2016.
  18. 18. PYSYVYYTTÄ MUUTOKSEN KESKELLÄ 2. Itseensä ja omiin taitoihinsa luottavat lapset • Lapset ja nuoret ovat jokaisella tutkimuskierroksella pitäneet itseään keskimäärin hyvinä mediankäyttäjinä ja luottaneet omiin taitoihinsa selviytyä mediaympäristössään ikäryhmästä riippumatta. • He tiedostavat kohtuullisen hyvin mediaympäristön riskejä, mutta ajattelevat niiden koskevan ensisijaisesti joitakin toisia. • Mediaympäristöä pidetään viihdyttävänä ja hyödyllisenä, ei vaarallisena. • Epävarmuutta tuovat tilanteet liittyvät lähinnä sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmiin lähipiirissä, esim.WhatsApp-ryhmissä tapahtuvaan eristämiseen tai kiusaamiseen. • Toden ja epätoden erottaminen on lapsista helpompaa televisiossa kuin nettiympäristössä, jossa etenkin toisten ihmisten toimintaa voi olla joskus vaikea tulkita. Netissä luoviminen vaatii ympäristön tuntemista ja alakulttuurista pääomaa, jotta sisältöjä osaisi tulkita kontekstissaan oikein. • Lasten medialukutaidoissa on tapahtunut kehittymistä, sillä pitkittäistutkimuksen aikana he ovat vuosi vuodelta arvioineet esimerkiksi netissä levitettävän tiedon luotettavuutta hieman kriittisemmin. Esimerkiksi 2007 lapset arvioivat vielä nettisivun luotettavuutta pinnallisesti ja pitkälti sen ulkonäön perusteella (kirkasvärinen sivu ei ole luotettava) ja saattoivat luottaa wikipediaan kyseenalaistamatta tietolähteenä. Kahdella viimeisellä tutkimuskierroksella he arvioivat netistä löytyvän tiedon luotettavuutta monipuolisemmin esimerkiksi tietolähteitä vertailemalla. Osaan käyttää tietokonetta. Lukeminen sujuu suht hyvin. Osaan pelata kännykällä ja konsolilla, Wiillä, Xboxilla ja PS:llä. Kaveri on opettanut pelaamaan Zombie Catchersiä. Äiti ja isä ovat opettaneet käyttämään pöytäkonetta. Yleensä osaan tehdä kaikkea mitä saan tehdä. Päiväkirja, poika 8-v, 2016. ”
  19. 19. PYSYVYYTTÄ MUUTOKSEN KESKELLÄ 3. Sukupuolittuneet mediasisällöt • Mediasisällöt ja niihin liittyvät oheistuotteet ovat kaikilla tutkimuskierroksilla olleet ehkä yllättävänkin sukupuolittuneita ja rakentuneet hyvin tyypillisille ja stereotypisille sukupuolen esitystavoille. Lapset ovat myös itse tietoisia, mitkä jutut ”kuuluvat” tytöille tai pojille. • Myös mediankäytön tavoissa näkyy tyttö- ja poikatapaisuus.
  20. 20. PYSYVYYTTÄ MUUTOKSEN KESKELLÄ 4. Pelkojen ja huolten aiheet • Media tuo lasten ja nuorten elämään myös pelkoja ja huolenaiheita, jotka ovat eri ikäryhmissä erilaisia.Tutkimuskierroksesta toiseen ne ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina. • 5-vuotiaita pelottavat hirviöt ja kummitukset ja myös vanhempia houkutteleviksi tehtyjen lastenohjelmien hahmot. He harjoittelevat fiktion ja faktan erottamista. • 8-vuotiaita pelottavat vahingossa nähdyt aikuisten sisällöt, tv- dokumentit esimerkiksi sodasta, väkivaltasisällöt ja heitä vanhemmille lapsille suositellut pelit. • 11- ja 14-vuotiaita pelottavat lähinnä sotiin, rikoksiin tai väkivaltaan liittyvät tosielämän tapahtumat ja satunnaisesti aikuisten maailmasta poimitut uutiset, joiden sisältöjä tai merkityksiä he eivät aina ymmärrä. Sen sijaan he eivät kerro pelkäävänsä fiktiosisältöjä, esimerkiksi pelejä tai kauhuelokuvia, joiden katselu alkaa kiinnostaa 11-vuotiaasta alkaen. 2016 Suomeen hetkellisesti rantautunut ns. klowni-ilmiö toi uutiset lähelle lasten maailmaa ja pellejen synnyttämistä peloista keskusteltiin myös tutkimuskeskusteluissa. Yleensä kun pelaan Tiny Thiefiä, niin jos se hahmo jää kiinni, niin sitten kuuluu pelottava ääni... Päiväkirja, tyttö 8-v, 2016”
  21. 21. PYSYVYYTTÄ MUUTOKSEN KESKELLÄ 5. Median luomat jännitteet kodeissa • Media synnyttää lasten ja vanhempien välille jännitteitä ja se on ollut kodeissa säännöllinen riitojen aihe jokaisella tutkimuskierroksella. • Kiistoja syntyy eniten puhelimen käytöstä, jatkuvasta yhteydenpidosta kavereihin ja ylipäänsä mediankäytön määrästä.Tämä liittyy etenkin poikien pelaamiseen. • Vanhemmat ovat jokaisella tutkimusvuotena pyrkineet rajaamaan lasten median parissa viettämää aikaa. Ns. ruutuaikaa käytetään palkkiona ja pelikieltoja rangaistuksena. • Vuoden 2016 tutkimuskierroksella vanhemmat tuntuivat kuitenkin ymmärtävän hieman paremmin, mikä peleissä viehättää ja miksi lapset haluavat pelata. Pelaamista ns. kauhistelevaa puhetta on vähemmän. Kasvavalla osalla vanhemmista on itselläänkin kokemusta digitaalisista peleistä. • Useimmat vanhemmat näkevät median tuovan lasten elämään myös paljon positiivisia asioita. Median avulla opitaan niin kieliä kuin sosiaalisia taitoja. Mediaa käytetään ajoittain myös oivana lastenvahtina. Median avulla voi oppia monia asioita. Mutta asioita voi oppia myös muulla tavoin.Tuntuu, että usein on työn ja tuskan takana saada 8v. leikkimään/ tekemään mitään ilman ruutuvehjettä. Kavereidenkin kanssa hän mielellään vaan pelaisi. Päiväkirja, 8-v vanhemman osio, 2016. ” Kesällä 2016 nopeasti suosituksi noussut Pokemon GO -peli muutti monen vanhemman asenteita pelaamisen suhteen myönteisemmäksi, sillä se edellytti liikkumista fyysisessä tilassa.
  22. 22. LOPUKSI - MILLAISTA MEDIAKASVATUSTA? Tiedonhaun taito Ongelman ratkaisun taito Tiedon arvioinnin taito Sisällön vastaanoton taito Sisällön tuottamisen taito Vuorovaikutustaito Kriittisen ajattelun taito Lapset tarvitsevat tukea etenkin kriittisen ajattelun kehittämisessä • Pitkittäistutkimuksen aikana on tullut selväksi, että rajoituksiin ja kieltoihin perustuva mediankäytön valvonta käy yhä vaikeammaksi, mikä korostaa kotien mediakasvatuksen merkitystä. • Jo vauvaikäisten aloittaessa netinkäytön, mediakasvatus tulisi ottaa osaksi myös varhaiskasvatusta. • Hyviä kysymyksiä: Mitä someen kuuluu? Mitä tänään teit Snapchatissa? Ole selvillä siitä mitä palveluita lapsesi käyttää. • Netti on monimediaalinen ympäristö, jossa lasten ja nuorten tulisi osata tulkita sisältöjä monessa formaatissa. Lisääntynyt kuvaviestintä ja netin visuaalistuminen korostavat etenkin kuvien lukutaidon merkitystä. Painetun mediasisällön lisäksi tulisi tunnistaa visuaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Lapsi tarvitsee monenlaisia mediataitoja ja nettiympäristössä korostuu multimodaalisuus. Lapsen tulisi osata tulkita sisältöjä eri formaateissa – niin tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa, numeroita kuin kehollisia merkkejä. Lasten mediaympäristön sukupuolittuneisuus osoittaa, että perinteisetkin mediakasvatuksen teemat ovat silti ajankohtaisia.
  23. 23. HANKKEEN JULKAISUJA Tutkimusraportit: • Noppari, Elina; Uusitalo Niina, Kupiainen, Reijo ja Luostarinen Heikki (2008) ”Mä oon nyt online!” Lasten mediaympäristö muutoksessa. • Uusitalo Niina, Vehmas Susanna ja Kupiainen Reijo (2011) Naamatusten verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos osa 2. • Noppari Elina (2014) Mobiilimuksut. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. Artikkeleita, esitelmiä ja muita julkaisuja: • Kupiainen Reijo, Uusitalo Niina, Noppari Elina. (2008). Lasten ja nuorten muuttuva mediaympäristö. Peili - lasten ja nuorten mediakulttuurin lehti 2008 (2), 4-11. • Noppari Elina & Uusitalo Niina (2011) Kavereita verkossa ja sen ulkopuolella. Näkökulmia nuorten verkkoyhteisöllisyyteen. Teoksessa Kangaspunta Seppo (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys. • Noppari, Elina. Children & the Change of Their Media Environment (2013). Lasten oikeuksien tapahtuma 23.11.2013. Tampere, Suomi. (Posteri) • Noppari Elina & Kupiainen Reijo (2015) Somelainen nuori. Teoksessa Martikainen Liisa (toim.) Mitä se sulle kuuluu? : nuoren elämän valinnat puntarissa: United Press Global, 113-133. • Noppari Elina (2015) Nuori bloggaajakin miettii yleisöään. Teoksessa Verkko nuorten kokemana ja kertomana. Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus. • Kupiainen Reijo, Uusitalo Niina, Noppari Elina (2015). Media education at homes. From digital natives to collaborative development of media competence.. IAMCR 14.07.2015. Montreal, Kanada. (Muu esitelmä) • Noppari Elina, Uusitalo Niina & Kupiainen Reijo (2016) Talk to me! Possibilities of constructing children’s voices in the domestic research context. Childhood, 1-16. • Saara-Maija Kallio (2017) Sosiaalisessa mediassa jaettu lapsuus. Lasten kokemuksia sharenting-ilmiöstä. Pro-gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto, Viestintätieteiden tiedekunta. Tulossa: Noppari Elina, artikkeliväitöskirja, Lasten ja nuorten muuttuvat mediakäytännöt. • Noppari Elina (2018) Media practices of selfies and snaps. Visuality in the world of children and young people. • Kupiainen Reijo, Noppari Elina, Uusitalo Niina (2018) Children ja young people: Continuity in the changing media environment. • Noppari Elina (2018) ”Täällä verkossa tottuu melkein kaikkeen” Lasten ja nuorten mediataidot verkkoympäristössä.
  24. 24. elina.noppari@uta.fi http://www.uta.fi/cmt/tutkimus/comet/tutkimus/lasten- ja_nuorten_mediaympariston_muutos/index.html Kiitos!

×