Download to read offline
Uploaded byanita rubin
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntarissa. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030
Step up -seminaari Imatralla 29.10.2013
More Related Content
Similar to Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntarissa. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030
Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edeltä? Koulu ja osaaminen puntarissa. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030
- 1. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 AnitaRubin 29.10.2013
- 2. Mikään tieto eiole merkityksellisempää kuin tieto siitä, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla. Mihail Bahtin Rob Gonsalves: 18.11.2013 NEW MOON ECLIPSED 2
- 3. Hesarin pääkirjoitus 13.8.2012:Nyt koulunsa aloittavat työskentelevät vielä 2075. Mikä muuttuu kokonaan? Mikä kasvaa tai vähenee? Mikä pysyy ennallaan? Mikä katoaa? Mitä täysin odottamatonta ilmenee? Ei siis ole kyse vain • oppilaiden kyvystä nähdä tulevaisuus monina mahdollisina ja vaihtoehtoisina malleina, joista on tärkeää kyetä valitsemaan toivottavin, vaan myös • opettajan kyvystä opettaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja valitsemaan niistä arvokeskustelu, ja • opetuksesta päättävien kyvystä tukea opettajaa tähän tarvittavan osaamisen hankkimisessa päätöksenteko
- 4. Vaikka oppimistulokset Suomessaovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin. Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta? Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteiskunnan rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut? Kysymmekö oikeita kysymyksiä? Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme? Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta todellisuudesta vanhalla kielellä? 4
- 5.
- 6. Tietofaktojen sijasta pitäisiopettaa tulkintakykyä, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät • hakemaan ja vertailemaan kriittisesti eri lähteistä tulevaa/saatavaa tietoa, • ottamaan kantaa asioihin, • pohtimaan sitä, miksi asioista ja ilmiöistä on erilaisia mielipiteitä arvot, suvaitsevaisuus, jne. Opettajat elävät heimoissa: iso osa pakertaa itsekseen ja jakaa työtä koskevia ajatuksiaan vain saman aineen tai vähintään samanhenkisten opettajien kanssa maailmankuva? Oppiaineiden sijasta opettajien pitäisi opettaa oppilaita Anna Veijolan historian opettajaopiskelijoita koskeva väitöstutkimus
- 7. …Suomessa pitäisi • keventääopetussunnitelmia, • tehdä koulusta paikka, jossa opitaan sosiaalisia taitoja, • kouluttaa uutta opettajakuntaa taitojen opettamiseen, • yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle pitää raivata enemmän aikaa kuin nykyisin, • ylioppilastutkinnon uudistaminen on avainasemassa opetuksen kehittämisessä PISA-tutkimus tulevaisuudessa vertailee oppilaiden taitoja tietotason sijasta. Nyt opettajien aika kuluu tietojen opettamiseen taitojen opettamiselle ei jää aikaa. (Maailman rehtorijärjestön puheenjohtaja Ari Pokka)
- 8. • Metakognitiiviset taidotkuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky, • kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen, • aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä • kyky ja halu ymmärtää muutosta kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?
- 9. Tulevaisuutta koskevat asenteet Skenaariot / tulevaisuuskuvat Valituksitulevat strategiat Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva ”Bisnestä kuten ennenkin” Sopeutumiskykyinen Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevä Proaktiivinen eli luova Mahdolliset vaihtoehdot Innovatiivinen Lähde: Godet 2001 18.11.2013 9
- 10.
- 11. Opetuksen taustalla yhtenäinen,kritiikittömästi omaksuttu ja analysoimaton käsitys siitä, • mitä ja millainen tulevaisuus on; • mikä on ihmiselle tarpeellista, oleellista ja välttämätöntä tietoa tulevaisuudessa selviytymiseen, ja • että opettajalla on kyky, osaaminen ja professionaalinen velvollisuus ohjata oppilas tähän suuntaan. Kyseenalaistetaan tämä! Ja kysytään sen sijaan, ➔ kenen arvoja koulu ajaa? ➔ Kenen tulevaisuuskäsitystä oppiminen ja koulu edustavat? ➔ Nojataanko pelkästään siihen, mitä OPS vaatii? ➔ Oppilaat sitten osoittavat viimeistään ylioppilaskirjoituksissa ovatko he, ja miten he ovat oppineet sen, mitä pitikin oppia. Miten päästäisiin katsomaan lähitulevaisuutta kauemmas, nyt nähtävillä olevien intressien ja tarpeiden taa? 11
- 12. 1. Katsotaan riittävänkauas, jotta lähi-intressien vaikutus laimenee; 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi); 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa; 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia; 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita; 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat); 7. Metodina eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus; 8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument. (Hannu Linturi)
- 14. Seuranta • kerran vuodessa •aikasarja Muistin kartuttaminen Kommunikointi • kommentointi, argumentointi • dialogit Viisauden kartuttaminen Fokusointi ja dialogit • ajankohtaiset kiistakysymykset • mittarien uudistaminen Ymmärryksen syventäminen Laajentaminen ja keskustelut • opettajat, koulut • vanhemmat • kunnat, päättäjät, yritykset • media, kokeilu, tutkimus Tiedon syventäminen 14
- 15. Koulu ja oppiminen Oppiminen ja yhteiskunta Kouluja yhteiskunta 15
- 17. Oppimisen tulevaisuus-barometri 2030 onladattavissa täältä: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/t utu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf Lukion tulevaisuusbarometri 2030 on ladattavissa täältä: http://www.oph.fi/download/137072_Lukio n_tulevaisuus_2030.pdf Lisätietoa OPS-hautomoista: http://www.otavanopisto.fi/hankkeet/opshautomot Tiina Airaksinen, tiina.airaksinen@otavanopisto.fi Tiina Airaksinen blogi: http://verkkopedagongi.wordpress.com/2013/ 04/09/ops-hautomot-kaynnistyvat-ops2016tyon-tueksi/ Rob Gonsalves: 18.11.2013 Deluged 17
- 18. kiista • Näkemykset jaargumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. • Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa dialogi keskusteltavaksi. • Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos ratkaisu tapahtuu. 18
- 20. Opetussuunnitelmakehittäjille tie onauki • ainejakoisen koulun kehittämiseen, • “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseen, sekä • koulun nostamiseen kylän keskelle. Painittavaa on edelleen siitä, miten • opettajat koulutetaan, • ryhmäoppimista edistetään ja • aikaansaadaan oppimistuloksia (vai ovatko ne itse asiassa prosesseja?)
- 22. Koulu instituutiona rauhoittiitsensä pois “pahasta maailmasta” yli sata vuotta sitten. Nyt se tekee paluuta sinne: • Oppimisen tosipelikenttä on ollut siellä aina. • Koulun ja luokan ovi on raottunut verkkoon ja verkostoihin kuten kaikissa muissakin instituutioissa. • Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppia saa muillakin tavoilla kuin opettajaa seuraten. • Opettajan rooli ja asenne on murroksessa. • Kalanmaksaöljyltä maistuu vielä virtuaalimaailmallisuus ja uhka kollegiaaliselle opettajuudelle.
- 24. Lukion opetussuunnitelman perusteidenuudistaminen odottaa vuoroaan vielä nykyisen hallituksen aikana. Kun perusopetustyön suunnittelu pääsee täyteen vauhtiin valtioneuvosto antanee kehystoimeksiantonsa. • Lukion uudistamistarpeesta ollaan laajalti yhtä mieltä. • Muutosvalmius näkyy barometripaneeliston näkemyksissä. • Sekä opettajuuden uudistumiseen että monipuolistuvan arvioinnin toteutumiseen uskotaan laajasti. • Enemmän pohdintaa ja tuntemuksia herättää valinnaisuus ja tavat, joilla yleissivistystä tulevaisuudessa aikaansaadaan. • Huoli lukioverkon kattavuudesta ja luonteesta käy ilmi panelistien kommenteista.
- 25. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030neljän käydyn kierroksen ja niihin liittyneiden haastajapaneeleiden tuottamien tulosten pohjalta nousee erityisesti esille seuraavia seurattavia ja pohdiskelua herättäviä ilmiöitä: 1. Oppimisen henkilökohtaistaminen vs. oppivat yhteisöt; 2. Osaamisvalmiudet (ei kuitenkaan listaa niistä asioista, jotka pitäisi osata/opettaa/oppia); 3. Opettajaprofession muutos; 4. Oppimisen eksosysteemi (eli mihin oppiminen kiinnittyy); 5. Oppijoiden, osaamisen, opetuksen, opettajuuden ja koulun tasaarvokehitys; 6. Moni- vai monokulttuuristuminen, ja 7. Tietoyhteiskunnan ja sen jälkeisen yhteiskunnan sivistyskäsitys.
- 26. Tavoitteena Suomessa onollut taata yhtenäinen, korkeatasoinen, tasaarvoinen opetus kaikille (mm. PISA-tulokset) Mutta entä jos joku päivä maailman paras opetus ei enää takaakaan maailman parasta oppimista? • Nykyinen, teolliselta ajan tarpeisiin rakentunut koulu perustuu samuuteen, samanlaisuuteen (sosiologisen ajattelun mukaan osaavan työvoiman varmistaminen teollisuuden käyttöön) tasaarvokäsitys. Entä kun todellisuus tuottaa nyt globalisaation myötä yhä enemmän erilaisuutta? • Diversiteetti tuo moraalista ja liiketaloudellista hyötyä ja energiaa haasteet sekä yhteisökulttuurin eheydelle että yksittäisen toimijan oman merkityksellisyyden ja voimaantumisen kokemiselle. • Ainejakoisuus (ilmiöpohjainen oppiminen), sivistyskäsitys, tulevaisuuden osaamisen tarpeet
- 27. Asian hoitamisessa, tehtävänsuorittamisessa tai ongelman ratkaisemisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot sekä kyky käyttää niitä luovalla ja tilanteen vaatimalla ja usein vuorovaikutteisella tavalla Muodostuvat mm. yhteisöllisistä ja vuorovaikutukseen liittyvistä taidoista, kulttuurisesta osaamisesta (mm. arvot), kyvystä ja halusta vastuunottoon (oppimismotivaatio), arjen käyttötaidoista (mm. informaatioteknologia, sosiokulttuuriset tekniikat) Yksilön oppiminen Tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen • Tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot koulussa painottuvat yhä enemmän osaamisvalmiuksiin (kompetensseihin) ja osaamisiin itseisarvoisen sivistyksen ja ammattisivistyksen sijasta tai lisäksi. (Hannu Linturi)
- 28.
- 29. Opettajuuden muutos jaopettajan osaamisen tulevaisuus: Siinä missä opettajan aikaisemmin piti hallita opetusmenetelmiä ja siihen liittyvää luokkahuoneteknologiaa, tulevaisuuden ja osin jo nykyisyydenkin taitoihin kuuluu hallita oppimisympäristöjä ja niiden moninaisia resursseja. • Mikä on opettajan rooli tulevaisuudessa? ➔ Missä määrin vastuu oppimisesta, tiedonrakentelusta ja oppimisympäristöissä surffailemisesta on oppijalla itsellään? • Miten opitaan ja opetetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia? • Ohjauksen merkitys ➔ ainesisältöjen hallinnan kustannuksella? • Muuttuva oppimis- ja opetuskulttuuri ➔ koulun rakenteet? • Jatkuvasti päivittyvä tieto- ja viestintäteknologia
- 30.
- 31. • Opetuksesta oppijankehityspolun ohjaamiseen (tavoitteena itseohjautuminen) ja tukemiseen • Saavutettujen etujen kollegiaalisuudesta erilaisten opettajan työprofiilien rakentamiseen, moniammatillisuuteen ja moniarvoiseen tiimityöskentelyyn ➔ Onko mahdollista nykyinstituution sisällä? Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiöoppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta Onko tuloksena keikkaopettajafirmat, etäopetuksen muuttuminen säännöksi ja lähiopetuksen maksukykyisten eliittieduksi, jne. tasa-arvokehityksen pysähtyminen, alueellinen ja/tai sosiaalinen eriarvoistuminen
- 32. Ihminen/yhteisö on ainakiinni ajassa ja paikassa, mutta oppimisen ei sitä tarvitse olla: • Irtautuminen ajan ja paikan määrittämästä oppimisesta ja oppimisympäristöstä (verkko-oppiminen, nettikoulut kilpailu erilaista opetusta tarjoavien organisaatioiden välillä niin parhaista oppijoista kuin opettajista) • Virtuaaliympäristöt opettajan uudet valmiudet • Yksilön oppimisen sulautuminen yhteisön määrittelemiin tavoitteisiin koulun/oppijan välitön yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- 33.
- 34. Opetustiimit, yhdessä tekemisenkulttuuri: • Kollektiivinen oppiminen oppivien ryhmien pysyvyys • Kontrollista luottamukseen ja oppimisen vapauteen • Haaste: miten yksilötasolla ohjautuvan ja arvioitavan oppimisen rinnalle tuotetaan systemaattisesti ryhmäoppimista? • Entä onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys? • Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta? Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?
- 35. Koulu on valmismuutoksiin ja remonttiin, mutta miten? 1) takaisin vanha vuosiluokkajärjestelmä, vai 2) painotus joustavuuteen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin, vai 3) lukion tehtävänä korkeakoulujen/yliopiston tarpeisiin vastaaminen ? Entä sitten • kouluverkkojen supistuminen, paikallisten koulujen lakkautus • koulujen välinen kilpailu (isoissa kaupungeissa) sekä parhaista opettajista että oppilaista • koulujen erikoistuminen • lähtötason tasa-arvo vai saavutusten tasa-arvo keskustelu arvioinnista ja mittaamisesta (esim. valtakunnalliset/EU-laajuiset tasokokeet) • yksityiskoulut, yksityiset lukiot, kotikoulut jne.
- 36. Englanti oppimisen kieleksi? Virtuaalisetkoulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet Tulevaisuuksien mahdollisuuksien tulkinta esimerkiksi oppilaiden erilaisten kulttuuristen, etnisten ja uskonnollisten viitekehysten kautta ➔ vanhemmat, perheet; ➔ opettajan kyky aitoon suvaitsevaisuuteen, ymmärtämiseen ja yhdessä tekemiseen ylimielisyyden ja oman ”länsimaisen” ajattelutavan, tiedonkäsityksen ja kulttuurisen toimintamallin ylivertaiseksi olettamisen asemesta; (esim. lineaarinen vs. palautuva eli sirkulaarinen aikakäsitys) ➔ kyky käsitellä kompleksisia kokonaisuuksia, systeeminen ajattelutapa
- 37.
- 38. • Metakognitiiviset taidotkuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky, • kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen • aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä • kyky ja halu ymmärtää muutosta kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?
- 39. Arvo sinänsä, eli •staattinen, ajasta riippumaton ilmiö (=osa perusihmisyyttä), vai Kulttuurisidonnainen työkalu (=muuntuva, dynaaminen, opittava ja omaksuttava asia ja ymmärrettävä suhteessa reaalimaailmaan ja siinä toimimiseen) eli • pragmaattisia käyttötaitoja, valintakykyä ja osaamista, vai Laajaa yleistietoa ihmisestä ja yhteiskunnan toiminnasta, kulttuureista ja luonnosta jäsentynyt maailmankuva? Mikä on sivistyksen ja yleissivistyksen suhde? Laaja yleistieto voidaan ymmärtää yleissivistyksenä, mutta miten se eroaa (vai eroaako) sivistyksestä sinänsä? Vaikka esimerkiksi lukion tehtävä on yleissivistävä, lukion tavoitteet eivät sitä ole, koska lukion traditio korostaa yleissivistyksen tiedollisia päämääriä.
- 40. Hautomoissa (2013-2014)konkretisoidaan ajassaolevia paradigmamuutoksia Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen taso Viritellään keskusteluja mm. • yhteisopettajuudesta ja laajennetusta opettajuudesta, • yhdessä oppimisen / tekemisen kulttuurista, • henkilökohtaisista oppimispoluista ja • sellaisesta toimintaympäristön muutoksesta ja uudenlaisesta pedagogisesta ajattelusta, jossa oppiminen laajenee koulun ulkopuolella ja organisointiin tulee mukaan koulun lähialue huoltajineen ja harrastustoimintoineen. sivistyskäsitys, joka nivoutuu tulevaisuudessa tarvittavien osaamisen ja asenteiden mielenmalleihin.
- 41. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin? Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit; yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija 41
- 42.
- 43. Skenaario: • tulevaisuuden mahdollisentilan kuvaus • looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien. sisällöllisesti johdonmukainen uskottava mielenkiintoinen hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä. …/… 43
- 44. • • • BAU (business asusual –malli), muutos on määrällistä eikä laadullista talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus vahva individualismikehitys eriarvoistuminen Koulutuspolitiikka: • • • • • • • • vallalla tunne resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja kiristymisestä lukukausimaksut suuret tasoerot oppilaitosten välillä englanninkielinen opetus kaikkialla Kasvatetaan ”globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia”. Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu 44
- 45.
- 46. • • • yhteiskunta ja elämämäärittyy varallisuudella ja rahalla taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään vaan taloudellisesti kannattavina toimintoina voimakas polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät Koulutuspolitiikka: • • • • • • Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta. opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä opettajina korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut” pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus oppilaat oirehtivat alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä 46
- 47.
- 48. • • Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoiesim. Kiinasta) Suomenkin talous täysin kuralla Uuskansainvaellukset Koulutuspolitiikka: • • • • • Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia etäja verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen. alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla kotikoulut, kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä. amatööriopettajien kurssitus iso business 48
- 49. Ed Miracle: I toldyou so 18.11.2013 49
- 50. • Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit perusturvallisuus järkkyy turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista Ympäristösyyllistäminen kyttäysmentaliteetti ja epäluuloisuus käännytään sisäänpäin ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri • • Koulutuspolitiikka: • • • • • • • uskonnollisuus eri uskontoryhmien omat (varakkaat) uskontokoulut pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää hierarkkiset, jäykät opettajatiimit yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä) elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat 50
- 51. Vladimir Petrov: The FlyingIsland 51
- 52. • • • Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja sivistys ovat avainteemoja. Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys. Koulutuspolitiikka: • • • • • • englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen, sosiaalinen) opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia vanhemmat mukana koulun toiminnassa Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapainohakuista , 52 osallistavaa ja voimauttavaa.
- 53. CJ. gautampandey: The importanceof togetherness 53
- 54.
Editor's Notes
- #13 Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
- #20 Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
- #22 Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
- #24 Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.