Lonkaluento130913final

www.helsinki.fi/yliopisto
Yläasteikäisen maailma ja
yksilölliset erot
MOODLE: Kehitys- ja opp
tai 68121 AVAIN: Kehoppi
Prof. Kirsti Lonka, OKL, HY
13.09.13 1

• Oman oppimisen tarkastelu “metatasolta”
• Tunnehinta kun omaa älyä haastetaan Y. Trope
• Ymmärryksen syvyyden ja oman osaamisen
arvioiminen – itsearvioinnin taidot
• Taito hankkia apua ja kysyä neuvoa, kun sitä tarvitaan
(help-seeking behaviour)
• Tieto ja uskomukset omasta ja muiden kognitiosta
(tiedollinen näkökulma)
• Kognition säätely (taidollinen ja toiminnallinen
näkökulma)
• Kuinka paljon aikuinenkaan osaa arvioida omia
sisäisiä mallejaan? Itsereflektion vaikeus
Mitä on metakognitio?
(sukua itsereflektiolle)
13.09.13
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 2

LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE (Vygotski)
(ks. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004)
• Mukavuusalueella ihminen ei
kehity eikä kasva
• Hyvä opettaja, hyvä työtiimi,
vanhemmat tai kaverit
pystyvät aktivoimaan tämän
vyöhykkeen
• Ihminen voidaan joko latistaa
tai auttaa kasvamaan – jolloin
hän pääsee ylittämään
itsensä!
• Mukana
tunnehavaintokokemus

• Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin,
rakennetaan ihmisen vahvuuksille
• Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen
tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät
muuttamaan toimintaansa tarvittaessa
• Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat
kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous)
• Hyvinvoinnin kannalta voimavarakeskeinen
lähestymistapa on todettu tehokkaaksi (Cohen et al.,
2009, Science, vol. 324, 400-403)
IHMISEN VAHVUUKSIEN
PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006)
4

KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA
YLÄASTEIÄSSÄ
• Psykoseksuaalinen kehitys ja fyysiset
muutokset
• Oman identiteetin kehittäminen
• Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia
asioita opittavana, vähän tukea tarjolla
• Avun ja tuen hakeminen vähenee,
itsesäätelyn taidot heikkenevät (otsalohko?)
• Vähemmän valinnan mahdollisuuksia
• Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon
• Pystyvyyden tunne vähenee
• Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää 5

Mind the Gap –tutkijaverkosto
Suomen Akatemian
Mind-ohjelman hanke
2013-2016Kirsti LonkaKirsti Lonka
Kasvatus-Kasvatus-
psykologia japsykologia ja
oppiminen,oppiminen,
HYHY
Kai Hakkarainen,
Teknologian
välittämä
yhteisöllinen
oppiminen, TY
Kimmo AlhoKimmo Alho,,
Aivot,Aivot,
tarkkaavaisuus jatarkkaavaisuus ja
muisti, HYmuisti, HY
Katariina
Salmela-Aro,
Nuorten
kehityksen ja
hyvinvoinnin
tutkimus, JY

Diginatiivit ovat pienestä asti
älyllisesti sosiaalistuneet
Internetin ja mobiililaitteiden
käyttöön
Me digimuukalaisetMe digimuukalaiset
käytämme tietotekniikkaakäytämme tietotekniikkaa
enemmän ulkoisenaenemmän ulkoisena
välineenävälineenä

Diginative’s ”crheinäsirkkamieli”?
(Papert; Carr)
Voiko hyppely asiasta
toiseen rajoittaa
syväoppimista?
Mutta mitä tekee
OPS-hölkkä?
Onko diginatiiveilla ”heinäsirkkamieli”, joka hyppiiOnko diginatiiveilla ”heinäsirkkamieli”, joka hyppii
asiasta toiseen? Pystyvätkö he keskittymään?asiasta toiseen? Pystyvätkö he keskittymään?
Keskitytäänkö vain hankkimaan ja
kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja
rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä?

Vaikka oppimiskäsitys muuttuu, oppimisen tilat ja
menetelmät eivät juuri muutu!

• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta
kouluviihtyvyys ja –motivaatio heikkoa
• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen
• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden
arvostuksessa
• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät
koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi
heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!
• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle
• Oppimista vai suorittamista?
Koulusta lähtevät tulevien
opiskelijoiden haasteet
13.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 10

• raha? Palkitseminen? Lomat ja vapaa-aika,
• Valinnan mahdollisuudet, kilpailuhenki
• Arkipäivän kytkökset, hyöty omassa elämässä
• Yhdistää nuorten omia kiinnostuksen kohteita
• Oma asenne ja suhtautuminen, kyky löytää merkityksiä, esikuva,
• Nuorekkuus, tarinallisuus, kulttuuriaktiviteetit, tapaukset, omat
oivallukset
• Toiminnallisuus, osallisuus, pelit ja leikit, pelillisyys, yhteisöllisyys
• Kaverit, vertaissuhteet, rakkaus, kannustaminen, palaute, usko
ihmiseen, esikuvat, muodolliset ansiot
• Välitavoitteet, tulevaisuus, jatko-opinnot, konkreettinen tulos
• Oppimismenetelmien mielekkyys, huumori, rentous
Mikä motivoisi yläasteikäistä?
Osallistujien ajatuksia.
11

Motivaation 4 C-kirjainta
(Lepper & Henderlong, 2000)
• Challenge - haaste
• Curiosity - uteliaisuus
• Control –kontrollin tunne
• Context –kiinnostava
asiayhteys
12

Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993)
• Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen
täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi
unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin
liittyvät huolensa ja epävarmuutensa
• Ajantaju katoaa
• Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden
kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen
13

Virtauksen ulottuvuudet
KOETTU
OSAAMINEN
- +
VIRTAUS
PITKÄSTYMINEN,
RENTOUTUMINEN
AHDISTUS
APATIA
+
-
HAASTE
14

Mittaamme motivaatiotiloja
kännykän avulla (CASS sovellus)
15

Matemaattinen malli
ydintunteista ja virtauksesta
13/09/13

www.helsinki.fi/yliopisto 13/09/13
Negatiiviset ja positiiviset tunteet
vaihtelevat virtauksen mukana
(Inkinen ym., 2013)

PERUSMOTIIVIT (Deci & Ryan, 2000)
ITSEMÄÄRÄYTYMISTEORIAN MUKAAN
Jokaisella ihmisellä on kolme psykologista
perustarvetta biologisten lisäksi:
1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi
2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen
3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa
ja 4) antaa itsestään jotain muille (Eccles, 2008)
Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa
vastakkaisia tarpeita ja toiveita.
18

Vain pieni lapsi voi olla
jatkuvasti virtauksen tilassa!
• Kukaan ei voi olla aina virtauksessa
• Ihminen tarvitsee haasteita kehittyäkseen
• Jos ihminen ahdistuu liikaa, haaste on liian suuri
tai tukea on liian vähän – tällöin oppiminen ei
onnistu
• Apatiatilaan tai alisuoriutumiseen joutuu, jos ei
koe olevansa kyvykäs eikä tarjolla ole
mielekkäitä haasteita – tai haaste karkaa käsistä
Miten 14-vuotias voi kokea olevansa pystyvä ja
antavansa jotain muille?
19

MITEN KIINNOSTUS SYNTYY?
Neljän vaiheen malli
(Hidi & Renninger, 2006)
• Tilannesidonnainen
kiinnostus (CATCH)
1. sytytetty
2. ylläpidetty
• Henkilökohtainen
kiinnostus (HOLD)
3. kehkeytyvä
4. hyvin kehittynyt
KIINNOSTAVA
TAPAUS?
OUTO JUTTU?
JÄNNÄ TARINA?
20

MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ
KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008)
• Oppitunnit, joissa aktivoidaan opiskelijoiden
aiempaa tietoa ja tuetaan heidän
ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat
läpinäkyvät koetaan myös miellyttäviksi ja
kiinnostaviksi
• Vähäinen osallisuus tai liika opettajan
kontrolli vähentää kiinnostuksen tunnetta
• Myös ohjaus on vuorovaikutusta, jossa
ihminen kokee tulleensa kuulluksi
• KIINNOSTUSPEDAGOGIIKKA?
21

Kiinnostuspedagogiikkaa
(Lonka & Ketonen, 2012)
Sytytetään kiinnostus.
Tiedostetaan ryhmän
oppimisen
tai tuotoksen tarve,
asetetaan tavoitteet
ja käynnistetään prosessi
Ylläpidetään kiinnostusta.
Oppimisen prosessi etenee
(kasvokkain, verkossa, ym.).
Ryhmä luo uutta tietoa
tai uusia tapoja toimia
Mitä muutosta tapahtuu?
Mitä uutta luotiin?
Miten prosessi sujui?
Mitä voidaan tehdä
paremmin
seuraavalla
kierroksella?
Kiinnostus
syvenee.
Miten tavoite
saavutettiin?
Diagnostinen
arviointi,
palaute
Alkutilan arviointi,
palaute
22

• Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa
ennustavat menestystä esim. aktivoivalla
luentokurssilla
• Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka
paljon opiskelijat käyttävät aikaansa
itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa
soveltaessaan.
• Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa
muuttua innostavassa ympäristössä: esim.
varmaa tietoa haluavat innostuvat
pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy
Uusia tutkimustuloksiamme
(Ketonen & Lonka, 2011)
13.09.13 23

Monique Boekaerts: Oppilaat ovat motivoituneita, kun he
mm.
• Tuntevat olevansa pystyviä tekemään niitä asioita, joita
heiltä odotetaan
• Arvostavat oppiainetta ja heillä on selkeä tunne sen
tarkoituksesta
• Kokevat positiivisia tunteita oppimistoimintaa kohtaan
• Pystyvät käsittelemään epäonnistumista ja
vastoinkäymisiä
• Näkevät ympäristönsä suosiolliseksi oppimiselle.
MITÄ MOTIVAATION
HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT?
13.09.13 24

• “Motivoituneen” sijasta pitäisi puhua siitä, että
ihminen on energinen ja suuntaa toimintansa tiettyyn
kohteeseen. (AJ Elliot)
• Neurotiede on lopettanut kahtiajaon tunteen ja älyn
välillä. (Johnmarshall Reeve)
• 1) Tehtävien ja opetuksen pitää olla älyllisesti
aktivoivaa. 2) Opettajan tulisi olla itse innostunut,
tukea oppilaan autonomiaa, eikä rohkaista kilpailuun.
3) Virheet tulisi nähdä mahdollisuuksina oppimiseen.
4) Palautteen tulisi olla informatiivista. 5) Vanhempien
tulisi tukea oppimista. 6) Kaverit tulisi saada mukaan
oppimisen kulttuuriin. (Reinhard Pekrun)
MITÄ MOTIVAATION
HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT?
13.09.13 25

TEMPERAMENTTI JA
KOULU
13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 26

POHDINTATEHTÄVÄ
• Millainen olen itse ollut lapsena – mitä minulle
on kerrottu? Olinko esim. rauhallinen vai
paloivatko hihat helposti? Olenko erilainen
nykyään?
• Millaisia havaintoja minulla on sisaruksistani ja
kavereistani? Olivatko he erilaisia/samanlaisia?
• MIETI ENSIN HILJAA 30 sekuntia,
• KESKUSTELE 2 min parin kanssa
• KESKUSTELKAA 2 min toisen parin kanssa

HELPPO TEMPERAMENTTI
Thomas & Chess 1950-luvulla aloitettu seuranta (40%)
- biologisten toimintojen (esim. nälän ja
unen) säännöllisyys
-   positiivinen suhtautuminen uusiin asioihin
-   halu lähestyä uusia ihmisiä, tapahtumia ja
esineitä
-   kyky sopeutua muutoksiin
-   yleensä positiivinen mieliala
-   korkea ärsytyskynnys
-   vähemmän intensiivinen tapa osoittaa
tunteita

HITAASTI LÄMPIÄVÄ TEMPERAMENTTI
Thomas & Chess (15% tutkituista)
-    kohtalaisen vaisu, mutta negatiivinen
reaktio kaikkeen uuteen
-    hidas sopeutuminen huolimatta toistuvista
mahdollisuuksista tutustua uuteen asiaan
-    ei myrskyisiä tunteita
-    säännöllinen biologinen rytmi
-    kaikki uusi aiheuttaa vastustusta

HAASTAVA TEMPERAMENTTI
Thomas & Chess (10% tutkituista)
-     biologisten toimintojen epäsäännöllisyys –
vaikea arvata ennalta milloin haluaa syödä
tai nukkua, vaikeaa saada nukkumaan
säännöllisesti
-   voimakas, usein raivoisa reaktio kaikkeen
uuteen
-   itkee herkästi, voimakkaasti ja pitkään
-   turhautuessaan saattaa esim. paiskoa ovia
ja heitellä tavaroita
-   mielialat usein negatiivisia, usein ärtyisä tai
huonolla tuulella

PROFIILIT TÄRKEÄMPIÄ KUIN PIIRTEET
(Keltikangas-Järvinen, 2004)
• jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen profiili
temperamentin suhteen
• harva kuuluu selvästi mihinkään kolmeen tyyppiin
• tärkeitä piirteitä mm. aktiivisuus, sosiaalisuus, sinnikkyys,
impulsiivisuus, ärsyyntyvyys, ärsykehakuisuus ja
huolestuneisuus
• huom. sosiaalisuus ei tarkoita sosiaalisia taitoja, vaan
seurallisuutta!
• eri kulttuureissa ja tilanteissa suositaan ujous on
suomalaisessa kulttuurissa yleinen piirre,
amerikkalaisessa kulttuurissa sitä pidetään heikkoutena

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen
Temperamentti ja koulumenestys (WSOY, 2006)
• Sama temperamentin piirre, joka tietyssä tilanteessa
on hyväksi, voi toisessa tilanteessa ongelmallinen.
• Sinnikkyys ja yhteen asiaan keskittyminen voi
luokkahuonetilanteessa olla eduksi, mutta jo
välitunnilla pitää seurata monenlaista tapahtumaa ja
hajauttaa tarkkaavaisuus usealle tasolle.
• Sinnikkyys voi ilmetä inttämisenä ja jääräpäisyytenä
sosiaalisissa tilanteissa. Ulospäin suuntautuneisuus
ja aktiivisuus ovat tällöin eduksi, toisin kuin
koulutehtävien kanssa pinnistellessä. Myös
työelämä saattaa vaatia hyvin erilaisia valmiuksia
kuin koulutyöskentely.
• Mieti hetki, millaiset temperamenttipiirteet voisivat
olla suotuisia koulussa? 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 32

SUKUPUOLIEROT, KOULUMENESTYS JA
TEMPERAMENTTI
• Tytöillä hyväntuulisuus, sopeutuvuus, vähäinen
ujous ja vahva itsehillintä lisäsivät menestystä.
Pojilla tällaista yhteyttä ei ollut.
• Pojilla ujous, matala sopeutuvaisuus, negatiivinen
mieliala ja vähäinen itsehillintä selittivät heikkoa
koulumenestystä. Tytöillä ei ollut tätä yhteyttä.
• Temperamenttiprofiili, jossa aktiivisuuden taso on
korkea ja sinnikkyys ja keskittymiskyky matala, teki
oppilaasta alisuoriutujan. Tällöin oppilas saattaa
kanavoida aktiivisuutensa levottomaan liikehdintään
ja koulutyötä haittaaviin toimintoihin, eikä jaksa
keskittyä tai ponnistella koulutehtävien parissa.

Temperamentti ei ratkaise lapsen
kohtaloa tai tulevaa
persoonallisuutta.
Tärkeintä on, että vanhemmat ja
kasvattajat suhtautuvat kunkin
lapsen yksilölliseen
temperamenttiin rakentavalla
tavalla.

MITEN OPETTAJA ATTRIBUOI?
• GOODNESS OF FIT – yhteensopivuus lapsen ja
aikuisen kanssa –he molemmat vaikuttavat
toisiinsa!
• Sekoittuvatko kognitiivinen kyky,
persoonallisuus ja temperamentti opettajan
mielessä toisiinsa?
• Opettaja ei aina ole tietoinen siitä, että
tietynlaiset oppilaat ärsyttävät häntä
• Hyvä oppija ei ole sama kuin ”hyvä opetettava”
• Millainen on ihanneoppilaasi?

MIETITTÄVÄÄ
• Mieti erilaisia lähestymistapoja yksilöllisiin
eroihin
• Millaisia uskomuksia sinulla on koskien lasten
oppimispotentiaalia tai älykkyyttä?
• Miten aineenopettaja voi vaikuttaa lapsen
tulevaisuuteen?
• ”Olet aivan kuin äitisi” – mitä tällaiset hokemat
tekevät ihmiselle?
• Miten lapsiin vaikuttaa vertailu, jota heidän
välillään tehdään?

Lonkaluento130913final

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Lonkaluento130913final

Similar to Lonkaluento130913final (20)

Lonkaluento130913final