Tomi Kiilakosken esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 26.9.

1. ”Niillähän se on se
viimenen sana” –
osallisuuden
onnistumisesta
Tomi Kiilakoski
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 26.9.2017

2. Järjestelmäkeskeisyys vs.
asiakaskeskeisyys (piirros: Marika Tervahartiala)
27.9.2017 Tomi Kiilakoski

3. Tietokortti 1. Lakitausta
Lapsen kuuleminen hänen omassa asiassaan (koskee lapsen
etua, oikeutta tai velvollisuutta – esimerkiksi
huostaanottopäätös) ja yleinen osallistuminen ja vaikuttaminen
täytyy erottaa toisistaan. Näissä tietokorteissa keskitytään
enemmän jälkimmäiseen näkökulmaan.
Lapsen oikeuksien sopimus:
Lapsen ja nuoren oikeuksia suojaava, kaikkia alle 18-vuotiaita
koskeva YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa
voimassa lakina. Yksi sopimuksen keskeisiä periaatteita on
lasten näkemysten huomioon ottaminen.
Sopimuksen 12. artikla toteaa seuraavaa lapsen oikeudesta
mielipiteen ilmaisuun:
1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan
omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä
näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen
näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason
mukaisesti.
2 . Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti
mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja
hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai
asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen
lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.
Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa arvioimaan, miten lapsen
oikeudet toteutuvat. Lapsivaikutusten arviointia käsitellään
omassa tietokortissaan.
Perustuslaki
Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu perustuslain 6. pykälässä.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada
vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Nuorisolaki
Edellisistä laeista poiketen nuorisolaki määrittelee kohderyhmäkseen
alle 29-vuotiaat nuoret. Lain 8. pykälä toteaa:
Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja
alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.
Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
Lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia
säännellään erityisesti heihin kohdistuvalla lainsäädännöllä (esim.
nuorisolaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki), mutta myös esim.
kuntalain (27-29 §) ja hallintolain (41 §) turvaamat
vaikutusmahdollisuudet kuuluvat kaikille, myös lapsille, vaikkei tästä
ole erikseen mainintaa laissa.
Kuuleminen ei tarkoita lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain
näkökulmasta pelkästään lasten ja nuorten kuulemista ja
heidän näkemystensä kirjaamista. Se on myös näkemysten huomioon
ottamista päätöksenteossa ja tämän huomioon ottamisen kirjaamista
näkyviin esimerkiksi yksittäisen päätöksen perusteluihin siten, että
lapset ja nuoret ymmärtävät, miten heidän näkemyksensä on
vaikuttanut – tai miksi sen mukaan ei ole voitu toimia.

4. Ovimatot
27.9.2017 Tomi Kiilakoski

5. Lasikatto
27.9.2017 Tomi Kiilakoski

6. Ryhmämuotoinen osallisuus
• Suomalaiselle osallisuustyölle on luonteenomaista, että
ratkaisuja haetaan jostakin (usein edustuksellisia rakenteita
mukailevasta) ryhmästä.
• Ryhmään osallistumisen ydinkysymys on se, edellyttääkö
se aktiivisuutta vai auttaako se olemaan aktiivinen.
– mä aattelin, et mä pystyisin nyt vielä enemmän
vaikuttamaan asioihin ja sillai ottaan kummiskin sen
tilaisuuden haltuun, ettei vaan oo varovainen ja
jarruttele, koska tää on kuitenkin viimenen vuosi täs
koulus, niin jos tehä, niinku yrittää saada
mahollisimman paljon hyvää aikaseksi. (Nuori.
Haastattelu)

7. Instituutioiden ja nuorten väliset
hiertymät
• Erilaiset rytmit siihen, millä aikataululla tuloksia vaaditaan
• Palvelut muodostavat pysyvän ekosysteemin, joka on
resistentti muutoksille: Ja sitten välillä se menee vähän
justiinsa niinkun muissakin asioissa, että vaikka sanotaan,
että voisko hoitaa tän asian, niin sitten sille ei kuitenkaan
tapahdu mitään. (Nuori.)
• Viime kädessä osallisuus on kykyä tuottaa muutoksia – se
on sitä, että asiat voivat olla jotenkin toisin.
27.9.2017

8. Osallisuuden tyylit
• Vuorovaikutuskulttuuri on yksi olennainen osallisuuteen
vaikuttava tekijä.
• Osallisuuden näkökulmasta tyyli on sisältöä: mitä nuorilta
edellytetään, onko nuoren vai instituution muututtava.
– justiin kyllästyin siellä siihen, että siellä on vaan niitä pikkusten
asioita ja se hoidetaan vielä niin lapsellisella tavalla ne keskustelut
– No ainakin sillon jos sinne mennään tyyliin sellasella asenteella,
että vähän niinkun ärsyttää, että homma on perseestä ja näin, että
miksei tälle voi tehä jotakin, niin sitten ne on heti silleen, että ei
tolla asenteella, että ei mee läpi
27.9.2017

9. Lasten ei ole helppo osallistua
27.9.2017 Tomi Kiilakoski

10. Osallisuus palvelujen
vastaanottamisessa
1) tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja
laadusta osallisuuden lähtökohtana
2) osallisuus palvelujen käyttäjänä ja
kehittäjänä
3) osallisuus palvelujen suunnittelu-,
kehittämis- ja päätöksentekoprosesseihin
4) lasten ja nuorten oma toiminta hyvinvointia
kehittämässä
27.9.2017

11. Prosessin laatutekijöitä
” Silleen seiskaluokallakin mekinhän ihan aktiivisesti
ilmastiin meiän oma mielipide, mutta sitte ku ei sitä
kuunneltu, niin sitte kaikki tuntu, että pikkuhiljaa sitte vähän
niinkun ei enää sano omaa mielipidettä.”
” Ja sitte justiinsa vaikka että ottaa niitä asioita uuelleen
esille, se vaan kuitenkin jää taas, niin jossain vaiheessa sitä
vaan kyllästyy, silleen että aina ottaa silleen että puhuu niistä
asioista, mutta sitten ei tuu mittään vastausta.”
27.9.2017

12. Ohjeita osallisuuteen (Percy-
Smith & Thomas 2010)
• Osallisuutta rakennetaan ruohonjuuritasolta (niistä
kasvuympäristöistä lähtien, joissa lapsi jo toimii)
• Osallisuuden tulisi laajentua pelkän mielipiteen ilmaisun
ulkopuolelle
• Tulisi tukea sekä yksilöiden että yhteisöjen keinoin
mahdollisuutta aktiiviseen kansalaisuuteen
• Aktiivinen syrjinnän vastainen työ
• Huomiota tulee kiinnittää vuorovaikutuksen laatuun
• Lasten oikeuksista ja yhteisön jäsenyydestä lähtevää
ajattelua pitää jalkauttaa käytäntöön.
27.9.2017

13. Täydellinen kuvaus passivoitumisen
prosessista ja toimijuuden tärkeydestä
En mä ajatellu mitään. Mä yritin vaan
keskittää huomioon siihen että pitää olla
jotain tekemistä. Jos ei oo tekemistä, vaipuu
aina horrokseen ihan vahingossa.
Aaltonen, Remu (2016)
27.9.2017