Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia

164 views

Published on

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Esa Iivonen, MLL,

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksia

  1. 1. Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä Esa Iivonen Lapsiystävällinen kunta ja maakunta –oppimisverkosto 13.3.2017
  2. 2. Lapsivaikutusten arviointi lapsi- ja perhe- palveluiden muutosohjelmassa • Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. • Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi = väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi. • Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana. 2
  3. 3. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen • Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. • Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. • Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 3
  4. 4. Vaikutusten ulottuvuuksia Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki (Suomen kielen perussanakirja) Vaikutukset voivat olla erityyppisiä. Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: • myönteiset – kielteiset vaikutukset • välittömät – välilliset vaikutukset • vaikutukset kohdealueella – muualla • tarkoitetut – ei-tarkoitetut vaikutukset • ennakoidut – ei-ennakoidut vaikutukset 4
  5. 5. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat (1) • Lapsivaikutusten arviointi väestöryhmäkohtaisena ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointina. • Arvioidaan vaikutuksia lapsiväestön hyvinvointiin, terveyteen ja elinoloihin. • Lapsenoikeusperustainen lapsivaikutusten arviointi: Arvioidaan vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen. • Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat arvioinnin lähtökohtana. 5
  6. 6. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat (2) • Vaikutuksia voidaan arvioida samanaikaisesti molemmista näkökulmista. Esimerkiksi arvioidaan, mitä vaikutuksia eri päätösvaihtoehdoilla on? • lasten terveyteen ja lasten terveyspalveluihin • lasten terveyttä ja terveyspalveluiden saatavuutta koskevien oikeuksien toteutumiseen 6
  7. 7. 7 Julkisen vallan edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista • Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §). • Valtion, maakuntien ja kuntien velvollisuutena on lasten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. • Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lasten oikeuksien täytäntöönpanoa.
  8. 8. Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus • Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. • Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. • Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. 8
  9. 9. 9 Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely • Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita • Sopimuksen yleiset periaatteet • Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet • Perheympäristö ja sijaishuolto • Terveydenhuolto ja sosiaaliturva • Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta • Erityiset turvaamistoimenpiteet
  10. 10. Lasten etu ja lapsivaikutusten arviointi • Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. • Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen on tunnistettava ennen kuin tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. 10
  11. 11. Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen aktiivinen soveltaminen • Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla - valtio, maakunnat ja kunnat. • Jokaisen hallintoelimen tulee soveltaa lapsen edun periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat lasten oikeuksiin. • Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen ja tarpeiden mukaisesti. 11
  12. 12. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin? Esim. tyttöihin/poikiin, eri ikäisiin lapsiin, vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, pakolaislapsiin Lapsen oikeus kehitykseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten kehityksen osa-alueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Lasten kuuleminen valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa Lapsen edun ensisijaisuus: Kokonaisarvio lasten oikeuksien toteutumisesta 12
  13. 13. Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin? Kuten lapsen oikeuteen • kehitykseen • syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate) • esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi • terveyteen ja terveyspalveluihin • koulutukseen • riittävään elintasoon • vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan • turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun • saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa 13
  14. 14. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen kunnassa • Terveydenhuoltolain 11 §: Kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. • Sote-järjestämislakiehdotuksen 7 § (HE 15/2017): Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. 14
  15. 15. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen maakunnassa • Sote-järjestämislakiehdotuksen 8 § (HE 15/2017): Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. 15
  16. 16. Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (1) • Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi. • Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä. • Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. • Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. • Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön. 16
  17. 17. Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (2) • Lapsivaikutuksia arvioimalla saadaan suosituksia päätöksentekoa varten. Arvioinnin tuloksia hyödyntämällä saadaan lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta parempia päätöksiä. • Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa. • Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. • Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 17
  18. 18. Vaikutusten arviointi eri vaiheissa Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Prosessiarviointi: Vaikutuksia arvioidaan päätöksen toimeenpanon yhteydessä. Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä on ollut.  Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. Kerätty tieto kumuloituu. 18
  19. 19. Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia • Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi valmisteluprosessia. Arviointi riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta aito merkitys prosessissa • Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Isoissa asioissa laajempi arviointi • Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa • Arvioinnin tulokset on otettava huomioon jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa. 19
  20. 20. Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa • Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen • Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen • Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit, koulut, koululaisten iltapäivätoiminta, vapaa- ajanpalvelut, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut • Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto • Yhteistyö järjestöjen kanssa 20
  21. 21. Kuntaliiton suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista (2011) • Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarkastellaan eri vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. • Päätösesitysten vaikutuksia arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. • Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto. • Kunnan linjaus ennakkoarviointia vaativista päätöksistä 21
  22. 22. Lapsivaikutusten arviointi lisääntymässä kunnissa • Vaikutusten arviointi ei ole teknisesti vaikeaa, tekemättä jättämisessä on kysymys lähinnä vanhasta toimintakulttuurista ja muutosvastarinnasta. • Arviointia perustellaan lähinnä hyvällä hallinnolla, lainsäädännön velvoitteilla ja kustannussäästöillä. • Arvioinneissa tietoperustana on yleensä aikuisten tieto lapsista, toistaiseksi käytetään varsin vähän lapsilta kerättyä tietoa. • Arvioinnista saatavien hyötyjen osoittaminen motivoi arviointien tekemiseen. 22
  23. 23. Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä riittävässä laajuudessa • Kunnissa käytössä olevassa kokonaisvaltaisessa päätösten ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVA) on huolehdittava, ettei lapsivaikutusten arviointi jää pintapuoliseksi tai näennäiseksi. • Lapsiin vaikuttavissa päätöksissä on aina muistettava vaatimus lapsen edun ensisijaisuudesta ja siitä seuraavasta lapsivaikutusten arviointivelvoitteesta. • Lapsen edun tulee olla harkinnassa korkeammalla kuin muut asiaan vaikuttavat seikat (lapsen edun ensisijaisuus). 23
  24. 24. Vaikutusten merkittävyyden harkinta (1) Lähde: Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta • Millainen on päätöksen vaikutuksen kohteena oleva lasten määrä? • Miten päätös vaikuttaa eri lapsiryhmiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin? (esim. vammaiset lapset, köyhissä perheissä elävät lapset, sijoitetut lapset, pakolaislapset) • Mikä on vaikutusten kesto, mitkä vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia? • Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu? • Mitkä ovat päätöksen vaikutusten kohteena olevien lasten ja nuorten ja käsitykset asiasta? 24
  25. 25. Vaikutusten merkittävyyden harkinta (2) • Mikä on vaikutuksen vakavuus ja mitkä ovat vaikutuksen lieventämismahdollisuudet? • Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita? • Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua/-verkkoa ja siksi tärkeä? Onko päätöksellä yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia? • Liittyykö päätökseen ristiriitaisia vaikutuksia? • Onko päätös osa laajempaa muutosta, jossa yksittäinen päätös ei yksinään aiheuta merkittävää vaikutusta, mutta muutos yhteisvaikutuksiltaan on merkittävä? 25
  26. 26. Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (1) • Tunnistetaan tarve vaikutusten arvioinnille. • Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Isossa asiassa laajempi arviointi. • Tiedon kerääminen, johon sisältyy myös tietojen kerääminen lapsilta ja nuorilta • Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja analysointi (ml. niiden merkittävyys) hyödyntäen lapsen oikeuksien sopimusta • Vaihtoehtojen vertailu 26
  27. 27. Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (2) • Esitetään päätöksentekoa varten suositukset muutosehdotuksista, vaihtoehdoista ja/tai parannuksista. • Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen • Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa • Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille • Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi 27
  28. 28. Lapsenoikeusperustainen arviointi, esimerkkinä koulua koskeva päätös (1) Lapsivaikutusten arvioinnilla haetaan tilanteessa lasten etua parhaiten toteuttavaa ratkaisua. Lapsen edun ensisijaisuus, LOS 3 artikla (+ koko LOS:n sisältö) Miten lapsia kuullaan ja miten lapset voivat vaikuttaa päätökseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen, LOS 12 artikla Mitä vaikutuksia päätöksellä on erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Syrjimättömyys, LOS 2 artikla 28
  29. 29. Lapsenoikeusperustainen arviointi, esimerkkinä koulua koskeva päätös (2) Miten päätöksellä voidaan parhaiten turvata lasten kokonaisvaltainen kehitys? Lapsen oikeus kehitykseen, LOS 6 artikla (+ koko LOS:n sisältö) Miten eri ratkaisuvaihtoehdot tukevat lapsen oppimista ja koulunkäyntiä? Lapsen oikeus saada opetusta LOS 28 artikla Miten tuetaan lapsen valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittymistä? Lapsen koulutuksen päämäärät LOS 29 artikla 29
  30. 30. Lapsenoikeusperustainen arviointi, esimerkkinä koulua koskeva päätös (3) Miten päätös vaikuttaa lasten terveyteen ja terveyspalveluihin? LOS 24 artikla Miten päätös vaikuttaa vammaisten lasten tai vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiin? LOS artiklat 23 ja 30 Miten päätös vaikuttaa lasten vapaa-aikaan, harrastuksiin, leikkimahdollisuuksiin ja osallistumiseen kulttuuriin? LOS 31 artikla Muut lapsen oikeudet, joiden päätös voi vaikuttaa 30
  31. 31. Lisätietoa (1) Lapsen oikeuksien sopimus http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 Lapsenoikeudet.fi-sivuilla lapsen oikeuksien sopimuksesta https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/ https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ykn-lapsen- oikeuksien-komitean-yleiskommentit/yleiskommentit-ja-niiden-suomennokset/ Ks. erityisesti yleiskommentit nro 5 (yleiset täytäntöönpanotoimet), 14 (lapsen edun ensisijaisuus) ja 12 (lapsen oikeus tulla kuulluksi. 31
  32. 32. Lisätietoa (2) Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen – Lape-projektisuunnitelma (2016) https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/12/cover Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi (Nuorisotutkimus1/2016) https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/Vaikuttaminen/Nuorisotutkimus+1+2 016+Lapsivaikutusten+arviointi+Cust%C3%B3dio.pdf Liisa Heinämäki – Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010) https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006) http://www.julkari.fi/handle/10024/75271 32
  33. 33. Lisätietoa (3) Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015) www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinen- materiaalipankki Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7) http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016) http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-oikeuksien-sopimukseen- pohjautuva-ennakkoarvio-sote-uudistuksesta-on-valmistunut 33
  34. 34. Lisätietoa (4) Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011) http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kuntajohtaminen/johtamisen_valineet/v aikutusten-ennakkoarviointi/Sivut/default.aspx Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet (OM:n julkaisuja 2007:6) http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadoseh dotustenvaikutustenarviointi.ohjeet.html Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta (STM:n julkaisuja 2016:2) http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75241 34
  35. 35. Lisätietoa (5) Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun – Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011) https://www.julkari.fi/handle/10024/80038 Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa – Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015) http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/89A630F75C56617FC2257C5A00489E6D/$FILE/L AVA_ohjeistus_2015_www.pdf Outi Slant & Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL: 122, 2013) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152539 35
  36. 36. MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi Twitter @EsaIivonen

×