Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Avun ja tuen tarpeen arviointi osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja seurantaa, yhteenveto edellisen työpajan 31.10.2016 työpajasta, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissaTHL
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Yhdessä lapsen parhaaksi -perhekeskustoiminnan kulmakivet, Ulla Lindqvist, ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun keskusliitto. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Koonti Ylä-Savon alueella tehdystä kyselystä, jolla selvitettiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten sosiaalisen median hyödyntämistä työkäytössä. Kyselyllä selvitettiin myös kiusaamiseen liittyviä asioita ja tukeeko työympäristö sosiaalisen median hyödyntämistä työssä.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Avun ja tuen tarpeen arviointi osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja seurantaa, yhteenveto edellisen työpajan 31.10.2016 työpajasta, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissaTHL
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Yhdessä lapsen parhaaksi -perhekeskustoiminnan kulmakivet, Ulla Lindqvist, ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun keskusliitto. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Koonti Ylä-Savon alueella tehdystä kyselystä, jolla selvitettiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten sosiaalisen median hyödyntämistä työkäytössä. Kyselyllä selvitettiin myös kiusaamiseen liittyviä asioita ja tukeeko työympäristö sosiaalisen median hyödyntämistä työssä.
Webinaarin teemoja: Oppijoiden digitaalinen maailma ja suositut sovellukset,
Lasten ja nuorten ohjaaminen turvalliseen toimintaan digiympäristöissä sekä Verkon vaaroja.
Sosiaalinen media ja muut digitaaliset välineet oppimisen tukena 11.11.2016Opinlakeus
Kooste oppimisen tukemiseen soveltuvista sosiaalisen median palveluista ja muista digitaalisista välineistä ja palveluista.
Aineisto on muokattu Matleena Laakson alkupeärisaineistojen pohjalta 2. asteen opettajien koulutuspäivään Etelä-Pohjanmaan Opistolle 11.11.2016.
Tutustu Matleenan aineistoihin:
www.matleenalaakso.fi
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/
Nuorisotyö ja sosiaalinen media osa 1 keskittyy Facebookin käyttöön nuorisotyöllisenä välineenä. Tämä on ensimmäinen julkaistu versio ja ohjetta päivitetään ajan mittaan. Oppaan ovat tehneet yhteistyössä Hyvinkään, Porin ja Helsingin nuorisotoimet sekä Netari.fi-hanke.
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
Systeemi avaruudesta?
Huomioita Tajua Mut! -toimintamallista kokeilun alkuvaiheessa Mikkelissä
Nuorisotutkimusseura ry
Pirkko Junttila-Vitikka ja Jussi Ronkainen
Business Arena toteutti Lapin ELY-keskuksen toimeksiannosta 11/2013 tapahtuman, johon tuotiin yhteen kaikki lappilaiset nuorten palveluita tuottavat tahot.
Tapahtuman oppeja voivat hyödyntää kaikki nuorten parissa toimivat asiantuntijat. Mukana myös hyödyllisiä työkaluja oman palveluviidakon ja tekemisen selkeyttämiseksi. (c) Business Arena Oy
Johanna Janhosen Suur-Jyväskylän Lehdessä vuonna 2017 ilmestyneet somekolumit yksiin "kansiin" koottuna. Kooste on tehty Canvalla esimerkiksi Canva-koulutuksia varten.
Similar to Sosiaalinen media ja lastensuojelu (20)
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Sosiaalinen media ja lastensuojelu
1. Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
Puh. (09) 329 6011
toimisto@lskl.fi | www.lskl.fi
Lastensuojelu ja sosiaalinen media
Lasten suojelun kesäpäivät 2017
Juuli Hurskainen, Sonja Soini, Tuuli Kotisaari & Hanna Holmberg-Soto
7.6.2017
9. www.lskl.fi
• Nuorten
mielestä tärkeimmät
sosiaalisen median
palvelut ovat
WhatsApp, Facebook,
Instagram, Snapchat
ja YouTube.
• Ajallisesti eniten
käytetty palvelu on
nuorten mukaan
WhatsApp.
(Lähde: SoMe ja nuoret 2016)
19.4.2017Sonja Perttula
13. ”Jos joku on oikeasti perheen
puolella ja tietää asioista.. se
siirretään toisiin tehtäviin…
otetaan toinen sijalle joka tekee
kirjauksen, perhettä vastaan.”
”Ei kai sille kenestä kannellaan
ilmoiteta kuka on ilmoituksen tekijä?”
”Ilmeisesti valheelliset kirjaukset ovat
lastensuojelussa se hyvä käytäntö, jolla saadaan
turhat huostaanotot näyttämään oikeutetuilta.”
”Lastensuojeluilmoitus tuosta on
ehdottomasti tehtävä. Valitettavasti
en siitä usko apua olevan.”
”Ei huostaanotosta voi puhua
kenellekään, eikä mitään apua saa
mistään.”
”Jokainen turha
huostaanotto on
minulle
henkilökohtaista.
Minä paasaan
vaikka barrikadeilla
kunnes asioihin tulee
muutos ja niihin
vielä tulee!”
Lastensuojelusta puhutaan somessa.
Vain neutraali ääni puuttuu.
Lähde: LSKL / Verkossa (2016)
14. www.lskl.fi
Miksi lastensuojelun pitäisi olla somessa?
Some on osa lasten ja nuorten arkea
Lastensuojelun julkisuuskuva on huono
Lastensuojelusta puhutaan somessa
15. www.lskl.fi
Miksi lastensuojelun toimijat eivät ole somessa?
”Työni ei ole sen laatuista, että siitä olisi kovinkaan paljon apua. Eikä myöskään aikaa
roikkua sosiaalisessa mediassa työaikana. Työ on ihan käytännön lastensuojelutyötä,
asiakassuunnitelmia, päätöksiä, sopimuksia, verkostopalavereja.”
”En voi työssäni juurikaan hyödyntää sosiaalista mediaa muuta kuin itseni kehittämisen
kannalta. Tähän liittyy erityisesti yksityisyyden suoja, ammattietiikka ja salassapitolaki.”
”Aikapula. Perinteiset mediat vievät jo kaiken ajan. Suoraan sanottuna ei kiinnosta, pää
hajoaa muutenkin.”
”Ajan ja taidon puute. Innostusta on, mutta ei riittävää tietoa ja taitoa, miten hyödyntää.”
”En ole tullut ajatelleeksi enkä huomannut tarvetta käyttää. Toki lienee myös niin, etten
tiedä kuinka voisin hyödyntää sosiaalista mediaa työssä.”
”Esimieheni ei pidä sosiaalista mediaa sopivana missään muodossa.”
Lähde: LSKL:n kyselyt lastensuojelun toimijoilla 2015 ja 2017
17. Salassapito, vaitiolovelvollisuus, yksityisyyden suoja
Asiakas?
• Voiko somea käyttää asiakastyössä?
• Voiko asiakkaan kotona kuvata?
• Voiko asiakas näkyä kuvissa?
• Tiedon kasautuminen?
Minä itse?
• Olenko minä tai läheiseni
vaarassa, jos olen somessa?
Työnantaja?
• Mitä työnantajasta voi kertoa somessa?
• Olenko yksityishenkilö vai edustanko työnantajaa somessa?
19. www.lskl.fi8.6.2017Etunimi Sukunimi
Pariporinat
1. Keskustelkaa 2-3 hengen ryhmissä, mikä on
teidän organisaatio(ide)nne päätavoite ja
kohderyhmä sosiaalisessa mediassa
2. Kiteyttäkää se 140 merkkiin (mukaan lukien
hashtagit)
3. Postatkaa sli.doon (tai omalle Twitter-tilillenne!)