Mitä lapsivaikutusten arviointi on? Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään - ja kannattaa tehdä. Millaisiin kysymyksiin lapsivaikutusten arviointi voi vastata? Kuka tai ketkä lapsivaikutusten arviointia tekevät? Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään? Mikä on luottamushenkilön rooli lapsivaikutusten arvioinnissa?
Mitä lapsivaikutusten arviointi on? Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään - ja kannattaa tehdä. Millaisiin kysymyksiin lapsivaikutusten arviointi voi vastata? Kuka tai ketkä lapsivaikutusten arviointia tekevät? Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään? Mikä on luottamushenkilön rooli lapsivaikutusten arvioinnissa?
Suomen UNICEFin koulutusmateriaali lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi valmisteleville viranhaltijoille tai luottamushenkilöille järjestettävässä koulutuksessa.
Puheenvuoro LAPE-konferenssissa 26.11. Aiheena lapsiystävällinen maakunta: yhdenvertaisuus, kokonaiskoordinaatio, lasten ja perheiden osallisuus sekä lasten oikeusturva.
Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.6.2016 pidetty esitys. Puhujat: toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Suomen UNICEFin koulutusmateriaali lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi valmisteleville viranhaltijoille tai luottamushenkilöille järjestettävässä koulutuksessa.
Puheenvuoro LAPE-konferenssissa 26.11. Aiheena lapsiystävällinen maakunta: yhdenvertaisuus, kokonaiskoordinaatio, lasten ja perheiden osallisuus sekä lasten oikeusturva.
Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.6.2016 pidetty esitys. Puhujat: toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.fi
- Young peoples right to information /nuorten oikeus tietoon
- Aims of Youth Information and Counselling Work / Nuorten tieto- ja neuvotatyön päämäärät
- Youth Information and Counselling as a basic youth work service in Finland (according to Youth Act and related to the Children and Youth Policy programme) Nuorten tieto- ja neuvontatyö osa nuorisotyön peruspalveluita
Luento: Humak, Nurmijärven kampus 16.9.13, kesto 45 min.
Tutkimustulosten esittelyä, suositukset, tutkija Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto - Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys.
Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL ja Maaret Vuorenmaa,
erikoistutkija, THL.
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Lumoava lukutaito – mukana Muumit -oppimateriaalin tavutettu diasarja Lapsen oikeuksista. Oppimateriaalin ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen UNICEF ja Moomin Characters.
Lumoava lukutaito – mukana Muumit -oppimateriaalin diasarja lapsen oikeuksista. Oppimateriaalin ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen UNICEF ja Moomin Characters.
2. Lapsia ja nuoria koskeva
tieto, sen keruu ja
tietoaukot
Terhi Tuukkanen
YTT, Ylitarkastaja
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
1.9.2016 2
3. Lapsiasiavaltuutettu
• Arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista
• Seuraa lasten ja nuorten elinolosuhteita
• Selvittää lasten mielipiteitä ja välittää niitä päättäjille
• Tiedottaa lapsille ja aikuisille lasten oikeuksista
• Kehittää yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille
1.9.2016 3
4. Lapsivaikutusten arviointi
• Prosessi, jossa arvioidaan
päätösesityksen vaikutuksia
lapsen oikeuksien toteutumiseen.
• Sisältää lapsia koskevan tiedon
keräämisen/lasten näkemysten
selvittämisen.
– Olemassa oleva tieto vs. uuden
tiedon tarve
– Rekisteritieto vs. lapsilta saatu tieto
1.9.2016 4
5. Mitä lapsista ja nuorista tiedetään?
• Materiaalinen elintaso (mm. Tilastokeskus, Kela)
• Kouluolot ja oppiminen (Kouluterveyskysely, Tilastokeskus, PISA)
• Kiusaaminen (Kouluterveyskysely)
• Terveys, terveystottumukset (Kouluterveyskysely, Nuorten
terveystapatutkimus)
• Tupakointi, päihteet (Kouluterveyskysely)
• Rikkeet, rikokset (Kouluterveyskysely, Nuorisorikollisuuskysely)
• Kuritusväkivalta (Lapsiuhritutkimus)
• Koti, ystävät (Kouluterveyskysely, Tilastokeskus, WHO-
Koululaistutkimus; Lastensuojelurekisteri)
• Vapaa-aika (Nuorisobarometri, Nuorten Vapaa-aikatutkimus,
Kouluterveyskysely)
• Tyytyväisyys elämään (Nuorisobarometri)
1.9.2016 5
6. Mitä lapsista ja nuorista ei tiedetä?
• Lasten oma kokemus hyvinvoinnistaan – usein aikuiset tiedon
tuottajina.
• Lasten osallistumista koskeva tieto – miten oikeus
osallistumiseen toteutuu?
• Tietoaukot eri lapsiryhmien kohdalla:
– Pienet, alle kouluikäiset lapset
– Vähemmistöryhmät, kuten romanit, saamelaiset,
vammaisryhmät
– Lastensuojelun piirissä olevat lapset
1.9.2016 6
8. Lapsibarometri
• Säännöllisesti toteutettava tutkimus 6-vuotiaiden lasten
arjesta ja koetusta hyvinvoinnista. Teemana luottamus.
• 9 indikaattoria: kaverisuhteiden määrä, avun pyytäminen
vieraalta aikuiselta, myönteisen tunnistaminen, mielipiteen
kuunteleminen, kiusaaminen, yhteinen tekeminen perheen
kanssa, ilon/surun kokeminen, luottamus Suomeen.
• Menetelmän kehittämistä: puhelinhaastattelut.
• Tiedon jalkauttaminen mm. viranomaisille, kuntiin,
päiväkoteihin.
1.9.2016 8
9. Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit
• Sisältävät kuntakohtaista tietoa lasten hyvinvoinnista.
• Toteuttajat: OKM, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Jyväskylän
yliopisto.
• Kuusi osa-aluetta: materiaalinen elintaso; kasvuympäristön
turvallisuus; terveys ja hyvinvointi; koulu ja oppiminen; perhe,
vapaa-aika ja osallisuus; yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu.
• Lasten hyvinvoinnin indikaattorit ovat THL:n Sotkanetissä:
https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index
1.9.2016 9
10. Muita lapsia ja nuoria koskevia tutkimuksia
• Nuorisobarometri
– Vuosittain toteutettava tutkimus 15-29-vuotiaiden nuorten
elämästä, arvoista ja asenteista. Teemoina mm. arjenhallinta,
yhdenvertaisuus, osallisuus.
– Saatavilla: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/
• Nuorten vapaa-aikatutkimus
– Kolmen vuoden välein toteutettava tutkimus 7-29-vuotiaiden
vapaa-ajasta, mm. harrastuksista, mediankäytöstä.
– Saatavilla: https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorten-vapaa-
aikatutkimukset/
1.9.2016 10
11. Hyviä tiedonkeruukäytäntöjä kunnissa
• Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisten tulosten läpikäyminen
yhdessä lasten ja nuorten kanssa
• Kyselyt lapsille, esim. koulujen lakkauttamisesta,
kouluviihtyvyydestä ja kouluruokailusta
• Jalkautuminen lasten pariin, mm. lasten ja nuorten
tapahtumat
• Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen netin kautta,
esim. Nuortenideat.fi
1.9.2016 11
12. Päätelmät
• Lapsia koskeva tiedonkeruu on
lapsivaikutusten arvioinnin ja
lapsen edun toteutumisen
perusta.
• Lapsia koskevaa tietoa on
saatavilla. Haasteena on tiedon
jalkauttaminen ja
hyödyntäminen kunnissa.
• Keskimääräisyyden harha - ketä
ovat huonommin pärjäävät ja
miten heidän hyvinvointiaan
voitaisiin edistää?
1.9.2016 12
13. Pohdittavaa
• Millaista lapsia ja nuoria koskevaa tietoa tarvitaan kuntien
näkökulmasta? Puuttuuko meiltä tietoa?
• Miten olemassa olevaa tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää
kunnissa?
KIITOS!
1.9.2016 13