Maria Kaisa Aula: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille - onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita?
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•248 views
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja. Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla. Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot? Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee. Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (14)
Similar to Maria Kaisa Aula: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille - onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita?
Similar to Maria Kaisa Aula: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille - onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita? (20)
More from Lastensuojelun Keskusliitto
More from Lastensuojelun Keskusliitto (20)
Maria Kaisa Aula: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille - onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita?
- 1. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla 1 Lastensuojelupäivät 28.9.2016 LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula #lapemuutos Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille -Onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita?
- 2. LAPE on Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa teemme muutosta 2 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi Uudistamallla – palvelut lapsi- ja perhelähtöisiksi – toimintakulttuurin lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden ja niukkenevat resurssit Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön 40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018
- 3. LAPE kehittämiskokonaisuudet - kansallista ja maakunnallista työtä Toiminta- kulttuurin muutos Perhekeskus- toimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Erityistason palveluiden verkostointi
- 4. 4 LAPE muutos- kokonai- suudet: 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperus tai-suutta vahvistav a toiminta- kulttuuri 2. Lapsi- ja perhe- lähtöiset palvelut Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde Kiusaaminen vähenee Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus Koulupudokkuus vähenee Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu Lasten kokema väkivalta vähenee Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa paranee Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee TAVOITE KUSTANNUKSISSA Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014 tasosta Onnistu- minen 2019–2025 Sopivaa tukea Oikeaan aikaan TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025
- 5. LAPE lähtökohta 1: HYVINVOINTI KASVAA IHMISSUHTEISSA 9/28/2016Etunimi Sukunimi 5 Lasten ja nuorten hyvinvointia kannattelevat ihmissuhteet kotona, asuinyhteisössä, harrastuksissa koulussa, varhaiskasvatuksessa – Pysyvyys, jatkuvuus sekä kotona, vertaissuhteissa sekä palveluiden ihmissuhteissa – Nähdyksi ja kuulluksi, arvostetuksi tulemisen kokemus
- 7. Mitä LAPE muutosohjelmassa edistetään lapsen ihmissuhteiden vahvistumista? 28.9.2016Etunimi Sukunimi 7 Tuetaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta niin sote palveluissa kuin myös koulussa ja varhaiskasvatuksessa; lisätään kotiin meneviä palveluita Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen menetelmät ammattilaisten tueksi (vrt. ”Ihmeelliset vuodet”) Kehitetään parisuhteen tuen palveluita Pilotoidaan erotilanteen palveluihin kaikki eroperheet tavoittavia lapsen etuun ja yhteistyövanhemmuuteen tukevia malleja Haetaan tehokkuutta kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen ml. varhaiskasvatus ja pienet lapset; tuetaan kaverisuhteita sekä lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja Huomioidaan lapset myös silloin kun vanhempia autetaan ja hoidetaan: (Lapset puheeksi -menetelmä, Toimiva lapsi ja perhe)
- 8. LAPE lähtökohta 2: HYVÄ KOHTAAMINEN 28.9.2016Etunimi Sukunimi 8 Hyvä kohtaaminen ja vuorovaikutus lasten, nuorten,vanhempien sekä palveluissa toimivien aikuisten kesken luo laatua ja vaikuttavuutta – Lapsen, nuoren ja vanhemman palvelukokemus kertoo palvelun laadusta – Oikea-aikainen tarpeenmukainen palvelu ja tuki lähtee vuoropuhelusta ja yhteisestä ymmärryksestä ”Mä oon käynyt nyt kuraattorilla. En tiedä yhtään mitä se tekee, enkä sitäkään,miksi mut on sinne pyydetty.”
- 9. Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin? Hyvä koulu Hyvä sairaala Hyvä lastensuojelu Hyvä sijaishuolto Hyvä kuntoutus Hyvä oppilashuolto Kenen arvioimana? Kenen kriteerein? Ammattilaisen Vanhemman Lapsen ja nuoren www.lapsiasia.fi 9
- 11. Lasten ja nuorten kokemus haastaa -> asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin palveluihin! Ammattilaisen näkökulma lastensuojeluasiakas potilas oppilas kuntoutettava erityistä tukea tarvitseva ”vammainen” Lapsen ja nuoren kannalta Lapsi ja nuori kokonaisena, tavallisena ihmisenä iloineen ja suruineen ”Älä korosta erityisyyttäni” Lapsi ja nuori yksilönä: oletko kiinnostunut juuri minusta? Näe vahvuuteni! ”Haluan kohdata aikuisia ilman titteleitä!” www.lapsiasia.fi 11
- 12. Mitä LAPE tekee paremman kohtaamisen puolesta? 28.9.2016 12 Lapsen , nuoren ja perheen yksilölliset palvelutarpeet lähtökohdaksi – Miten tehdään palvelutarpeen arviointi? – Miten vältetään monet arvioinnit ja tiedonhankinnat? Ammattilaisten osaamisen parantaminen lasten, nuorten ja perheiden kohtaamisessa LAPE valtionavustuksen kriteerinä on lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen maakunnan muutosohjelmaan Kartoitamme tutkimustietoa lasten ja nuorten palvelukokemuksesta; Toimimme yli sote- varhaiskasvatus- koulu –nuorisotyö rajojen Avaamme keskustelun ja tavoittelemme eri ammattilaisten yhteistä lapsikäsitystä
- 13. Mitä LAPE tekee paremman kohtaamisen puolesta? 9/28/2016Etunimi Sukunimi 13 Tuodaan lasten kokemustiedon hyödyntäminen osaksi kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomuksia (THL) – Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten palvelukokemuksen selvittämiseen luodaan säännönmukaiset tiedonkeruut ja menetelmät – Lasten väkivaltakokemusten tiedonkeruu vakiinnutetaan (lapsiuhritutkimus) – Alakouluikäisten ja heidän vanhempiensa hyvinvointitiedon keruu osaksi kouluterveyskyselyä – Pienten alle kouluikäisten hyvinvointitiedon keruuseen kehitetään malli Päätösten lapsivaikutusten arviointi joka edellyttää lasten ja nuorten oman mielipiteen selvittämistä
- 14. LAPE lähtökohta 3: HALLINTOKUNTAISISTA LAPSI- JA PERHELÄHTÖISIIN PALVELUIHIN 9/28/2016Etunimi Sukunimi 14 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääasiallisesti muuta kuin sotea – Varhaiskasvatus - perusopetus – Nuorisotyö - kulttuuri ja vapaa-aika – Oppilashuolto - terveyspalvelut – Neuvola .- järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistyö ja muu tarjonta Miten johdetaan, suunnitellaan ja tuotetaan palveluita lapsi- ja perhelähtöisesti ? Erilaiset kumppanuudet huomioiden ”vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio”
- 15. Palveluissa on johtamisen ja yhteensovittamisen haasteita 9/28/2016Etunimi Sukunimi 15 Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatio- lähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Tuleeko sopivaa tukea oikeaan aikaan?
- 16. Mitä LAPEssa tehdään ? 9/28/2016Etunimi Sukunimi 16 Perhekeskustoimintamallin kehittäminen matalan kynnyksen kokoavana palveluverkostona (sote-kunta-järjestö rajan yli!) Yksi lapsi – yksi suunnitelma tavoitteen edistäminen Asiakastiedon sujuva liikkuminen (sote+vaka+koulu) Yhdellä viranomaisella tai ammattilaisella on vastuu asiakkaan palveluiden jatkuvuudesta ja monialaisen yhteistyön koordinaatiosta Ns. Hackneyn mallin pilotointi lastensuojelussa Erityiset ja vaativat palvelut jalkautuvat perhekeskuksiin sekä kouluihin ja oppilaitoksiin, konsultoivaa palvelua lisätään Tuki ja palvelu ensisijaisesti lapsen arkiympäristöön; irti poislähettämisen kulttuurista Verkon ja digitaalisten palveluiden mahdollisuudet käyttöön Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden johtamisen mallit ja linjaukset
- 17. Onnistumme jos…. 2019 - > 2025 28.9.2016Etunimi Sukunimi 17 Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset ja nuoret nykyistä paremmin Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen oikeudet Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden tekemistä Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan Riskit – Valinnanvapausratkaisut – jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle
- 18. 9/28/2016Etunimi Sukunimi 18 Miten muutosta saadaan aikaan? - onnistummeko lasten ihmissuhteiden vahvistamisessa? Lainsäädännöllä? (Uusilla) määrärahoilla? Koulutuksella, valmennuksella – Uudella asenteella – Verkostojohtamisella – Toimintakulttuurilla Yhteiskehittämisellä ja –oppimisella Kunnan ja maakunnan virkajohdon ja päättäjien sitoutumisella Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa Eri ammattilaisten yhteisellä lapsikäsityksellä
- 19. 19 Kiitos!
Editor's Notes
- Hyvät lastensuojelupäivien osanottajat, lapsen ihmisoikeuksien puolestapuhujatOtsikkonani on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla hyvinvointia lapsille nuorille ja perheille, etenkin siitä näkökulmasta, onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita. Pia Mäkeläinen STM:stä esitteli aiemmin LAPEn eli muutosohjelmamme ajankohtaista tilannetta , tarjoamaamme tukea kohti lapsille ja perheille parempia kuntia ja maakuntia sekä erityisesti lastensuojelun kehittämiskokonaisuutta. Oma puheenvuoroni täydentää Pian esitystä. Koetan syventää ja konkretisoida sitä, millä lähtökohdilla laaja ja kunnianhimoinen muutosohjelmamme on liikkellä ja mitä yritämme saada aikaan ja kenen kanssa.
- LAPEa tehdään hallitusohjelman mandaatilla ja koko hallituksen harteilla. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöisiksi ja samalla toimintakulttuuri uudistetaan lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi. Päämääränä eivät ole paremmat palvelut sinänsä vaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja heidän omien voimavarojensa vahvistuminen. Muutosta tehdään tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön eli tarjoamme halukkaille alueille välineitä yhteisen tahtotilan ja strategian tekemiseen siitä, miten pidämme lasten, nuorten ja perheiden lippua korkealla tulevissa sote- ja kuntamuutoksissa. Sote säätää palapelin isoja palasia mutta LAPEssa haemme ratkaisuja siihen, miten eri palvelut ja verkostot toimivat ihmislähtöisesti riippumatta siitä millä hallinnonalalla ollaan tai ollaanko kunnan, maakunnan, järjestön tai yksityisen palveluksessa. Tuemme ja linkitymme sote valmisteluun tiiviisti mutta samalla muistamme, että kunta on koulu, nuorisotyön, varhaiskasvatuksen avaintoimija jatkossakin ja rajapinnat kunnan ja maakunnan soten välillä on saatava toimimaan sujuvasti. Koetamme myös vaikuttaa soteen esim. niin että valinnanvapauden linjaukset eivät sotisi LAPE tavoitteita vastaan palveuiden yhteensovittamisessa. Muutosta ei tehdä ylhäältä päin komentaen vaan perustaen laajasti kumppanuuksiin valtion, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa sekä perustaen aiemmin tehtyyn kehitystyöhön. Apuna on 40 miljoonan kertapanostus vuosina 2016-2018 josta valtaosa käytetään maakuntien muutoksen tukeen.
- Muutosta tehdään kansallisesti ja maakunnallisesti neljän kokonaisuuden merkeissä. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavassa toimintakulttuurissa on kyse päätöksenteon, suunnittelun, johtamisen, osaamisen, ennakoinnin ja arvioinnin välineistä. Matalan kynnyksen palvelut jakautuvat ainakin vielä kahteen osioon eli perhekeskustoimintamallin kehittämiseen sekä varhaiskasvatukseen ja kouluun lapsen hyvinvoinin tukena. Kaikilla koetetaan vahvistaa varhaista tukea ja vanhemmuuden tukea. Erityistason ja vaativimman tason palveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena, josta siis lastensuojelu on yksi osa. Kaikissa näissä tehdään muutostyöhön mukaan lähtevien maakuntien kanssa vuorovaikutteista kehittämistä sekä myös kansallista kehittämistyötä. Tavoitteena että 2018 lopulla pystyisimme linjaamaan suuntaviivat kansalliselle lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiselle sellaisella yhteistyöllä, että työ jatkuu myös seuraavalle vaalikaudelle ja hallitukselle. LAPE ei siis tule kahdessa vuodessa valmiiksi.
- LAPEn välitavoite on siis paremmat lapsi- ja perhelähtöiset palvelukokonaisuudet yli kunta- maakunta- rajojen sekä lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri päätöksenteossa ja palveluissa. Jos onnistumme tässä, osataan palveluissa tarjota perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Tuki voi olla myös vertaistukea tai vapaaehtoistyötä järjestöjen tai seurakuntien kautta. Uudistus ei perustu uusiin määrärahoihin vaan päinvastoin kustannukset pitäisi saada alenemaan, ei leikkauksilla vaan palveluiden rakennetta muuttamalla ja siirtämällä painopisteen ehkäiseviin ja koko ikäluokan tavoittaviin palveluihin ja tukeen. Lasten, nuorten ja perheiden oikea.-aikaisella ja tarpeen mukaisella tuella korjaavien palveluiden tarve vähenee. Tavoite on pysäyttää ensiksi korjaavien kustannusten kasvu ja sen jälkeen saada ne laskuun vuoteen 2015 mennessä 10 %. Tärkein tavoite on nähdä kohentumista lasten hyvinvoinnin konkreettisissa osoittimissa eli etenkin lasten läheisten ihmissuhteiden ja vuorovaikutussuhteiden vahvistumisessa. Tämä muutos näkyy kotona, koulussa, kaveripiirissä ja kotikunnassa. Olemme kuitenkin realistisia siinä ettei se näy parissa vuodessa vaan asetamme tähtäimen vuoteen 2015. Jos onnnistumme lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantuntut Yksinäisyys on yhä harvempien lasten ja nuorten ongelma Jokaisella lapsella on vähintään yksi läheinen ja turvallinen aikuinen Kiusaminen päiväkodeissa, koulussa ja vapaa aikana on vähentynyt Jokaisella lapsella ja nuorella on mieluinen harrastus Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja käyvät koulunsa loppuun Harvempi nuori päätyy mukaan rikolliseen toimintaan. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien sekä erojen aiheuttamat haitat lapsille ja nuorille vähenevät. Useammilla työpaikoilla on otettu käyttöön perheiden kannalta joustavia toimintamalleja. Lapset nuoret ja vanhemmat kokevat että yhteiskunnan palveluista ja tuesta on heille apua ja hyötyä ja he voivat vaikuttaa oman elämänsä tärkeisiin asioihin.
- Mutta miten voimme saada aikaan näitä tavoiteltuja muutoksia kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa ja arkiympäristöissä? Ensinnäkin haluamme kääntää palveluiden ja niissä toimivien aikuisten tahdon ja kehittämisen suunnan tukemaan lapsille tärkeitä ihmissuhteita ja niiden laatua. LAPE on palveluiden muutosohjelma mutta tiedostamme että lasten ja nuorten hyvinvointi ei synny ensisijaisesti palveluissa vaan HYVINVOINTI KASVAA IHMISSUHTEISSA, kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa, vertaissuhteissa, läheissuhteissa, sukulaisten kesken, asuinyhteisössä. Haluamme palveluilla ja muulla tuella, kuten vapaaehtoistyöllä tukea pysyvyyttä ja jatkuvuutta sekä kotona, vertaissuhteissa että palveluiden ihmissuhteissa. Myös lastensuojelussa on omat tekemisensä siinä, miten lasten läheissuhteita tuetaan ja ammenetaan niiden tuomia voimavaroja. Huomaatte että tavoitteemme lasten ja nuorten hyvinvoinnissa keskittyvät psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteissa ei ole esim. ylipainon tai päihteiden käytön vähentämistä. Se ei tarkoita etteikö ne olisi tärkeitä asioita. Valinta perustuu siihen, että ensinnäkin haluamme tukea lasten ja nuorten parempaa mielenterveyttä. Yleistyneiden mielenterveysongelmien taustalla on usein juuri ihmissuhteisiin ja niiden jatkuvuuteen liittyviä pulmia, yksinäisyttä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen vajeita, kiusaamista esimeriksi erilaisuuden takia tai vanhempien ongelmia. Hyvät ihmissuhteet ovat myös lapsen ja nuoren kasvua suojaavia ja omia voimavaroja vahvistavia. Myös lapset ja nuoret itse kokevat juuri perheen ihmissuhteet itselleen tärkeimmiksi.
- Missä sitten mennään lasten ihmissuhteiden laadussa? Mikä on niiden nykytila? Lopullisten indikaattoreiden määrittely on vielä työn alla mutta monien lasten hyvnvointitavoitteiden osalta pystymme määrittämään nykytilan kouluterveyskyselyn tuloksista. Otan esimerksiksi vuorovaikutuksen vanhempien kanssa, kouluterveyskyselyssä on kysytty 8 ja 9 luokkalaisilta sekä lukion ja ammattioppilaitosten oppilailta pystyvätkö he keskustelmaan vanhempiensa kanssa asioistaan. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa kuvataan tässä niiden nuorten osuudella, jotka eivät juuri koskaan pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Kuten näette, suunta on ollut 2000-luvulla pääosin myönteinen Osuudet ovat pienentyneet 3–6 prosenttiyksikköä vuosista 2000/2001– vähiten keskusteluvaikeuksia on lukion pojilla ja eniten peruskoulun tytöillä 9 %. Vanhemman ja nuoren välisellä toimivalla keskusteluyhteydellä on suojaavia vaikutuksia ja se kannattelee nuorta monissa vaikeuksissa. Keskusteluvaikeuksien on todettu olevan yhteydessä muun muassa: Nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun: Runsaalla kolmanneksella nuorista, joilla oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, esiintyi keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, mutta muista nuorista noin kymmenesosalla. (Lähde: Wargh ym. 2015 http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/viewFile/50761/15440) Tiedetään myös, että toimivalla lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutuksella on kauaskantoisia vaikutuksia: Lapsen: Kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen Emotionaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin Sosiaalisiin taitoihin Fyysiseen terveteen Negativiisten kehityskulkujen ehkäisyyn/ katkaisemiseen Jatkossa kouluterveyskyselyä laajennetaan alakouluikäisiin niin että saamme tietoa myös pienempien lasten kokemuksista. Samoin kouluterveyskyselyä kehitetään niin, että tiedämme paremmin myös erilaisten lasten ja nuorten tilanteesta. Tiedämme jo nyt että maahanmuuttajanuorten parissa keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat xx kertaa yleisempiä. Samoin tytöt ja pojat jotka ovat ihastuneet samaan sukupuoleen kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa xx kertaa useammin kuin nuoret keskimäärin. Tämä tarkoittaa, että vanhemmuuden tukea tulisi suunnata ja räätälöidä erityisesti maahanmuuttajanuorten sekä sateenkaarinuorten perheisiin. Samat nuoret kärsivät muita enemmän myös kiusaamisesta sek yksinäisyydestä.
- Miten Lape muutosohjelmassa sitten edistetään lapsen ihmissuhteiden vahvistumista osana maakuntien muutoksen tukea? - Vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta tuetaan niin sote palveluissa kuin myös koulussa ja varhaiskasvatuksessa - Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen menetelmät otetaan ammattilaisten tueksi (vrt. ”Ihmeelliset vuodet”) - Kehitetään parisuhteen tuen palveluita - Pilotoidaan erotilanteen palveluihin kaikki eroperheet tavoittavia lapsen etuun ja yhteistyövanhemmuuteen tukevia malleja - Haetaan tehokkuutta kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen ml. varhaiskasvatus ja pienet lapset; tuetaan kaverisuhteita sekä lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja - Huomioidaan lapset myös silloin kun vanhempia autetaan ja hoidetaan: (Lapset puheeksi -menetelmä, Toimiva lapsi ja perhe)
- Ensimmäinen lähtökohta oli lapsen hyvinvoinnin kasvaminen ihmissuhteissa. Toisena lähtökohtana LAPE muutosohjelmassa ja oikeastaan tavoitteena on HYVÄ KOHTAAMINEN palveluissa. Lähdemme siitä, että hyvä kohtaaminen lasten, nuorten, vanhempien ja palveluissa toimiven ammattilaisten kesken luo laatua ja vaikuttavuutta. Hyvä kohtaaminen on edellytys myös oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen palvelun saamiselle – se lähtee vuoropuhelusta ja yhteisestä ymmärryksestä. Lapsen ja nuoren kannalta vaikuttavuus syntyy usein siitä, luottaako lapsi tai nuori ammattilaiseen, kokeeko hän aikuisen olevan kiinnostunut juuri hänestä. Palvelut ovat käytännössä lapsille ja nuorille ihmisiä. Kohtaamisen puutteissa a kyse voi olla vuorovaikutuksen ja viestinnän vajeista, ammattilaisten osaamisen vajeista, vaikeuksista tunnistaa erilaisten perheiden avuntarpeita sekä siitä, että erilaiset lapset, nuoret tai heidän vanhempansa eivät löydä apua ja tukea. Haluamme myös tietää enemmän lapsen nuoren ja vanhemman palvelukokemuksesta sekä hyödyntää tietoa kehittämistyössä sekä ammattilaisten koulutuksessa. Eräs hyödyllinen palvelukokemuksen lähde on MLL:N lasten ja nuorten puhelin ja netti. Sieltä on peräisin lainaus nuorelta oppilashuollon palveluista ” Mä oon käynyt nyt kuraattorilla. En tiedä yhtään mitä se tekee, Enkä sitäkään miksi mut on sinne pyydetty” .
- Arvostamme siis lasten ja nuorten sekä vanhempien palvelukokemusta, joka tuo myös palveluiden laatuun omat kriteerinsä ammattilaisten ja palveluiden järjestäjien laatukriteereiden rinnalle. Jos haluamme kehittää hyvää koulua, sairaalaa, lastensuojelua, sijaishuoltoa, kuntoutusta tai oppilashuoltoa, tarvitaan arviointiin mukaan niin ammattilaiset, vanhemmat mutta myös lapset ja nuoret itse. Samalla se tarkoittaa sitä, että lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteiden ja näkökulmien pitää kyetä uudistamaan niitä kriteereitä joilla palveluiden laatua arvioidaan. Koulussa ei pelkästään opita vaan myös syödään, leikitään, tutustutaan kavereihin sekä koulun aikuisiin.
- Lapset ja nuoret eivätkä perheet ole keskenään samanlaisia. LAPE kehittämistyössä tunnistamme sekä lasten erilaisuuden että perheiden monimuotoisuuden. Joukossa on tyttöjä ja poikia, pienempiä ja isompia lapsia, kuulo tai näkövammaisia tai muutoin toimintakykyrajoitteisia, romanilapsia, saamelaislapsia, ruotsinkielisiä, maahanmuuttajalapsia, kodin uliopuolelle sijoitettuja lapsia, lapsia joiden vanhemmat ovat vankilassa, yksi tulleita turvapaikanhakijoita. Kahden ja yhden huoltajan perheitä, sijaisperheitä, adoptioperheitä, sateenkaariperheitä ja niin edelleen.
- Vaikka lapset ja nuoret ovat erilaisia, heillä silti on paljon yhteistä: he odottavat ammattilaisilta persoonan peliin laittamista sekä lapsen ja nuoren kohtaamista tavallisena ihmisenä iloineen ja suruineen. He eivät halua tulla kohdatuksi lastensuojeluasiakkaina, potilaina, oppilaina, kuntoutettavina tai erityistä tukea tarvitsevina. Kohtaaminen onnistuu jos ammattilainen näkee lapsen ja nuoren yksilönä ja on kiinnostunut juuri hänestä sekä ongelmienkin keskellä löytää lapsen ja nuoren vahvuudet. LAPE omassa selvityksessä lapset ja nuoret korostivat niin koulussa kuin lastensuojelussakin haluavansa kohdata aikuisia ja ihmisiä - ilman titteleitä. Kuraattori, psykologi, sosiaalityönötekijä, nuorisotyöntekijä titteli ei hyvässä kohtaamisessa ratkaise vaan kyky vuorovaikutukseen ja ymmärtämiseen. Kun soten tavoitteena ovat asiakaslähtöiset kokonaisvaltaiset palvelut- voisimme ottaa siinä juuri lasten ja nuorten ohjeet osviitaksi! Laste
- Mitä teemme LAPEssa paremman kohtaamisen puolesta? Eräitä esimerkkejä: Otamme Lapsen , nuoren ja perheen yksilölliset palvelutarpeet lähtökohdaksi Kehitämme ammattilaiset yhdistävää palvelutarpeen arviointia Toimimme niin,että vältetään monet arvioinnit ja tiedonhankinnat? Koulutuksin tuemme Ammattilaisten osaamista lasten, nuorten ja perheiden kohtaamisessa LAPE työssä lapset ja nuoret ovat neuvonantajina niin kansallisesti kuin maakunnissakin. Valtionavustuksen kriteerinä on lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen maakunnan muutosohjelmaan. Muutosagenttien on koottava tuekseen erilaisten nuorten tiimi. Nuorisotutkimusseura kartoittaa parhaillaan nykyistä tutkimustietoa lasten ja nuorten palvelukokemuksesta; Kohtaamista tukee myös se, että ylipäätään toimimme yli sote- varhaiskasvatus- koulu –nuorisotyö rajojen Ja samalla avaamme keskustelun ja tavoittelemme eri ammattilaisten yhteistä lapsikäsitystä. Tästä olemme aloittaneet keskustelun tieteellisen neuvonantajaryhmämme kanssa. Näemme että itse asiassa uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lapsikäsitys antaa tälle hyvän pohjan.
- Myös toimintakulttuurin uudistamisen puolella vahvistamme lasten kokemustiedon systemaattista tuotantoa ja sen hyödyntämistä osana kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvoinnin edistämisen työtä ja mm. hyvinvointikertomuksia. Tarkoitan tässä kohtaamisella myös sitä, että lasten ja nuorten omie mielipiteitä ylipäätään selvitetään ja niitä arvostetaan. Tämä on myös osa päätösten lapsivaikutusten arviointia, jonka malleja LAPEssa tuodaan kuntiin ja maakuntiin , jotka tähän lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan kehittämiskokonaisuuteen lähtevät mukaan. -Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten palvelukokemuksen selvittämiseen luodaan säännönmukaiset tiedonkeruut ja menetelmät - Lasten väkivaltakokemusten tiedonkeruu vakiinnutetaan (lapsiuhritutkimus) - Alakouluikäisten ja heidän vanhempiensa hyvinvointitiedon keruu osaksi kouluterveyskyselyä - Pienten alle kouluikäisten hyvinvointitiedon keruuseen kehitetään malli Lisäksi osana toimintakulttuuriin uudistamista Päätösten lapsivaikutusten arviointi joka edellyttää lasten ja nuorten oman mielipiteen selvittämistä
- Ensimmäinen lähtökohta oli ihmissuhdekeskeisyys, toinen parempi kohtaaminen ja kolmas on siirtyminen hallintokuntaisista lapsi- ja perhelähtöisiin palveluihin. LAPE kiinnittyy tiiviisti sote- kehittämistyöhön mutta samalla koetamme myös sen osana muistuttaa, että lasten ja nuorten palvelut ovat pääasiallisesti myös rahallisesti muuta kuin sotea. Oikeastaanhan koko LAPEN tavoite on toimia ennakoivasti ja ehkäiseväti niin, että mahdollisimman harva lapsi tarvitsisi sote-erityispalveluita. Varhaiskasvatuksen, neuvolan, terveyspalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien palveluiden ja vapaaehtoistyö, kulttuuri ja vapaa- ajan palvelut, nuorisotyö, oppilashuolto ja perusopetus ovat palveluita joiden pitää lähipalveluina ja linkittyä sujuvasti toisiinsa. LAPEssa haemme ratkaisuja myös siihen, miten palvelukokonaisuutta johdetaan, suunnitellaan ja palveluita tuotetaan lapsi- ja perhelähtöisesti nykyisen useimmiten hallintokuntalähtöisen sijasta. Keskeistä on myös järjestö ja seurakuntakumppanuuksien sopimusmenettelyjen luominen uuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön. Toimimme sekä yli hallinnonalarajojen sekä perustason että erityistason palveluissa, mutta myös tuomme erityispalvelut entistä paremmin peruspalveluiden osaksi.
- Kohtaamisen puutteet haittaavat vaikuttavuutta. Samoin vaikuttavuutta haittaa palveluiden hajautuminen monelle hallinnonalalla, järjestäminen organisaatiolähtöisesti, asiakastietojen hajautuminen ja vaikeudet liikkua sote- koulu- varhaiskasvatus rajan yli. Ongelmat kärjistyvät silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee useita eri palveluita. Etenkin vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmat joutuvat keräämään kokoon ammattilaisten tilkkutäkin. THL:n tutkimukset osoittavat, että korjaavien palveluiden tarpeen kasvu ei ole seurausta pelkästään lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasautumisesta vaan myös siitä että hajanainen palvelujärjestelmä ei toimi. Palvelua ei saa aina ollenkaan, se ei ole oikeaan osunutta tai se tulee liian myöhään. Hyviä tuloksia korjaavie palveluiden tarpeen vähentämisestä on kunnista joissa on lähdetty elämänkaarimallin mukaiseen palveluita kokoavaan johtamiseen ja sektorirajat ylittäviin toimintamalleihin. Täälläkin olette syventyneet Varkauden esimerkkiin.
- Mitä Lapessa tehdään että päästäisiih hajanaisista yhteensovitettuihin palveluihin? - Perhekeskustoimintamallin kehittäminen matalan kynnyksen kokoavana palveluverkostona (sote-kunta-järjestö rajan yli!) - Yhdelle lapselle tehtävien suunnitelmien kokoaminen yhteen ja tiedon sujuva liikkuminen - Asiakastiedon sujuva liikkuminen (sote+vaka+koulu) - Yhdellä viranomaisella tai ammattilaisella on vastuu asiakkaan palveluiden jatkuvuudesta ja monialaisen yhteistyön koordinaatiosta - Moniammatillisen ns. Hackneyn mallin pilotointi lastensuojelussa - Erityiset ja vaativat palvelut jalkautuvat perhekeskuksiin sekä kouluihin ja oppilaitoksiin, konsultoivaa palvelua lisätään - Tuki ja palvelu tuodaan ensisijaisesti lapsen arkiympäristöön; irti poislähettämisen kulttuurista - Verkon ja digitaalisten palveluiden mahdollisuudet käyttöön - Luodaan Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden johtamisen mallit ja linjaukset
- LAPE on siis mittava ja laajakantoinen uudistusohjelma, Onnistumme jos 2025 - Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan - Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset ja nuoret nykyistä paremmin - Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen oikeudet - Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä - Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä - Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden tekemistä - Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan Uudistuksella on myös riskejä . Pyrimme toki vaikuttamaan sote- lainsäädäntökokonaisuuteen LAPE tavoitteiden varmistamiseksi. Tästä järjestämme kuulemistilaisuuden 6.10 Helsingissä, jota voi myös seurata verkossa. Isoimmat riskit liittyvät Valinnanvapausratkaisuihin joihin tulisi löytää yhteensovitusta mahdollistavat mallit niin ettei jouduta ristiriitaan LAPE lapsi- ja perhelähtöisyyden kanssa ´- Toinen riski on myös poliittinen eli jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle. Koetamme tehdä muutoksesta niin vakuuttavaa ja luoda yhteistä näkemystä että työ jatkuu.
- Miten muutosta sitten saadaan aikaan? Miten saadaan aikaan muutosta joka näkyisi kotona, koulussa, päiväkodeissa lasten tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuutena, pysyvyytenä ja vahvistumisena? - Lähteekö muutos jonkun lakipykälän muuttamisesta? Jossain kohtaa se on tarpeen mutta ei ole ensisijainen muutosvoima. - Entä saammeko uusia määrärahoja? No ei vaan olisi saatava päinvastoin kustannukset alenemaan. Vauhdittavina kertaluonteisina Kehittämispanostuksina tarjoamme muutoksen tukea toki maakunnille 20 miljoonaa. Mutta tarkoitus on saada uudet toimintamallit juurtumaan uuden kunnan ja maakunnan rakenteisiin. Teemme muutosta hyvin paljon Koulutuksella, valmennuksella joilla tuetaan uudenlaista rajat ylittävää toimintakulttuuria, verkostojohtamista, lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamista. Samoin panostamme yhteiskehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen maakuntien muutosohjelmien ja kansallisen kehittämistyön kesken. Tarkoitus on kuitenkin pysyä yhteisessä linjassa vahvemmin kuin esim. KASTE kaudella. Kuntien ja tulevien maakuntien virkajohdon ja päättäjien sitouttaminen on keskeinen muutoksen voima: halutaanko omasta kunnasta tai maakunnasta lapsille ja nuorille parempi? Muutost tehdään yhdessä ja kumppanuuksin järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa Muutosta tehdään myös ammattilaisten välisellä vuoropuhelulla kohti yhteistä lapsikäsitystä eli siitä huolimatta että hoidamme, opetamme, suojelemme, valmennamme, kuntoutamme lapsia, tunnistamme että aivan yhdestä ja samasta yhteisestä lapsesta on kyse. Lapsesta iloineen ja suruineen, kavereineen, vanhempineen, tärkeine ihmissuhteinen ja lapsesta jolla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa