Ylilääkäri Päivi Santalahden esitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.4.2018 järjestetyssä PALOMA-käsikirjan julkaisutilaisuudessa.

1. 1
Lapset ja nuoret pakolaisina -
mielenterveyden haasteet
Paloma 10.4.2018
Päivi Santalahti
Ylilääkäri
THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö
10.4.2018

2. 10.4.2018 2

3. Lapset ja nuoret pakolaisina
• 2015 Euroopassa olevista turvapaikanhakijoista 29% oli
alaikäisiä (19 % alle 14 –vuotiaita ja 10 % oli 14 - 17
vuotiaita).
• Vauvoilla ja pikkulapsilla keskushermosto kehittyy
voimakkaasti ja nuoruusiässä etenkin korkeammat
aivotoiminnot, liittyen esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja
käyttäytymisen säätelyyn, jatkavat kehitystään ja ovat herkkiä
ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksille.
• Aivojen koko kasvaa, rakenne muuttuu ja hermoradat
kehittyvät, käytetyt hermosolujen yhteydet vahvistuvat ja
turhat yhteydet karsiutuvat
• Puolet mt-ongelmista alkaa 14 v ikään mennessä (Kessler ym. 2015)
10.4.2018 3

4. Hyvä kasvuympäristö (Yhteispeli-hanke)
10.4.2018 4

5. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin perusteet
• Mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat riski- ja suojaavat
tekijät, resilienssi ja selviytymiskeinot
• Kokonaisuus on yksilöllinen
• Mielenterveyden ongelmien kehittymisen kannalta keskeistä on
riskitekijöiden määrä
– traumat, menetykset, ympäristön ennakoimattomuus, vanhempien mt-
ongelmat, oppimisvaikeudet, fyysisen kehityksen ongelmat, arki ei
tarjoa iänmukaisia haasteita, kavereiden puute ja kaverisuhteiden
muutokset, kiusaaminen ja syrjintä
• Keskeistä lapsilla ja nuorilla on miten lapsi tai nuori selviää
kehitystehtävistä traumojen ja menetysten ’kanssa’ ja uudessa
ympäristössä
10.4.2018 5

6. • Nuorella identiteetin kehitys on keskeistä ja tämän vuoksi
turvallisuuden, kuuluvuuden ja onnistumisen kokemusten lisäksi
menneisyyden ja tulevaisuuden työstäminen on tärkeää.
• Koherentti tarina tapahtuneesta auttaa selviytymään, mutta
lapselle se voi olla monista sysitä vaikeaa (muisti, maagiset
ajatukset, väärintulkinnat).
• Hylätyksi tuleminen ja yksin jääminen on lapsen peruspelkoja ja
säilyy jossain muodossa läpi elämän. Voi johtaa suhteettomalta
näyttäviin paniikkitilanteisiin.
• Ylivirittyneisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet, vetäytyminen ja
mahd. somaattiset oireet vaikeuttavat iänmukaista oppimista.
Alakouluikäiselle on tärkeää olla samanlainen kuin ikätoverit.
10.4.2018 6

7. Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia
vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Minna
Lähteenmäki 2013
• Turvapaikanhakijalapsia voidaan pitää yhtenä vähiten valtaa
omaavista yhteiskuntaryhmistä.
• Arkielämässä monet aikuiset käyttävät kulttuuria keinona
selittäessään pois jotakin, mitä he eivät pysty muuten
nostamaan esiin.
• Turvapaikanhakijalapsen näkökulmasta monet
ristiriitatilanteet johtuvat muusta kuin perheen kulttuurista.
• Kotimaan kodin positiiviset merkitykset siirtyivät turvapaikan
haun aikaiseen kotiin.
10.4.2018 7

8. Palomassa opittua!
• On tärkeää että lapset ja nuoret saavat samat palvelut ja
niiden samat sisällöt viiveettä!
– Kouluvalmiuksien kehittämisen tukeminen
– Äitiys- ja lastenneuvola, seksuaaliterveys
– Joustavia ratkaisuja eri puolilla Suomea
– Toivottavasti löytyy resurssit materiaalien kääntämiseksi
10.4.2018 8

9. Hankkeita, menetelmiä, toimintoja
• Lapsiystävällinen tila, Pela ry
• Fhille, Folkhälsan
• Helsingin Diakonissalaitos
• Tunne- ja vuorovaikutustaidot kouluissa, kiusaamisen
ehkäisy, ryhmänhallinta
• NET, narratiivinen altistusterapia
10.4.2018 9

10. Lasten ja nuorten, jotka ovat pakolaisina
mielenterveyden edistäminen
• Turvallinen, ennakoitava iänmukaisia oppimis- ja
kehitysmahdollisuuksia tarjoava arki
• Samat palvelut kuin muille ikätovereille: pääsy ja sisältö
• Hankkeet ja projektit > mitä tehty aiemmin ja muualla, mihin
tutkimusnäyttöön pohjaa
> uusien toimintojen tutkiminen
10.4.2018 10

11. References:
• Anna Rastas. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi.
Nuorisotutkimusverkosto. Tampere University Press 2007.
• Räsänen M, Kivirauma J. Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. In Klemelä K, Tuittu A, Virta A, Rinne R
(eds)Vieraana Koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana.
Turku 2011
• Räsänen R. Conditions for intercultural learning and dialogue (pp. 15–34). Turku: Finnish Educational Research
Association.2005.
• Souto A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten
ryhmäsuhteissa. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 110. Helsinki 2011.
• Stohmeier D, Kärnä A, Salmivalli C. Intrapersonal and interpersonal risk factors for peer victimization in immigrant
youth in Finland. Dec Psychol 2011; 47:248-251.
• Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakoliaslasten ja –
nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1
/2010. Helsinki 2010
• Hakkarainen, Laakso, Qvarnström-Obrey, Vehviläinen. Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on.
KITU lapset ja nuoret –hankeen loppuarviointiraportti. Helsingin Diakonissalaitos 2/2012
• Kerkkänen, Säävälä. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja
palvelut. TEM 40/2015.
10.4.2018 11

12. • Snellman ym. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien
erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51:203-222
• Minna Lähteenmäki .Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun
arjesta, väitöskirja, 2013
10.4.2018 12