Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
Similar to Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016 (20)
More from Matti Rimpelä
More from Matti Rimpelä (7)
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
- 1. Hyvinvointia ihmisten arjen ja ammattihenkilöiden yhteistyönä: Mitä tarkoittavat aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? ALUEELLISET TYÖPAJAPÄIVÄT Aluehallintovirasto: Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi Tampereen teatteri 8.6.2016 Matti Rimpelä, dosentti, Tampereen yliopisto 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 1
- 2. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä • Kaupungistuminen • Suuret ikäluokat poistuvat, 2/3 Suomesta tyhjenee • Nuoret keskittyy suuriin kaupunkikeskuksiin • Asuinalueiden, koulujen, oppilaitosten eriytyminen • Pääkaupunkiseudulla edennyt jo pitkälle • Lasten/nuorten valinnat vs. palvelutuottajien valinnat • Monikulttuurisuus • Vanha asia (ks. Suomifilmit), uudet muodot • Globalisaatio • Suunnitelmallinen palvelukehittäminen • Laaja systeeminen muutos, evoluutio • ”Kaikki viisaus ei asu kentällä eikä kunnissa” 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 2
- 3. Ammatillistumisen kahdet kasvot Suomen hyvinvoinnin menestystarinan tekijöitä –> hyvin koulutetut ammattihenkilöt • opettaminen -> opettajat • hoitaminen -> lääkärit ja sairaan/terveydenhoitajat • sosiaalityö -> sosiaalityöntekijät • nuorisotyö -> nuorisotyöntekijät Ammattihenkilöt omistavat oman palvelukokonaisuutensa, omat erityiset organisaatiokulttuurit • erikoistuminen, erilaistuminen, ’kyynärpäät kolisevat’ • ’samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Yleinen vs. erityinen • Puhutaan paljon paikallisuudesta, yksilöllisyydestä, yms. • Usein kuitenkin sama yhteinen osaaminen, koeteltu tapa toimia Esim. ’työpajatoiminnan malli’ – yleistettävä osaaminen ja toimintatapa – ei ’ammatti’ • Suomessa pyritty varmistamaan ammatillisuudelle • Toinen vaihtoehto suunnitelmallisen kokeilun yhdistäminen kehittävään arviointiin/tutkimuksen 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 3
- 4. Väestö on uusiutuva luonnonvara Kulumisen ja uusiutumisen vuorovaikutus • syntymät vs. kuolemat, muuttoliike • syntymässä yksilön elämää ohjaava ”hyvinvointipääoma” • biologinen + sosiaalinen + ympäristö = perimä • jokainen päivä syntymästä kuolemaan on hyvinvointi- pääoman kulumista ja uusiutumista • Olennaista kulumisen ja uusiutumisen suhde toisiinsa • ”pärjäämiskyky” • henkilökohtaisten ominaisuuksien suhde sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 44.10.2016
- 5. Suomi investoi sukupolvien uusiutuminen • Palveluihin noin 12 miljardia vuodessa raskauden alusta 18. ikävuoteen • neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus, oppilashuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito, yms. • varhaiskasvatus ja koulutus noin 75 % • sosiaali- ja terveyspalvelut vajaa viidennes • muut noin 6 % • Keskimäärin noin 200 000 €/lapsi • Lisäksi tulonsiirrot lapsiperheille noin 3,5 miljardia euroa • Kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, selvästi enemmän/lapsi kuin ennen 1990-luvun lamaa 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 5
- 6. Suurin yhteiskunnallinen eriarvoisuus: Suomi investoi • eniten nuoriin, joilla menee parhaiten, mutta… • Peruskoulusta lukioon ja korkeakouluun • Peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen • …peruskoulun jälkeen koulutuksesta putoaville ei suunnitelmallista tukea - ovat ’projektiruokaa’ • ’Ensin pitää nuoret hukata, jotta etsivä nuorisotyö voisi heidät löytää’ • Siirretään ongelmalähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille, kolmannelle sektorille, nuorisotyölle • ’Rakenteellinen välinpitämättömyys’ • ’Asenteet’, verkostoituminen, yhteistyö, yms. 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 6
- 7. Huomio luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen aikuiseksi Ongelmien sijasta yhteiseksi ydinkäsitteeksi pärjäämiskyky (resilience) Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 74.10.2016
- 8. Pärjäämiskyky • Yleisempi kuin työkyky, oppimiskyky, opiskelukyky • Pärjääminen -> selviytyminen, palautuminen • ”Resilience” -> runsas kv. kirjallisuus monilla aloilla • Yhteistä: Testataan vastoinkäymisissä ja kriisitilanteissa: Miten niistä selviydytään, palataan ”tavalliseen arkeen” • Henkilökohtaisten ominaisuuksien, palvelujen ja sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristön välinen suhde Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 84.10.2016
- 9. Pärjäämiskyky: Mihin voimme vaikuttaa? Henkilökohtaiset Ympäristö, palvelut ominaisuudet - sosiaalinen - fyysinen Hyvinvointipääoman kuluminen ja uusiutuminen Syntymä Aikuisuus Aika Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 94.10.2016
- 10. Tärkeintä ei ole • suojeleminen vastoinkäymisiltä ja kriiseiltä vaan • opettaminen selviytymään niistä, sekä • ympäristön (fyysinen ja sosiaalinen), palvelujen ja muun • tuen kehittäminen ja järjestäminen niin, että • ne auttavat erilaisia lapsia ja nuoria palaamaan mahdollisimman pian tavalliseen ja mahdollisuuksien mukaan parempaan arkeen Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 104.10.2016
- 11. Lapsi-, perhe-, nuorisolähtöisyys Yhteisölähtöisyys Ihmislähtöisyys Yhteisön jäsen, osallisuus ’Yhden nahan sisällä’ Perhe, asuinpaikka, koulu Lapsi, nuori, aikuinen yksilönä Asiakaslähtöisyys Häiriö/ongelmalähtöisyys Suhde palveluun Yhteisön, organisaation määrittelemä Ammattiauttaja, ’toimisto’ Syrjäytyminen, masennus, käytöshäiriö Aika Lapsi, nuori, aikuinen 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 11
- 12. Miksi puhun perhelähtöisyydestä? Lapsi varttuu nuoreksi ja aikuiseksi sosiaalisessa ympäristössä , • ’kasvuympäristö’, ’kasvuekosysteemi’) joka koostuu useista osasysteemeistä (Bronfenbrenner ym.) • rinnakkaiset kehitysyhteisöt (perhe, asuinpaikka, päiväkoti, koulu, media, harrastukset, ’katu’,… Perhe on – sen pitäisi olla – tärkein kehitysyhteisö • sosiaalisuuden ydin: läheisyys, ’koti’ (ei vain DNA:ta) • jatkuvuus: ihmiset, kasvatuskumppanuus, ’paikka’ Milloin lapsesta tulee aikuinen? 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 12
- 13. Perhe palvelukehittämisen ytimeen 1970-luvulla – sivuraiteelle 1990 -luvulla Nopeaa kasvua, sektoroitumista, erikoistumista... -> palvelujen hajanaisuus tiedostettiin 1970 – 1980 –luvuilla • Moniammatillisuus, hallintorajoja ylittävä yhteistyö, alueellistaminen, väestövastuu, asiakaslähtöisyys, verkostoituminen, kumppanuus, palveluprosessit, prosessijohtamisesta,, monialaisesta johtajuudesta, yms. • 1970-80 –luvuilla: Perhepalvelut, perhekasvatus • 1980 –luvulla: Nuoret (’nuorisopolitiikka’) • 1990 ->: Lapset (YK:n Lapsen oikeuksien sopimus), lapsipolitiikka • 1995 ->: Perhe ja nuoret esillä ongelmina, häiriöiden aiheuttajina 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 13
- 14. Palveluissa vain hidasta uudistumista, sektoroituminen, itsenäiset palvelukokonaisuudet, hajanaisuus entistä haastavampaa Miten tästä eteenpäin? Mitä on lähes neljän vuosikymmenen aikana opittu, kun on pyritty vähentämään hajanaisuutta ja poistamaan katveita? • Tutkimuksesta • Kehittämishankkeista • Hallinnollisista muutoksista • Miksi eteneminen on ollut hidasta? • Hallinnon ja rahoituksen rakenteiden muokkaaminen mahdollistaa • Yksittäiset palveluinnovaatiota tarvitaan, mutta eivät riitä • Ratkaisevaa aito perhe-, lapsi- ja nuorisolähtöisyys 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 14
- 15. Mitä minulle tarkoittaa perhelähtöisyys? Hyvinvointipalvelujen kirjallisuudessa ja ohjelmissa paljon ’pyhäpuhetta’ asiakas/perhelähtöisyydestä Olen yrittänyt oppi lisää kolmessa suunnassa: • Perhekeskus –toiminta-ajatus ja sen soveltaminen Suomessa (oma tutkimus valmistumassa) • Markkinointitutkimus (erityisesti ’Nordic School’/Hanken/Grönroos ym.) • Dialoogisuus ja rajasysteemitulkinnat (Arnkil, Seikkula, Haarakangas, ym.) 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 15
- 16. ”Leksandin perhekeskuksen toiminta-ajatus” • Perhekeskus –toimintamalli kehittyi Ruotsissa 1990-luvulla, tuli Suomeen 2000-luvun alussa ’Leksandin mallina’ • Vastaukseksi yksinäisyyteen paikallista ammattihenkilöiden, perheiden ja vapaaehtoisen yhteistyötä • Perhetyö, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen, palveluja yhdessä perheen kanssa • Vertaisryhmissä suunnitelmallista perhevalmennusta • 16 ryhmätapaamisen runko-ohjelma raskauden ja ensimmäisen ikävuoden aikana • Painopiste parisuhteeseen, vanhemmuuteen, kasvatukseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen • Ei omaa tilaa • Mitä erityistä ja ’uutta’? • ”Kunnan tarjoaman voileipäpöydän rinnalle nyyttikestit” 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 16
- 17. TV-ohjelmasta politiikkaohjelmiin Leksandin perhekeskuksen toimintaa esiteltiin TV:n ajankohtaisohjelmassa syksyllä 2000 • Viritti suurta kiinnostusta, kunnissa käynnistyi sovellutuksia • 2003 -> hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmiin • 2005-2007 valtakunnallinen PERHE –kumppanuushanke • Noin 30 kehittämishanketta noin sadassa kunnassa • 2008-2011 poikkihallinnollisiin politiikkaohjelmiin/KASTE-ohjelmaan Miksi näin suuri innostus yhteen toimintamalliin? • ’Koko kylä kasvattaa’ – vastuu siirtyi paikalliseen yhteistyöhön • Idealisoitu mielikuva paikallisesta yhteistyöstä ammattiauttajien, perheiden ja vapaaehtoisten kesken 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 17
- 18. Leksandin mallin ydin unohtui! • Perheiden yksinäisyyden vähentäminen vahvistamalla sosiaalisia verkostoja • ”Kunnan tarjoaman voileipäpöydän rinnalle nyyttikestit” • Tulkintakehyksen/toiminta-ajatuksen (’paradigman) muutos • -> ammattiauttajien ja heidän organisaatiodensa ’maailmasta’ lapsiperheiden arkeen 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 18
- 19. Perhelähtöisyyden elementit (Sovellettuna markkinointitutkimuksesta) Perhekokemus (arjen voimavarat, tarpeet, pärjäämiskyky) Perheläheisyys Perheymmärrys Arvon luonti yhdessä “family dominant value creation” Palvelumuotoilu Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 19
- 20. Dialogisuus, ks. ”Keroputaan hoitomalli” Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 1990-luvulla (Kemi) • Avoin yhteydenottamisen mahdollisuus • Tukea ilman ongelmanmäärittämistä • Tutustuminen arkeen • Läheisten ja ammattihenkilöiden yhteinen ’hoitokokous’ • Tukea tarvitseva ihminen ei kohtaa organisaatiota tai ryhmää, vaan toisen ihmisen • Luottamus, jatkuvuus, rinnalla kulkeminen • Arkea hallintaan + ammatillista apua 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 20
- 21. Näkökulman siirryttävä palveluista perheiden ja lasten arkeen •Tarvitaan yhteinen ymmärrys, mutta ei yksimielisyyttä, lapsiperheiden, lasten ja nuorten ARJESTA ja siitä vahvistavista ammatillisista hyvinvointipalveluista. •Dialogisuus ammattihenkilöstön tuottamien palvelujen ja perheen/lasten vuorovaikutuksessa 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 21
- 22. Hyväksy moniäänisyys, etsi yhteisymmärrystä! • ”Paine yksiäänisyyteen on uhka dialogisuudelle. Moniäänisyys on dialogisuuden ehto, mutta samalla dialogisuuden saavuttaminen voi myös hankaloitua moniäänisyyden virrassa. Miten eri äänet pääsevät kuuluville ja tulevat kuulluiksi? Miten huolehtia siitä, että jokaisella on tilaa sanoa sanottavansa?” • ”Usein on niin, että toisten kuuleminen tulee mahdolliseksi vasta kun ensin on saanut sanotuksi sen, mitä on kauan halunnut sanoa. On ensin voitava puhua oma huolensa, kiukkunsa tai muu sanomisen tarpeensa, jotta voi kuunnella muita. Ammattiauttajan tehtävänä on ikään kuin johtaa orkesteria ensin virittämään soittimensa. Hänen sanansa ovat tahtipuikkoja, jotka auttavat eri ääniä liittymään mukaan. Äänet säilyttävät itsenäisyytensä samalla kun ne orkestroituvat keskenään kehitellen yhteistä teemaa.” (Haarakangas 2007)4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 22
- 23. Dialogisuus vuorovaikutuksessa ” rakentuu perhekeskeisille tapaamisille. Perhe, läheiset (vertaiset) ja ammattihenkilöt kohtaavat keskinäisessä dialogissa. •Tavoitettavuus ja vastuullisuus •Nopea apu perhe- ja verkostokeskeisesti •Liikkuvuus eli hoito kotiin (’Pois kopista, omasta tilasta’) •Joustavuus ja jatkuvuus •Epävarmuuden kestäminen •Avoin dialogi” (Sivut 107-119) 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 23
- 24. ”Perhetyöntekijä” •”Perheille ei ole olemassa työryhmää, vaan yksittäiset ihmiset, jotka he voivat kokea olevan olemassa heitä varten ja joiden kasvot ja sanat mielessään he voivat paremmin”. (Sivu 122) 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 24
- 25. ”Rajasysteemiteoria • oli ensimmäinen askel kokemusten muuttamisessa teorian tasolle. • Rajasysteemiksi nimettiin perheen ja hoitosysteemin kohtaamisen tuloksena syntynyttä vuorovaikutusta. • Perheen ja palvelujen suhde nähtiin systeeminä ja prosessina, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toistensa ymmärrykseen ja toimintatapaan. • Perhe ei ole enää hoidon kohde, vaan yhteistyöjärjestelmän tasavertainen osapuoli.” (Haarakangas ym. 2002) 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 25
- 26. Perheen arjen hyvinvoinnin rakentajia Perheen arki/ hyvinvointi Perheenjäsenten elämänkulut Vertaistuki Toimeentulo Muut lähi- voimavarat Asuminen Sukulaiset Työ Perherakenne Perheenjäsenten hyvinvointi Ammattipalvelut Hallinto-ja palvelurakenne: Mikro-, meso- ja makrotasot Aika Perheen pärjäämiskyky/resilienssi (family resilience) 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 26
- 27. Kolme tuen ideaalityyppiä 1. Rakenteellinen tuki • Säännökset, yhdyskuntasuunnittelu, asuminen, liikenee, toimeentuloturva 2. Läheistuki • Perhe, sukulaiset, muu vertaistuki • Vapaaehtoistyö, järjestöt, yms. 3. Ammattipalvelut • Ammatilliset hyvinvointipalvelut • Päätavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja tai pahoinvoinnin lievittäminen • Koulutus, liikunta, varhaiskasvatus, sosiaalityö, perus- ja erikoisterveydenhuolto, yms. • Välillisesti hyvinvointia edistävät • Kultuuripalvelut, työvoimapalvelut, yms. • Muut ammattipalvelut 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 27
- 28. Kohtaamisia hyvinvointipalvelujen ammattihenkilöiden kanssa 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 28 Värit – sektoreita, palvelukokonaisuuksia: Johtamisen ydin keskittyy kohtaamisiin: Millainen kokonaisuus rakentuu 1) rinnakkaisista kohtaamisesta, ja 2)kaikista kohtaamisista ajan myötä?
- 29. Kehittämisessä on paljolti keskitytty palvelujärjestelmän sisään, ei palvelujen ja arjen väliseen suhteeseen. Sektoroitunut palvelujärjestelmä • asennemuutos • hallintorajoja ylittävä yhteistyö • verkostoituminen • moniammmatillisuus • prosessijohtaminen • monialainen johtaminen • jaettu johtaminen • tilaaja-tuottajamallit • elinkaarimallit • yms. 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 29
- 30. Vastauksia palvelujen hajanaisuuteen 1980 – 2010 Kohtaamisia ammattihenkilöiden kanssa. Miten ratkaistaan hajanaisuus? Eliminoidaan muutospaine rakenteita ja niiden valtasuhteita muuttamatta! 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 30 Moniammatillisuus Hallintorajojen ylittäminen Verkostoituminen Monialainen johtaminen ”Yhden luukun periaate”Valinnanvapaus Palvelupaketit, palvelusuunnitelmat ”Oma” ammattihenkilö
- 31. Arki – kohtaamiset –organisointi: Nykytilanne 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 31 Organisoinnin neljä tasoa Kohtaamiset Lähiesimiehet Keskijohto Ylin johto
- 32. Arki – kohtaamiset –organisointi: Mitä pitäisi tehdä? Keskittyä kohtaamisiin ja lähijohtamiseen. 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 32 Kohtaamiset + lähiesimiehet Miten muotoillaan perheiden/ yksittäisten ihmisten näkökulmasta heidän arkeaan vahvistava kokonaisuus.
- 33. Ammatillisten hyvinvointipalvelujen uudistamisen strateginen haaste • Katse siirrettävä Suomeen 2020-2030 –luvulla • Toimintaympäristön ja haasteiden ennakoiminen 2-3 vuosikymmen päähän • Kohtuullisen kansallisen yhteisymmärryksen rakentaminen ammatillisten hyvinvointipalvelujen muiden ammattipalvelujen, rakenteellisen tuen ja lähituen vuorovaikutuksesta. Ja mikä tärkeintä: • Yhteiskunnallisen keskustelun ja kehittämisen • painopisteen siirtäminen kahden sektorin ylimmästä johdosta ja rahoituksesta • perheiden ja yksittäisten ihmisten arkeen ja kaikkien ammatillisten hyvinvointipalvelujen uudistaminen kokonaisuuten niin, että ne • mahdollisimman kustannustehokkaasti vahvistavat arkea. 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 33
- 34. Perhekeskuksen rakenne-ehdotus 2008 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 34
- 35. Mitä tekisin jos olisin ’Kekkonen’? • Yhdistäisin lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi raskauden alusta ainakin 20. ikävuoteen saakka • Yksi ’asiakkuus’, joka laajenee tarvittaessa • Läpinäkyvyys ja tulosvastuu jatkuisi 20. ikävuoteen • Jokaiselle nuorelle suunnitelmallista tukea – ei vain hankkeita/projekteja/terapiaa • Panostaisin erityisesti perhetyötön ja nuorisotyöhön • Perhetyö ja kotipalvelua neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja peruskoulun ala- asteelle (’Imatran malli’) • Nuorisotyötä peruskoulun yläluokille ja toisen asteen koulutukseen • Osa koulunkäyntiohjaajista perhetyöntekijöiksi ja nuorisotyöntekijöiksi • Erottaisin sosiaalityön ja sijaishuollon lastensuojelusta • Lastensuojelun kaventaisin viranomaistoiminnaksi, joka alkaa silloin, kun harkittavaksi tulee puuttuminen vanhempien, lapsen tai nuoren itsemääräämisoikeuteen. • Hallintopäätöksiä vain puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 35
- 36. Viime kädessä tärkeintä on ymmärtää lapsen kehitystä aikuiseksi • Lasten aikuistuminen on siirtynyt vanhemmaksi • Toimintaympäristön monimutkaistuminen • Ammattiosaamisen vaatimukset lisääntyneet • Suuret yksilölliset vaihtelut vs. kronologinen ikä • Murrosiässä jopa 3-4 vuotta • Kaikki 7-vuotiaat eivät ole kypsiä ekaluokalle • Kaikki 13-vuotiaat eivät ole valmiita yläkoulun hajanaisiin yhteisöisin • Kaikki 16-vuotiaat eivät ole valmiita ’itsenäisiksi sivistysyrittäjiksi’ • Hidas kehitys ei välttämättä ole ’häiriö’ eikä ’ongelma’! • Aina ei tarvita erikoistuneen ammattihenkilön tekemää ongelmamääritystä ja tarjoamaa terapiaa, vaan arjen tukea ja rinnalla kulkemista. 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 36
- 37. Lopuksi ”Perheille, lapsille, nuorille ei ole olemassa organisaatiota eikä työryhmää, vaan •yksittäisiä ihmisiä, jotka he voivat kokea olevan olemassa heitä varten •ja •joiden kasvot ja sanat mielessään he voivat paremmin”. 4.10.2016 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 37